Ihmisen olemassaolon tarkoitusta ei kannata määritellä negatiivisesti. Ihmisen olemassaolon tarkoitus ei ole olla syömättä lihaa. Eikä pihistellä hiilidioksipäästöissä. Paljon lähempänä totuutta olemme, jos määrittelemme, että ihmisen tarkoitus on tuottaa inhimillistä hyvää.
Bruttokansantuote inhimillisen hyvän mittarina
Inhimilliselle hyvälle ei tällä hetkellä ole parempaa mittaria kuin yhdysvaltain dollari. Eli bruttokansantuote vuoden 2010 dollareissa.
Joku voi tuottaa paljon hiilidioksidia, mutta tuottaa sillä suhteessa paljon enemmän hyvää kuin toinen, joka säästelee hiilidioksidia, mutta ei sitten tuotakaan yhtään mitään.
Kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy, kun tuotamme yhdellä dollarilla inhimillistä hyvää?
Kuinka paljon hiilidioksidia maat tuottavat?
Kenen yhteiskuntajärjestyksellä syntyy eniten inhimillistä hyvää vähimmällä hiilidioksidilla? Pistämme kaikki maailman maat samalle viivalle. Emme katso yksittäisiä ihmisiä (per capita), vaan kokonaisia valtioita. Emme myöskään tee ostovoimakorjauksia (PPP), vaan kaikkien maiden pitää tuottaa dollarinsa yhteismitallisesti.
Lähteissä oli sellainen yllätys, että useimmat puhuessaan maiden hillidioksidituotannosta puhuvat oikeastaan fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidista. Jossain nurkassa mainitaan, että ”kokonaishiilidioksidituotanto” tarkoittaa esimerkiksi vain nestemäisten polttoaineiden tuottamaan hiilidioksidia. Erittäin harhaanjohtavaa.
Kaipaamamme luvut löytyivät kuitenkin suoraan maailmanpankin sivuilta. Jopa valmiiksi laskettuna vuoden 2014 tiedoilla. [1]
Pääsemme siis suoraan analysoimaan tulosta.
Maiden vertailu
Ensimmäinen havainto on, että hyvissä on sekä rikkaita että köyhiä. Rikkaat keskimäärin kuluttavat enemmän hiilidioksidia, mutta se ei aina tarkoita, että se tehtäisiin tehottomasti. Köyhät taas saattavat tuottaa vähät dollarinsa suhteessa vielä pienemmillä hiilidioksidipanostuksilla.
Pääsääntönä kuitenkin voidaan sanoa, että rikkaat maat tuottavat bruttokansantuotteensa suhteessa vähemmällä hiilidioksidimäärällä kuin köyhät maat. Pahimpia ovat teollistumaan pyrkivät maat.
Voittajat Sveitsi ja Tsad, EU ja OECD
Kaikkein parhaiten kilpailussa menestyvät (järkevän kokoisista maista) Sveitsi ja Tsad. Skandinavian maat loistavat kärjessä, mutta Suomi selluntuottajana jää EU-keskiarvoon Saksan kanssa. Englanti ja Ranska ovat EU-keskiarvoa parempia, mutta Itä-Euroopan maat yleensä EU-keskiarvoa huonompia. Itä-Eurooppakin on kuinkin yleensä maailman keskiarvoa parempia.
EU-maat ovat hieman muita teollisuusmaita tehokkaampia. OECD:n keskiarvo on EU:n ja USA:n välissä. USA siis vetää OECD:n tuloksen huonommaksi kuin EU yksinään.
Itä-Euroopan kanssa maailmankeskiarvoa vain hieman paremmalle puolelle asettuu USA, Kanada, Latinalainen-Amerikka ja Karibia. USA:nkaan tulos siis ei ole varsinaisesti aivan huono.
Keskimääräiset: Afrikka ja Indonesia
Maailmankeskiarvoa edustavat Saharan etelänpuoleinen Afrikka ja väkirikas Indonesia. Monet Afrikan maat ovat kuitenkin selvästi keskiarvoa parempia.
Myös Etelä-Korea on suunnilleen maailmankeskiarvossa.
Huonot: Wannabe teollisuusmaat
Huonoiten taas menestyvät ne maat, jotka hiukan myöhästyivät teollistumisesta, mutta haluaisivat sitä kovasti: Intia, Kiina ja erityisesti Neuvostoliiton hajoamisessa syntyneet ”-stanit”.
Venäjä on vain hieman peränpitäjiä parempi.
Erityismaininnan saa Viro, joka on suunnilleen samassa Venäjän kanssa. Palavaa kiveä polttamalla ei oikein synny dollareita.
Melkein yhtä huonosti sijoittuvat Arabimaat. Rikkaimmat pienet öljyvaltiot hieman paremmin kuin konservatiivisemmat ja köyhemmät.
Hiilidioksidilla tuotettu inhimillinen hyvä numeroina
Edellämainitut vahvasti yksinkertaistettuna, mutta hieman tarkempia numeroarvoja sisältävänä. Siis kuinka paljon hiilidioksidia kilossa on tarvittu yhden dollarin bruttokansantuotteen tuottamiseen. Maiden välillä on yli 20-kertaiset erot.
| Maat / Alueet | kg-CO2 / $ |
| Tsad, Sveitsi | 0,06 |
| Ruotsi | 0,08 |
| Ranska, Tanska, Norja | 0,10 |
| Euroalueen keskiarvo, Englanti, Italia | 0,15 |
| EU-keskiarvo, Suomi, Saksa | 0,2 |
| OECD-keskiarvo | 0,25 |
| USA, Kanada, Itäinen Keski-Eurooppa, Latinalainen-Amerikka |
0,3 |
| Maailman keskiarvo, Saharan etelänpuoleinen Afrikka, Etelä-Korea | 0,5 |
| Rikkaat ja pienet Arabimaat | 0,6 – 0,7 |
| Viro, takapajuisemmat Arabimaat | 0,9 |
| Venäjä | 1,0 |
| Intia, Vietnam, Kiina | 1,1 – 1,3 |
| Soviet-stanit, Ukraina | 1,3 – 2,0 |
[1] https://data.worldbank.org/indicator/EN.ATM.CO2E.KD.GD