Suomi voi valita sähköntuonnissa neljältä eri aikavyöhykkeeltä: säästöä kymmenisen prosenttia

Suomi on loistavassa tilanteessa, kun meillä on eri aikavyöhykkeessä olevia naapureita, joiden sähköntarve sijoittuu 1-2 tuntia eri aikaan kuin meillä. Silloin me voimme ostaa heiltä kulutuspiikin ulkopuolelta halpaa sähköä pienentääksemme omaa kallista kulutuspiikkiämme. Ainakin teoriassa.

Lähdin tarkastelemaan, näkyykö tämä tämänviikkoisessa Venäjän tuonnissa. Lyhyesti vastaus on ehkä.

Seuraavassa kuvassa on arkipäivän hintaprofiili Suomessa (torstai, 23.8.2012) ja sama siirrettynä Venäjälle ja Ruotsiin. Oletamme siis, että Venäjällä olisi sama hintaprofiili, ja kun Suomessa on hintapiikki kello 7 – 8, niin Venäjällä se oli samaan paikalliseen aikaan, mutta Suomen aikaa jo tuntia aikaisemmin, kello 6 – 7.

(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen täydessä koossa)

Aikaero Venäjälle on yleensä kaksi tuntia, mutta koska he eivät enää käytä kesäaikaa, ero on tällä hetkellä yksi tunti.

Kuinka paljon voimme siis säästää, jos voimme ostaa sähkömme joko omasta hintaprofiilistamme tai naapuriaikavyöhykkeen hintaprofiilista? Teoriassa kymmenisen prosenttia.

Seuraavassa kuvaajassa on säästö, jos voimme ostaa sähkön naapurialueelta aina silloin, kun se on edullisempaa kuin oma sähkömme. Kaikkein suurin yksittäinen säästö tulisi silloin, jos voisimme ostaa sähkön Ruotsista kello 7.00 – 8.00, silloin, kun Ruotsissa kello on 6.00 – 7.00. Mutta myös Venäjän suuntaa säästöt olisivat suurimmat juuri samana tuntina.

Venäjän suuntaan etu olisi matalampi, mutta pidempikestoisempi. Yhden tunnin aikaerolla säästö olisi sama Ruotsiin ja Venäjälle: megawatin kulutuksella vuorokaudessa säästäisi 47 euroa. Vuorokauden yhden megawatin kulutus (24 MWh) maksaa 1083 euroa, eli säästö jää alle viiteen prosenttiin.

Kahden tunnin aikaerolla säästö on hieman korkeampi, 68 euroa eli hieman yli kuusi prosenttia.

Jos voimme aina valita halvimman Suomesta, Ruotsista tai Venäjältä, säästämme kymmenisen prosenttia sähkölaskussa.

Suurin osa säästöistä Venäjän suuntaa tulee illalla, jolloin sähkön hinta on jatkuvassa laskussa.

Jos aikaero Venäjälle olisi kaksi tuntia, 68 euron säästö jakautuu siten, että miltei kaksi kolmannesta säästöistä tulee kello 20 ja kello kolmen välisenä aikana. Illan säästöistä puolet tulee vain kahtena tuntina: 21.00 – 23.00. Ruuhkatunti seitsemästä kahdeksaan edustaa viidennestä vuorokauden tuotoista. Lopputuotot tulevat iltapäiväaikaan 13.00 – 18.00, mutta ne jäävät aika laihoiksi, yhteensä viidennes päivän tuotoista eli vain yhtä paljon kuin yhtenä ainoana aamun ruuhkatuntina. Tuottoja ei tule ollenkaan aamuyöstä keskipäivään ruuhkatuntia lukuun ottamatta. Myös illan kaksi tuntia kuudesta kahdeksaan jäävät täysin ilman tuottoja.

Ruotsin tuonnin tuotot tulevat sen sijaan selvästi aamupäivillä. yli puolet tuotoista tulee yhden aamupäivän ruuhkatunnin aikana 7.00 – 8.00 ja lähes kaikki loputkin viiden ja yhden välisenä aikana. Hajatuottoja tulee iltapäivällä ja alkuillasta, mutta iltakahdeksan ja aamuviiden välissä tuottoja ei heru.

Tällä hetkellä, kun Venäjä on yhden tunnin aikaerolla, tuotot tulevat yhdestä tunnista 7.00 – 8.00 ja pidemmästä yöjaksosta: 21.00 – 5.00. Lisäksi iltapäivästä 12.00 – 18.00 tulee neljännes tuotoista. Tuottoja ei tule ollenkaan aamuviidestä keskipäivään ruuhkatuntia lukuun ottamatta. Myöskään illalla kuudesta yhdeksään on turha odottaa tuottoja.

Näkyykö aikavyöhykkeen aiheuttama kulutusero Suomen tuonnissa Venäjältä?

(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen täydessä koossa)

Kuvaajassa on tuonti tunneittain 20.8 – 25.8.2012. Värit vastaavat suunnilleen edeltävän piirakan värejä. Tunnit, joiden ei luulisi olevan erityisen mielenkiintoisia ovat keltaisia. Siirrot tuntuvat keskittyvän iltayhdeksän ja aamukolmen väliseen aikaan, mikä on teoriamme mukaan järkevää. Selvää tulosta kuvaaja ei kuitenkaan kerro.

Eli yhteenvetona kun sähkön tuntihinta on laskussa, sähköä kannattaa tuoda Venäjältä. Näin on illasta aamuyöhän ja iltapäivällä. Kun tuntihinta on nousussa, sähköä kannattaa tuoda Ruotsista. Näin on aamyöstä keskipäivään ja jonkin verran töistälähtöaikaan. Ruuhkatuntina seitsemästä kahdeksaan sähköä kannattaa tuoda kummastakin suunnasta. Jos naapureidemme tuntihinnat olisivat samat, säästäisimme tällä tavalla kymmenisen prosenttia sähkölaskussamme.

Olemme onnekkaita, kun naapureidemme ero aikavyöhykkeissä on neljäkin tuntia.

Minne eilen katosi kaksi miljoonaa euroa?

Suomen sähkön hinta on pysynyt kolminkertaisella tasolla Ruotsiin nähden. Tuonti taas on lähes maksimissaan.(*) Tuodun sähkön ostajat maksavat sähkön oikealla rahalla ja Ruotsissa olevat tuottajat saavat myös aivan oikeaa rahaa, mutta paljon vähemmän. Kun tuottajat saavat paljon vähemmän kuin kuluttajat maksavat, jonnekin katoaa paljon rahaa. Kuinka paljon tuota rahaa katoaa ja minne?

Tuonnin arvoa ei saa suoraan kertomalla päivähintaa päivän tuonnilla, koska silloin, kun sähkön on halpaa sitä käytetään vain hyvin vähän. Tarkan luvun selvittääksemme, joudumme ottamaan tunnittaisen tuonnin ja kertomaan sen tunnittaisella hinnalla. Pörssihinnat täytyy myös siirtää Suomen aikaan. Edellinen täysi vuorokausi on 8.8., jonka tunnittainen tuonnin arvo on valmiiksi laskettu seuraavaan kuvaajaan.

Sininen käyrä kertoo, kuinka paljon suomalaiset kuluttajat maksoivat sähköstään, siis myös tuontisähköstä. Punainen käyrä kertoo, kuinka paljon ruotsalaiset tuottajat sähköstään saivat. Näiden välillä on valtava ero. Koska tuonti Ruotsista on kolmannes Suomen sähkön kulutuksesta, kyseessä ovat isot rahat.

Kun koko päivä lasketaan yhteen, suomalaiset kuluttajat maksoivat Ruotsista tuodusta sähköstä 2,7 miljoonaa euroa. Ruotsalaiset sähkön tuottajat saivat viemästään sähköstä 0,7 miljoonaa euroa. Jonnekin siis katosi yhden päivän aikana kaksi miljoonaa euroa.

Mihin tuo kaksi miljoonaa katosi? Itse asiassa en tiedä. Nordpoolspotin dokumentaatio ei ole läheskään niin perusteellista, että tämä selviäisi. Olisi loogista, että se jäisi siirtoyhteyden omistajalle – paitsi että kun siirtoyhteyden tarjoaja palvelee huonosti, hintaero nousee, ja siirtoyhteyden omistaja saa enemmän rahaa. Ei kuulosta sekään reilulta. Enpä usko, että tuottajatkaan koskaan näkevät tuota rahaa.

(*) 8.8. keskimäärin 2685 GW, sähkön kulutus Suomessa keskimäärin 6. – 9.8. 8245 GW.

Ei lirise Venäjältä sähköä

Sähkönsiirtoyhteys Venäjältä Suomeen kytkettiin odotetusti käyttöön tänä aamuna. Nyt Venäjältä voidaan tuoda sähköä 1400 MW teholla. Mutta ei tuoda.

Fingridin tietojen mukaan ensimmäisenä pävänä on muutaman tunnin ajan tuotu sähköä suuruusluokassa 65 megawattia. Muun aikaa siirto on puhdas nolla. Käytännössä sähköä ei siis ole siirretty ollenkaan.

Tämä on siis samaan aikaan, kun Suomen sähkö oli joinakin tunteina yli viisinkertaisesti kalliimpaa kuin Ruotsissa. Venäläisten ei siis mielestään kannata viedä sähköä edes noilla hinnoilla. Tai heillä ei yksinkertaisesti ole ylimääräistä sähköä.

Vielä jokin aikaa sitten virallisissa puheissa oli ajatus, että Suomen kautta voitaisiin viedä Venäjän halpaa sähköä Suomen kautta Keski-Eurooppaan.

1400 megawattia vastaa kymmenesosaa Suomen talvipakkasten huippukulutuksesta. Ruotsista on tänään tuotu sähköä jatkuvasti noin 2800 megawatin teholla. Tämänhetkisestä Suomen kulutuksesta Ruotsin tuonti on noin kolmannes.

Fingrid: Venäjän rajakapasiteetti ja siirrot
Fingrid: Voimajärjestelmän tila
http://www.sahkolamppu.com/2012/01/sahkon-hinta-kuukauden-ennatykseen.html

Joka kymmenes maailman ihminen jo toisena päivänä peräkkäin ilman sähköä

Pelkään smart grid -ajatusten johtavan suuriin katastrofeihin. Mutta onnistuvat sähköverkkokatastrofit näköjään perinteisemmälläkin tekniikalla. Intiassa 670 miljoonaa eli noin kymmenesosa maailman ihmisistä on ilman sähköä jo toisena päivänä peräkkäin sähkön runkoverkon romahtaessa.

NYT: 2nd Day of Power Failures Cripples Wide Swath of India

Kotitislaamo auton voimanlähteenä – toistaiseksi huono ajatus

Juolahtipa mieleeni, että kotitislaamoa voitaisiin käyttää tasaamaan energian kulutusta samalla tavalla kuin sähköautojen väitetään tasaavan kulutusta smart grid -järjestelmissä. Halvan energian aikaan sähköä käytetään tislaamaan alkoholia FlexiFuel-auton tankkiin.

Tämä ei valitettavasti kannata kuin ehkä juuri ja juuri perunanviljelijän kotitarpeisiin, ja silloinkin sähkön merkitys on pieni. Vaikka tislaamisen raaka-aineena käytettäisiin omakustannushintaista perunaa, raaka-aineen kustannukset ovat lähes kymmenkertaiset tislaamisen vaatimaan energiaan nähden, ja lopputuloksen hinta on parhaimmillaan sama nykyisen polttoaineen hinnan kanssa. Puhumattakaan kaupasta ostetuista halvoista perunoista, joista tuotettu alkoholi vastaa seitsemän euron bensiinin litrahintaa.

Litran alkoholia tislaaminen vaatii yhden kilowattitunnin

Verkosta löytyy valmis laskelma, että 14 prosenttisesta alkoholi-vesiseoksesta 60% hyötysuhteella litran alkoholia tislaaminen vaatii energiaa yhden kilowattitunnin.[1] Yösähkön kilowattitunti maksaa kuluttajalle ehkä keskimäärin noin kymmenen senttiä.

Kilowattitunnin lämmittimellä aikaa kuluu siis tunti litraa kohden. Kahdeksan tunnin yön aikana ehtii tehdä bensapihin auton vajaan sadan kilometrin ajoa varten tarvittavan määrän alkoholia (8 litraa alkoholia vastaa 4,5 litraa bensiiniä).

Peruna

Kymmenestä kilosta perunaa saa 1,3 litraa alkoholia.

Raaka-aineena voidaan siis käyttää kaikkia kotitalouden orgaanisia jätteitä. Ulkopuolisena biomassan lähteenä tarkastellaan tässä perunaa. Perunan omakustannushinta on 11 senttiä kilolta.[2] Kaupasta huonolaatuista perunaa saa noin nelinkertaiseen hintaan. Oletetaan näissä laskelmissa hinnaksi 50 senttiä kilolta. Kotitarveviljelijä voi helposti tuottaa muutaman tonnin perunaa pieneĺläkin alueella.

Tuoreesta perunasta on tärkkelystä noin 18 prosenttia. Kilosta tärkkelystä saadaan teoriassa 0,568 kg eli 0,715 l alkoholia.[2] Tällöin kymmenessä kilossa perunaa on 1,8 kiloa tärkkelystä, josta saadaan ideaaliolosuhteissa 1,3 litraa alkoholia.Alkoholin litrahinnaksi kaupan perunoilla tulee neljä euroa litralta.

Litraan alkoholia tarvitaan siis 7,7 kiloa perunoita.

Omakustannushintaan nämä maksavat 85 senttiä. Kaupan hintaan 3,9 euroa. Kun tähän lisätään tislauksen energiakuluksi kymmenen senttiä litralta, hinnaksi saadaan tasan neljä euroa litralta. Päälle tulevat laitteistot, hiivat ja vaiva.Kaupan perunoiden tislaaminen kannattaa, jos bensiinin hinta nousee seitsemään euroon litraltaAjoneuvokäytössä alkoholissa on noin 5,9 kWh/litra eli noin 2/3 osaa bensiinin energiasta 9 kWh/litra.[7]

Alkoholin litrahinta neljä euroa litralta vastaa bensiinin hintaa 6,10 euroa litralta (kerroin 1,53).Omakustannushintaan esim. perunaa viljelevällä maatilalla perunan tislaus polttoaineeksi kannattaa teoriassa jo nyt, aina kun bensiini maksaa yli 1,45 euroa litralta.

Vielä muistisäännöksi:

  • Tonni perunaa vastaa puoltatoista tankillista bensiiniä (73 litraa).

Perunajauho

Vähemmän vannoutunut lähiruoan kannattaja voisi käyttää raaka-aineena myös teollista perunajauhoa. Perunajauhon kilohinta kaupassa on noin 2 euroa, mikä vastaa perunan kilohintaa 0,36 €/kg.

Rehuperunajauho ”ripulin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon” maksaa selvästi alle euron kilo (0,78 €/kg, mikä vastaa perunan kilohintaa 0,14 €/kg).[4] Perunajauho on 98 prosenttisesti tärkkelystä, ja kilo perunajauhoa vastaa 5,6 kiloa perunaa (18% tärkkelyspitoisuus).

Kilosta perunajauhoja saadaan 0,7 l alkoholia. Alkoholilitran hinnaksi tulee rehuperunajauhosta tehtynä 1,21 euroa (sisältäen tislauksen sähkön). Bensiinin hintana tuo vastaa hintaa 1,86 euroa litralta. Se ei ole yhtä halpaa kuin omakustannushintaiset perunat, mutta paljon halvempaa ja siistimpää kuin ostoperunoiden käyttäminen.

Auton tankki saadaan täyteen käyttämällä ja tislaamalla 4 – 5  25-kiloista rehuperunajauhosäkkiä ideaalisissa olosuhteissa.

100 kiloa perunajauhoa tuottaa 70 litraa alkoholia, mutta se vastaa vain 42 litraa bensiiniä. Tämä tankillinen maksaa 78 euroa. Plus vaiva, laitteet ja hiivat. Tislauksen sähkön osuus on hinnasta 8%.

tärk. % hinta tärkk. hinta alk. hinta + 1 kWh tislaus bens. hinta
% eur/kg eur/kg eur/l eur/l eur/l
oma peruna 18% 0,11 0,61 0,85 0,95 1,43
rehuperunaj. 98% 0,78 0,80 1,11 1,21 1,86
kaupan perunaj. 98% 2,00 2,04 2,85 2,95 4,52
kaupan peruna 18% 0,50 2,78 3,89 3,99 6,10
puolalainen 18% 0,06 0,33 0,47 0,57 0,87
alkoholin markkinahinta ($2,5 / gallon) 0,54 0,83

Taulukkoon on myös lisätty alkoholin maailmanmarkkinahinta.[5] Perunasta ei tehdä millään niin halvalla alkoholia, ei edes verkosta löytyneellä puolalaisella perunan tukkuhinnalla 60 euroa tonnilta.[6]

Voimme palata asiaan, jos bensiinin hinta nousee nykyisestä. Tosin edellisessa on ymmärrettävä, että alkoholille ei ole laskettu veroa, joka bensiinillä on. Näiden suhteellinen hinta on siis puhtaasti valtion veropoliittinen päätös.

Eduksi on laskettava prosessin lämpö. Mikäli systeemistä saataisiin täysin hajuton ja räjähtämätön, sitä voitaisiin pitää sisällä ihmisten asuinnoissa. Tällöin kaikki kulutettu energia menee talon lämmitykseen eikä sitä laskettaisi ollenkaan hukkalämmöksi.

Käyminen myös tuottaa lämpöä eli käymisastia on perunalämmitin.

Talon kuumavesivaraajaa voitaisiin käyttää jäähdyttimenä (alkoholi tiivistyy jo 78,5 asteessa, jolloin 55-asteinen kuuma vesi jäähdyttää sitä riittävästi). Tislaukseen ei silloin kulu ollenkaan energiaa Suomen 9,5 kuukauden mittaisella lämmityskaudella.

Ai niin, tämähän on laitonta

Kotona tislaus luonnon säästämiseksi on ehdottomasti kiellettyä.[3]

Kuva: Flickr/Shandchem CC BY-ND

Fenno Skan 1 kunnossa

Ruotsista (Tukholma) Suomeen tuleva siirtoyhteys Fenno Skan 1 palasikin tuotantoon yllättävän nopeasti. Se on ollut toiminnassa perjantaista ilta kahdeksasta lähtien normaalisti.

Korjaantuminen ei ehtinyt vaikuttaa lauantain Spot-hintaan, joka on siitä huolimatta ennätyksellisen alhainen. Perjai-illan ja lauantain kapasiteetti myydään tunneittain Elbas-pörssissä, mikä ei vaikuta enää kuluttajahintaan.

http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/uutiset/ajankohtaista?bid=1520
http://umm.nordpoolspot.com/web/umm_details.cgi?u_id=54833&umm_type=1