Ilmalaiva-artikkeli herätti keskustelua varmuusvarastojen koosta.
Pikainen laskelma siitä, minkä tilavuuksinen on yhden tunnin polttoainevarasto eri polttoainetyypeillä 100 MW voimalassa (= 100 MWh/h): [1 s. 9]
| m³/100 MWh | |
| Kevyt polttoöljy | 10 |
| Kivihiili | 17 |
| Puupelletti | 30 |
| Koivuhalot | 66 (pino-m³) |
| Jyrsinturve | 111 (irto-m³) |
| Maakaasu | 10000 (ei LNG) |
Tiiveimpään tilaan menee kevyt polttoöljy, kivihiili vie tilaa lähes kaksi kertaa niin paljon. Kivihiili kuitenkin on selvästi toiseksi paras energiavarasto tilavuuteen nähden. Se on myös ainoa, jonka voi varastoida huoletta kasaan ulos. Pienimpään tilaan menevä biopolttoaine puupelletti vie kolme kertaa öljyn verran tilaa. Koivuhalot vievätkin sitten tilaa 7 kertaa enemmän ja jyrsinturve 11 kertaa enemmän. Ei-nesteytetty maakaasu on sitten omassa sarjassaan tuhatkertaisella tilavuudellaan.
Tämä aika kauniisti selittää sen, miksi Suomen huoltovarmuusvarastot ovat 80% öljyä ja 20% kivihiiltä eikä sitten muuta.[3]
100 MW vastaa noin Keravan kokoisen kaupungin voimalan tuotantoa. Helsingin voimaloissa kulutus pitää kertoa noin viidellä.
Jotkut kunnanäidit ovat hakoteillä kuvitellessaan, että hiilikasat pienenevät, kun siirrytään enimmäkseen biopolttoaineisiin. [2] Ei ihmeessä. Huoltovarmuusvarastot ovat varmasti tulevaisuudessakin kuuden kuukauden (*) kokoiset. Jos joudutaan varastoimaan jyrsinturvetta kivihiilen sijaan, kasan koko nousee yli kymmenenkertaiseksi (ja tuota kasaa on koko ajan kasteltava tai kuivattava – ja se voi räjähtää).
Tässä vielä kuuden kuukauden varaston koko eri polttoainetyypeillä tuhansina kuutioina ja kokoa vastaavan varastokuution sivun pituutena:
1000 m³/6 kk varasto 100 MW kulutuksella
| 1000m³/100 MWh | |
| Kevyt polttoöljy | 43 |
| Kivihiili | 77 |
| Puupelletti | 133 |
| Koivuhalot | 288 (pino-m³) |
| Jyrsinturve | 480 (irto-m³) |
| Maakaasu | 43200 (ei LNG) |
Kuution muotoisen varaston sivun pituus (m)
6 kk varasto 100 MW kulutuksella
| m/100 MWh | |
| Kevyt polttoöljy | 35 |
| Kivihiili | 43 |
| Puupelletti | 51 |
| Koivuhalot | 66 (pino-m³) |
| Jyrsinturve | 78 (irto-m³) |
| Maakaasu | 350 (ei LNG) |
Pikkuvoimalan puolen vuoden maakaasuvarasto olisi Suomen korkeimman radiomaston korkuinen kuutio. [4] Jyrsinturvevarastokuutio olisi hieman korkeampi kuin Puijon torni eli myös samaa luokkaa kuin Suomen korkein asuinrakennus Cirrus Vuosaaressa (26 kerrosta). Koivuhalkovarastokuutiokin olisi vielä korkeampi kuin yksikään vesitorni Suomessa. Puupellettivarastokuutio olisi Linnanmäen korkeimman laitteen, Panorama-tornin korkuinen. Kivihiilikasa olisi Kerimäen kirkon kellotapulin korkuinen kuutio. Kevyt polttoöljysäiliö olisi vain kymmenkerroksisen kaupunkikerrostalon kokoinen (esim. samaa luokkaa kuin Sanomatalo Helsingissä).
Isolle voimalalle varaston koko kerrotaan ainakin viidellä. Olkiluoto kolmea vastaa 15 kertaa näin suuri polttoaineenkulutus. Ruotsista koko ajan tuotava sähkö vastaa 27 kertaa näin suurta polttoaineenkulutusta.
(*) Huomasin lopussa, että varmuusvarastojen vaadittu koko on 5 kuukautta, josta kolme kuukautta voimalassa. Pidin kuitenkin luvut kuudessa kuukaudessa.
[1] Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Eija Alakangas, 2000, VTT Energia tiedotteita 2045. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf