(Osa materiaalista oli jo kuukausi sitten artikkeleissa veronkorotuksesta.)
Vaikka useimmat vuodenvaihteen veronkorotuksia listanneet uutiset unohtivat sähköveron korotuksen, se kuitenkin astui voimaan 1.1.2014 hallituksen esityksen HE 110/2013 mukaisena. Sähkölämmittäjien sähkölasku nousee veron vuoksi noin 50 eurolla vuodessa.
Sähköveron korotus laskee öljylämmityksen kannattavuusrajaa kahdella kymmenyksellä tasolle 4,9 c/kWh (oli 5,1 c/kWh) (pörssisähkön hinta, jolloin suora sähkölämmitys ei enää ole halvempaa kuin öljylämmitys).
Muutos näyttää tältä:
2013 energiavero: 1,69 c/kWh
Huoltovarmuusmaksu: 0,013 c/kWh
Yhteensä: 1,703 c/kWh
+ ALV 24% 0,40872 c/kWh (*)
Yhteensä: 2,11172 c/kWh (*)
Energiavero 2014: 1,89 c/kWh
Huoltovarmuusmaksu: 0,013 c/kWh
Yhteensä: 1,903 c/kWh
+ ALV 24% 0,45672 c/kWh (*)
Yhteensä: 2,35972 c/kWh (*)
(*) Tähdellä merkityt olen laskenut itse, ei lakitekstissä
Energiaveron korotus on 11,8%. Kuluttajahinnassa olevan veron korotus on 11,7%.
.png)
.png)
Halvan ja kalliin normaalipörssihinnan ero on 1,5 c/kWh (43%), mikä heiluttaa kuluttajahintaa 19%. Sähköveron korotus vähentää heiluntaa puolisen prosenttiyksikköä lisää.
Vielä mielenkiintoisempaa on se, että sähköveron korotus laskee 0,2 c/kWh sitä rajaa, milloin öljylämmitys on kannattavampi kuin sähkölämmitys. Lämmitysöljyn veroa ei olla nostamassa. Tällä itse asiassa on valtava merkitys, ja on mahdollista, että se on vaa’ankieli, joka tekee öljylämmityksestä edullisempaa talvella.
Tällä hetkellä öljylämmittäminen on kannattavampaa (tyypillisin oletuksin) sähkön pörssihinnalla 5,01 c/kWh, jolloin sähkön kuluttajahinta on 11,5 c/kWh. Sähköveron korotus laskee öljylämmityksen kannattavuusrajan tasolle 4,85 c/kWh jolloin kuluttajahinta on siis sama 11,5 c/kWh. Tämä nappaa suuren osan sähkön tyypillisestä vaihteluvälistä sille puolelle, että öljylämmitys onkin kannattavampaa.
Vielä tämän vuoden sähkön tuottaja saa kuluttajan maksamasta sähkölaskusta suurimman osan. Sähköveron korotuksen jälkeen suurin siivu menee suoraan valtiolle.
Sähkön hinta jakautuu tuottajalle (sähkön pörssihinta), siirtäjälle (paikallinen sähköyhtiö), välittäjälle (se, joka myy pörssisähkön) ja valtiolle sähköveron, huoltovarmuusmaksun ja arvonlisäveron muodossa.
Joulukuun sähkön hinnalla jakauma on seuraavan kuvan mukainen (vuoden 2014 sähköverolla):
.png)
Sähköveron korotuksen jälkeen eniten saa valtio, 38%. Tuottaja saa enää 36%. Sähkönsiirtäjä saa 24% ja sähkön välittäjä tyypillisesti kaksi prosenttia.
Tämä esimerkki on laskettu joulukuun pörssisähkön hinnalla 3,57 c/kWh, jolloin kuluttajan sähkön hinta on 9,98 c/kWh. Kuukausimaksuja ei ole otettu huomioon, vaan pelkästään sähkön määrään liittyvät maksut.
Onko öljyn polttamisen huonompi hyötysuhde sähköön verrattuna huomioitu edellä?
Vai onko vertailuhinta 4,85 c/kWh laskettu pelkästään öljyn teoreettisen energiasisällön
10 kWh / litra mukaan?
Öljyn polttamisen hyötysuhteeksi on oletettu 90%. En ole varsinaisesti asiantuntija, mutta ymmärtääkseni uuden kattilan hyötysuhde on tuota parempi, mutta vanhan kattilan hyötysuhde tuota huonompi.
90 % on aika kova arvo, ehkä mahdollinen kovalla pakkasella kun poltin ei kauan huilaa ja palotila sinä aikana jäähdy. En ole asiantuntija, mitä nyt oman vanhan kattilan toimintaa mittaillut. Täällä menee pelkästään savukaasujen mukana hormiin 6 % energiasta. Jos vertaa kattilan lämmittämiseen vastuksilla, niin lisähäviöitä tulee siitä että myös kattilan alaosa on kuuma ja lämpöä karkaa sieltä pannuhuoneeseen.
Hyötysuhde riippuu paljon polttimen käyntiasteesta. Kesäisin kun kattilalla lämmitetään vain käyttövettä. hyötysuhde jää meillä noin 50 % (riippuu toki veden kulutuksesta). Syksyisin ja keväisin kun poltin käy jotain 10 % ajasta, hyötysuhde on alle 80 %. Epäedullisinta on polttimen käyttö harvakseltaan (esim. sähkö/öljy vuorottelu sähkön hinnan perusteella) jolloin kattilan alaosa ehtii aina jäähtyä.