Motivan tiedote tänään tuo ilosanomaa:[1]
”Jo lämmitysjärjestelmää ja huonelämpötiloja säätämällä lämmityskustannukset voivat pienentyä tehokkaasti – jopa 30 – 40 prosenttia ilman suuria remontteja.”
Ja lehdet ovat toistaneet uskollisesti tuota sanomaa.
30 – 40 prosentit säästöt lämmityksessä eivät vain ole mahdollisia ellei tuuli suoraan puhalla talon läpi. Ja tuon korjaamista sanoisin suureksi remontiksi.
Motivan oman ohjeen, jonka olen itse laskenut näissä artikkeleissa suunnilleen oikeaksi, mukaan, yhden asteen huonelämmön pudottamisella voi säästää viisi prosenttia lämmityskuluissa.(*)
40 prosentin säästö lämmityskustannuksiin saadaan siis pudottamalla sisälämpö kahdeksalla asteella, esimerkiksi 25 asteesta seitsemääntoista asteeseen.
Paitsi, että 17 astetta on liian kylmää ihmisille, lämpötilan pudottaminen 17 asteeseen ei ole suositeltavaa kosteuden takia. Jos kotona on missään kohdassa ilmaa, joka on 25 asteista ja sen suhteellinen kosteus on 60% – eli normaalia ja mukavan tuntuista huoneilmaa kerrostaloasujalle – sen kastepiste on 17 astetta. Tämä siis tarkoittaa, että tässä ilmassa on absoluuttisesti niin paljon vettä, että joutuessaan ympäristöön, joka jäähdyttää sen 17 asteiseksi, ilmasta lirahtaa ympäristöön puhdasta vettä. 100% kosteus tuhoaa todella nopeasti peruuttamasti kaikki rakennus- ja sisustusmateriaalit ympäristössään. Missään kohtaa asuntoa lämpötila ei saisi olla niin kylmä, että on mitään vaaraa suhteellisen kosteuden noususta sataan prosenttiin.
Voisiko sitten lämmitysjärjestelmän säätö tuoda tämän suuruusluokan etuja? Tuskin. Jos jossain on paikallisesti kuumempi, siihen pätee tuo 5% sääntö: yksi ylimääräinen aste talon ulkoreunustalla nostaa tuon kohdan energiankulutusta viisi prosenttia.
Veden lämmityksen osuus energiankulutuksesta on 10 – 20% eli sieltä ei saa 40% säästöjä, vaikka lakkaisi käyttämästä lämmintä vettä.
Aalto-yliopiston tutkimuksissa [2] lamppujen vaihtamisesta energiansäästölampuiksi ei mittauksin kyetty testitalossa havaitsemaan kokonaisenergiankulutuksen vähentymistä, koska lamppujen – kuten kaikkien kodin sähkölaitteiden – energia muuttuu loppujen lopuksi kuitenkin lämmöksi täsmälleen samalla hyötysuhteella kuin sähköpatteritkin.
(*) Tuo sääntö pätee hämmästyttävän hyvin kaikkialla, koska pohjoisessa yhden asteen säästö on prosentuaalisesti pienempi, mutta se saadaan suuremman osan vuotta. Myös perusfysiikka tukee tuota sääntöä, koska lämmönsiirto tason seinien lävitse on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon. Kotona tarvitaan sama energia ylläpitämään 25 astetta sisällä, kun ulkona on viisi astetta, kuin jos halutaan ylläpitää 20 astetta, kun ulkona on nolla astetta.
[2] http://www.ece.hut.fi/enete/Masters%20thesis-MDegefa.pdf
Hei
Kiitos taas viimeaikaisista kirjoituksistasi. Ovat erinomaisia. Tähänkin Motivan 'tulosten' arvosteluun voi yhtyä. Tosin 30-40 %:n säästöihin voi päästä. Motivahan puhuu lähinnä energiamääristä, mutta ko. kohdassa lämmitysKUSTANNUKSISTA.
Helpoin tapa alentaa kustannuksia on tehdä 'oikea' sähkösopimus. Yleisimmin käytössä lienee toistaiseksi voimassaoleva sopimus 'oman' yhtiön kanssa. Tuntisähköllä on ainakin parin viimevuoden aikana saanut säästöä reippaat 10% (koko sähkölaskusta, siirto ml) ja enemmänkin, jos käyttää tuntisähkömittarien seurantatietoja ja säätelee käyttöä edes hiukan.
Monissa asunnoissa lienee lämpötila lähellä 25 C, siitä alemmas siirtymällä saa parikymmentäprosenttia. (Ennenkin esilletuomasi kosteusuhka, jos lämpötiloja lasketaan vain osassa taloa, on varmaan harvoilla tiedossa)
Jos hyväksytään keinoksi myös maalämpöpumppu, ylittyy Motivan 30-40% reippaasti (kun investoinnit unohdetaan). Tosin Motiva määrittelee keinot 'ilman suuria remontteja', joten tätä ei 'hyväksytä'. Motiva esittää kuitenkin myös termostaattien ja sähköpatterien vaihtamista, ohjausjärjestelmien käyttöönottoa ym. kalliihkoja toimenpiteitä monien pikkunäpertelyjensä ohella.