Suomen sähkön hinta on pysynyt kolminkertaisella tasolla Ruotsiin nähden. Tuonti taas on lähes maksimissaan.(*) Tuodun sähkön ostajat maksavat sähkön oikealla rahalla ja Ruotsissa olevat tuottajat saavat myös aivan oikeaa rahaa, mutta paljon vähemmän. Kun tuottajat saavat paljon vähemmän kuin kuluttajat maksavat, jonnekin katoaa paljon rahaa. Kuinka paljon tuota rahaa katoaa ja minne?
Tuonnin arvoa ei saa suoraan kertomalla päivähintaa päivän tuonnilla, koska silloin, kun sähkön on halpaa sitä käytetään vain hyvin vähän. Tarkan luvun selvittääksemme, joudumme ottamaan tunnittaisen tuonnin ja kertomaan sen tunnittaisella hinnalla. Pörssihinnat täytyy myös siirtää Suomen aikaan. Edellinen täysi vuorokausi on 8.8., jonka tunnittainen tuonnin arvo on valmiiksi laskettu seuraavaan kuvaajaan.
.png)
Sininen käyrä kertoo, kuinka paljon suomalaiset kuluttajat maksoivat sähköstään, siis myös tuontisähköstä. Punainen käyrä kertoo, kuinka paljon ruotsalaiset tuottajat sähköstään saivat. Näiden välillä on valtava ero. Koska tuonti Ruotsista on kolmannes Suomen sähkön kulutuksesta, kyseessä ovat isot rahat.
Kun koko päivä lasketaan yhteen, suomalaiset kuluttajat maksoivat Ruotsista tuodusta sähköstä 2,7 miljoonaa euroa. Ruotsalaiset sähkön tuottajat saivat viemästään sähköstä 0,7 miljoonaa euroa. Jonnekin siis katosi yhden päivän aikana kaksi miljoonaa euroa.
Mihin tuo kaksi miljoonaa katosi? Itse asiassa en tiedä. Nordpoolspotin dokumentaatio ei ole läheskään niin perusteellista, että tämä selviäisi. Olisi loogista, että se jäisi siirtoyhteyden omistajalle – paitsi että kun siirtoyhteyden tarjoaja palvelee huonosti, hintaero nousee, ja siirtoyhteyden omistaja saa enemmän rahaa. Ei kuulosta sekään reilulta. Enpä usko, että tuottajatkaan koskaan näkevät tuota rahaa.
(*) 8.8. keskimäärin 2685 GW, sähkön kulutus Suomessa keskimäärin 6. – 9.8. 8245 GW.