Helmikuu 2012, perustuu hintatietoihin 23.2. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 5,7 c/kWh, viimeisin hinta 3,3 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 5,3 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 5,3 – 5,4 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 5,2 – 5,6 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 35%
Suomen sähkönhinta on toipumassa Fenno-Skan 2 -yhteyden hajoamisesta. Ilmeisesti joku halvempi hiilivoimala on käynnistetty kallimman varavoiman sijaan – en tosin pienellä etsimisellä löytänyt tälle varmistusta. Suomen sähkön hinta on torstaina enää 3,3 c/kWh. Se on enää muutaman kymmenyksen kalliimpaa kuin muualla Pohjoismaissa. Pudotus torstaihin on tasan sentti. Mielenkiintoista on, että pudotus on tasan sentti kolmen desimaalin tarkkuudella (4,337:sta 3,337:ään: hinta oli myös 1.2. 8,337, mikä ei jostain syystä herätä luottamusta desimaalien satunnaisuuteen).
Ennuste laskee kymmenyksellä tasolle 5,3 c/kWh. Tämä on myös taso, jolla öljylämmitys ja sähkölämmitys on suunnilleen saman hintaista. Sähköyhtiöiden myymät 1-2 vuoden sähkösopimukset ovat myös tällä hetkellä tasolla 5,4 c/kWh, eli jopa vuoden kylmimmän kuukauden sähkön pörssihinta tullee olemaan halvempi kuin kiinteä vuosihinta.
.png) |
| Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. |
Mikäli torstain arkihinta jää voimaan koko loppukuuksi, kuukausihinta voi vielä pudota tasolle 5,2 c/kWh, mutta tämä ei ole kovin todennäköistä. Takaisin tasolle 5,4 c/kWh palataan, jos loppukuun hinta on keskimäärin (sis. kaksi viikonloppupäivää) 4,3 c/kWh, mikä sekään ei tunnu kovin todennäköiseltä.
UPM:llä on loppukuun kaikkina arkipäivinä tuotantoseisokkeja tehtaillaan. Nämä vähentävät Suomen sähkönkulutusta pari prosenttia.
Sääennuste (*) ennustaa loppukuuksi pikkupakkasta. Sen ei pitäisi nostaa sähkön hintaa erityisemmin.
(*) yr.no, Tampereen sääennuste 10 vuorokautta.
Ihan asiasta toiseen, muuten: jos blogisti on seurannut älykkäiden sensoreiden ja termostaattien kehitystä, niin voisi ottaa kantaa siihen, säästääköhän esim. kohuttu http://www.nest.com oikeasti energiaa ja paljonko. Entä muut vastaavat?
Tajusin tuossa hiihtolomalla, että suvussa on eräs vanha kansakoulu, jonka peruslämpökin + muutamat käyttöviikot talvisin maksavat 2000-3000 eur vuodessa, pysyviä asujia siellä ei ole… eli joku ratkaisu tarvittaisiiin.
Tarkoitus on kirjoittaa termostaateista lähiaikoina paljonkin.
Julkisuudessa ollut luku 5% säästö per pudotettu aste pitää minunkin laskelmien mukaan hyvin paikkansa.
Ongelmana vain on kosteus. Sama pätee tuon kansakoulun ylläpitolämpötilaan. Asunnon suhteellinen kosteus ei saa missään olosuhteissa nousta sataan prosenttiin tai materiaalit menevät peruuttamattomasti pilalle.
Liian älykkäiden termostaattien kanssa tulee helposti säädettyä lämpötila niin alas, että ollaan riskirajalla. Riskiraja jo jossain 16 asteen tienoilla, ellei osaa pitää varaansa ja hoida ilmastointia kunnolla.
Kylmissä kesämökeissä tutkitusti energiatehokkain vaihtoehto on vakiotehoinen lämmitin, joka takaa, että sisällä on aina jonkin verran lämpöisempää kuin ulkona. Silloin sisällä ei koskaan kosteus nouse sataan prosenttiin. Ongelmana tuossakin sitten on, että kun sisälämpötila putoaa alle nollan, kaikki nestemäinen vesijohtoja myöden jäätyy. Jos taas patteriin pistää termostaatin nollan tienoille, koko idea lakkaa toimimasta.
PS. minulla itselläni on ollut jo muutaman vuoden Honeywell Rondostat-tarkkuustermostaatit ajastuksella