Ilmatieteen laitos on laskenut maaliskuun lämmitystarveluvut (astepäivät).
Helsingissä maaliskuun lämmitystarveluku oli 690. Tammikuun luku oli 678 eli hieman pienempi. Helmikuun luku oli 527 eli selvästi pienempi, mutta helmikuussa täytyy ottaa huomioon pienempi määrä päiviä. Päivää kohden luvut ovat tammikuusta maaliskuuhun 21,9, 18,8 ja 22,3.
Kun vertaa tammikuuta ja maaliskuuta kaikilla ilmoitetuilla paikkakunnilla, kaikkien lämmitystarveluku maaliskuussa oli korkeampi kuin tammikuussa (kummassakin on yhtä monta päivää).
Maaliskuu oli siis kiistämättä vuoden kylmin kuukausi tänä vuonna.
Vuosien 1970-2000 keskimääräinen lämmitystarveluku maaliskuussa Helsingille on ollut 574. Tämä on yli sata vähemmän kuin tänä vuonna. Viime vuonna lämmitystarveluku oli vain 502. Lämmitykseen kului tänä maaliskuuna siis 37% enemmän energiaa kuin viime vuonna.
Oheisessa kuvassa ovat lämmitystarveluvut tärkeimmille ilmatieteen laitoksen laskemille paikkakunnille.(*) Kaikkialla lämmitystarve oli merkittävästi korkeampi kuin viime vuonna.
(*) Motivan sivulta löytyvät korjauskertoimet kaikille Suomen kunnille:
http://www.motiva.fi/files/2840/Rakennusten_lammitysenergiankulutuksen_normitus.pdf
tai:
http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/kiinteistojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/vertailupaikkakunnat_korjauskertoimet_ja_lammitystarveluvut
Kaavat on esitetty mahdollisimman hankalasti, mutta esimerkiksi Espoon kerroin on Helsinki jaettuna taulukon 0,95:lla. 1/0,95=1,05 eli Espoon maaliskuun lämmitystarve on 1,05 * 690 = 726.