Avainsana: sähköverkko

Suomen sähkön tuonti Venäjältä alkuvuonna

Anonyymin kommentin perusteella aloin tutkiskella tuota tuontia Venäjältä. Tilanne on siis se, että alkuvuoden matalat hinnat ainakin osittain johtuvat siitä, että Venäjällä on ollut koko alkuvuoden pitkät pyhät.

Fingridin tilastoista näkyy, että tuonti on ollut (yli) täyden kapasiteetin eli noin 1500 megawattia koko alkuvuoden. Keskiviikkona tämä putoaa 400 megawattiin, mutta ainakaan vielä keskiviikkona tällä ei ollut vaikutusta sähkön hintaan (sähkö on hiukan halvempaa kuin tiistaina, Ruotsin perässä).

Tuonnin on tarkoitus palata suureksi vielä ainakin joiksikin ajoiksi (keskiviikkona 11.00-14.00 ja 20.00-).

Tuonti Venäjältä ei suoraan vaikuta pörssihintaan, koska pörssisähköä tuodusta 1500 megawatista on vain 100 megawattia. Toki se vaikuttaa siten, että suuret ostajat tuovat sähkönsä halvalla Venäjältä eikä heidän tarvitse ostaa tuota 1400 megawattia pörssistä. Mutta epäsuoran vaikutuksen vuoksi Venäjän halpakaan sähkö ei pudota Suomen sähkön hintaa Ruotsin hinnan alapuolelle, vaan voitot menevät suurostajien taskuun.

Siirto Ruotsista on yhä aika paljon Venäjän tuontia suurempaa. Kapasiteetti Ruotsista on 2240 megawattia, vaikka Tukholman alueelle menevästä kaapelista on yhä rikki 550 megawattia.

Yhdessä Venäjältä ja Ruotsista siis tuodaan jopa 4300 megawattia, kun vain kaikki kaapelit olisivat kunnossa. Kaksi ja puoli Olkiluoto kolmosta. Suomen sähkön kulutus on tällä hetkellä noin 12000 megawatin tienoilla, joten yli kolmannes Suomen kulutuksesta voidaan tuoda ulkomailta.

Tuontimahdollisuutta on myös käytetty niin ahkerasti, että ei voi kuin ihmetellä, missä on Suomen voimalaitosten kilpailukyky, ja ettei kukaan ole tippaakaan huolestunut siitä.

Koska Venäjän sähkön hinta on ilmeisesti asettumassa pysyvästi vielä Suomen sähkön hintaa kalliimmalle tasolle, verkkoyhtiöt selvittävät sitä, että sähköä voisi oikeasti myös viedä Suomesta Venäjälle. Tällä hetkellä tekninen mahdollisuus on vain tuontiin. Tämä tarkoittaa sähkön vientiä Suomen läpi Ruotsista Venäjälle – päinvastoin, kuin poliitikot vielä vähän aikaa sitten kuvittelivat. Tämä voi tapahtua vuoden 2014 alusta. Vaikutus Suomen hintaan ei voi olla muuta kuin nostava.

Kuka muistaa vielä vuoden 2005 itkun, kun venäläiset yrittivät vetää uuden 1000 megawatin ”halpakaapelin” Venäjältä Kotkaan? Hallitus ei antanut kaapelille lupaa eikä sitä koskaan tehty. Kaapelin arvioitiin laskevan Suomen sähkön kuluttajahintoja joitakin prosentteja.

Fingrid: tuonti Venäjältä alkuvuonna
Nordpoolspot: two-way trade on Russia – Finland 400 kV interconnections
Nordpoolspot: SE3-FI-kaapelin tilanne 
Sähkön tuonti/vientikeskustelua: Loviisan sanomat 2009
Kotkan merikaapeli: Talouselämä 2005, Talouselämä 2005, Wikipedia

Suomi onnistui viemään Ruotsiin sähköä!

Itsenäisyyspäivänä on mielenkiintoista tarkkailla tilannetta, missä Ruotsissa on normaali arkipäivä ja Suomessa vapaapäivä. Suomen hinta on vapaapäivästä huolimatta sama kuin Ruotsissa.

Jos Suomi kykenee viemään sähköä Ruotsiin, sen täytyy olla itsenäisyyspäivänä kello 19-20, kun kynttilät palaa ja kaikki asettuvat katsomaan linnan juhlia? Ihme kyllä, me todellakin veimme hieman sähköä tuolloin. Pohjois-Ruotsista tuotiin 407 MWh ja Etelä-Ruotsiin vietiin 588 MWh. Suomi siis vei sähköä 181 MWh! Keskikokoisen hiilivoimalan verran. 1,5% Suomen kyseisen tunnin kulutuksesta (11455 MWh).

Nautintoamme ajatuksesta, että Suomi kykeni viemään 181 MWh sähköä Ruotsiin ehkä hieman himmentää, että samaan aikaan toimme venäjältä 1058 MWh ja Virosta 352 MWh.

Tämä on ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun huomasin edes yhden tunnin vientiä Ruotsiin. Se ei varmaankaan ole aivan ensimmäinen, mutta hinta ei ole ollut alempi vielä kertaakaan. Eikä ole nytkään. Tuon tunnin hinta on kummassakin maassa 7,1 c/kWh.

Vielä edellisenä tuntina Suomi toi moninkertaisesti sähköä.

Suomen sähköntuotanto on todella vaarallisessa rapakunnossa.

MT: Fingrid ja sähköyhtiöt nostavat siirtohintoja

Maaseudun tulevaisuus kertoo, että Fingrid nostaa siirtohintojaan ensi vuonnakin 15 prosenttia ja lisäksi monet sähköyhtiöt nostavat siirtohintoja.

Sinänsä hyvää tietoa. Yhden pikku väärinymmärryksen mahdollisuuden haluaisin tuoda esille:

”Fingrid nostaa kantaverkon siirtohintoja…

Suomen aluehinta on ruuhkaisimpina tunteina pari senttiä kilowattitunnilta kalliimpi kuin muiden Pohjoismaiden. Ero johtuu lähinnä heikoista siirtoyhteyksistä Suomen ja Ruotsin välillä.”

Fingrid rahoittaa Suomen ja Ruotsin väliset siirtoyhteydet ensisijaisesti Suomen ja Ruotsin hintaerosta tulevilla pullonkaulatuloilla.

”Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla. Kuitenkin kahtena vuonna 2000-luvun alussa käytettiin saatuja pullonkaulatuloja kantaverkkotariffin alentamiseen…”

Suomen ja Ruotsin sähköyhteyksien parantamiseen ei tarvita siirtohintojen korotusta.

Tänä vuonna pullonkaulatuloja on kerääntynyt järjettömän paljon, koska sähköä on ollut saatavissa Ruotsista paljon ja halvalla, mutta Suomessa on jääräpäisesti pidetty sähkön hinta keinotekoisen korkealla.

Lisäksi yhteydet Ruotsiin ovat erinomaiset, jos ruotsalaiset vain haluaisivat pitää ne kunnossa. Huoltovarmuudenkaan kannalta tuskin on perusteltua lisätä sähkönsiirtoyhteyksiä paljon nykyista korkeammalle nykyiseltä tasolta, joka vastaa Suomen kulutuksesta noin kolmannesta.(*) Kyllä Suomen olisi pakko kyetä tuottamaan lähes kaikki sähkönsä itse kilpailukykyiseen hintaan.

Kyllä kuka tahansa tajuaa, että jos ruotsalaiset joutuvat myymään sähköä Suomeen niin, että se heidän mielestään sotkee paikallisia kuvioita, he vaikka polttavat tyristorihallinsa ennen kuin myyvät Suomeen sähköä.

Ja tässä on nyt muistettava myös se, että Fingrid on nyt valtionyhtiö, jolla on näön vuoksi hieman eläkerahoja mukana. Korotukset ovat piiloverotusta ja siirtoja eläkevaroihin suoraan budjetin ohi.

(*) ei tarkkaan laskettu, mutta luokkaa kolme tuhatta megawattia yhdeksästä tuhannesta.

Suomen ei kannata maksaa kalliita sähköyhteyksiä Keski-Eurooppaan

Helsingin Sanomissa oli tänään hyvä uusiutuvaan sähköntuotantoon liittyvä pääkirjoitustoimittajan kolumni.

Sääli vain, että pääväite on Suomen kannalta väärä:

”Rat­kai­su on uu­si eu­roop­pa­lai­nen työn­ja­ko, jos­sa hyö­dyn­net­täi­siin Ete­lä-Eu­roo­pan au­rin­koa se­kä poh­joi­sen ve­si­va­ran­to­ja ja mui­ta ole­mas­sa ole­via voi­ma­loi­ta. Au­rin­ko­ener­gial­la voi­tai­siin tyy­dyt­tää mer­kit­tä­vä osa ener­gian­tar­pees­ta ny­kyis­tä huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­min – ja täy­sin puh­taas­ti. Poh­jois-Eu­roo­pan ve­si­va­ras­tot se­kä kaa­su-, bio- ja ydin­voi­ma­lat ta­kai­si­vat pe­rus­tuo­tan­non ja ta­sa­pai­not­ta­van tuo­tan­non.”

Haastateltu lähde on Ruotsin Fortumin johtaja.

Se fakta, mikä artikkelissa unohdetaan, on että Suomessa on vesivoimaa kymmenesosa Ruotsista ja kahdeskymmensosa Norjasta. Suomelle siis jäisi ydinvoimaloiden perusvoiman rooli — ja kulut.

Mikäli Ruotsi pääsisi tilanteeseen, että se voisi tuotta vesivoimaa vain öisin ja saisi myytyä sen päivähinnalla Saksaan, se olisi tietysti hirvittävän hyvä ruotsalaisille.

Suomalaiset sen sijaan vain maksaisivat korotettua maksua Ruotsista tuotavasta vesivoimasta (jopa kolmannes kulutuksesta).

”Mi­ten tä­hän pys­tyy vas­taa­maan? Me­ne­mäl­lä mu­kaan, sa­noo For­tu­min joh­to­ryh­män ruotsa­lais­jä­sen.”

Mikä oli todistettava. Suomen valtion rahoilla olisi kiva rakentaa paksuja yhteyksiä Ruotsista Saksaan, kun se nostaa mukavasti sähkön hintaa Suomessa. Aivan niin tyhmä ei Suomen valtionkaan kannattaisi olla.

Aivan oikea on kuitenkin artikkelissa tietääkseni ensimmäistä kertaa Suomen lehdistössä esiin nostettu tärkeä fakta:

”Toi­nen on­gel­ma puun ener­gia­käy­tös­sä on se, et­tä pe­rin­tei­nen met­sä­teol­li­suus kau­his­tuu uu­den kil­pai­li­jan vai­ku­tus­ta puun kan­to­hin­toi­hin.”

Kuten tässä blogissa on muutamaan kertaan laskettu, metsäteollisuuden sisäänostohinnoilla kuitupuu kannattaa polttaa sähköksi ennemminkin kuin myydä sellutehtaalle. Poltto myös hajautuisi paljon järkevämpiin pieniin yksiköihin, jolloin kuljetuskustannukset putoaisivat. Jos öljyn hinta nousee yhtään, tilanne muuttuu räikeästi polttamisen hyväksi.

Kuka saa rahat Ruotsin ja Suomen hintaerosta

Flickr mikecogh CC BY

Kommenttina aiempaan artikkeliin sain lopultakin linkin tietoihin, mihin rahaa häviää, kun Suomen sähkö on paljon Ruotsia kalliimpi ja sähköä tuodaan paljon Ruotsista.

Erotus annetaan puoliksi Ruotsin ja Suomen kantaverkkoyhtiöille.

Eli kyllä tämä oikeaa rahaa on, vaikka sitäkin joku ehti epäillä.

Myös rahamäärät selviävät Fingridin sivulta.

Syyskuun 20 ensimmäisen päivän ”pullonkaulatulot” ovat

  • 14 934 779,25 euroa
Suomen kalliin sähkön vuoksi siis Ruotsin Svenska Kraftnätille annetaan 7,467 miljoonaa euroa ja kotimainen Fingrid saa yhtä paljon.

Päivää kohti tämä on tässä kuussa ollut keskimäärin 747 tuhatta euroa, joka siis jaetaan puoliksi Ruotsin ja Suomen välillä.

Tätä vauhtia Fingrid tienaa vuodessa 136 279 860,66 euroa siksi, että se tarjoaa huonoa palvelua. Jos huoltomies sattuisi rikkomaan  yhteyden Ruotsiin, Fingridillä alkaisi tulla rahaa sisään ovista ja ikkunoista. Jos Fingrid hoitaa työnsä hyvin, se ei saa mitään.

Yhtä paljon suomalaiset sähkönkuluttajat lahjoittavat Svenska Kraftnätille, koska sähkömarkkinat eivät toimi Suomessa.

Ilmankos Ilmarinen pisti hyvät rahat kiinni Fingridin osakkeisiin.

No, positiivisesti katsoen sivulta selviää myös, että Fingridin on EU-lainsäädännön mukaan kulutettava pullonkaulatulonsa rajakapasiteettia lisääviin investointeihin. Fingrid on kuluttanut 1998 – 2011 noihin investointeihin keskimäärin 16 miljoonaa euroa vuodessa. Syyskuun 20 ensimmäistä päivää toivat Fingridille jo puolet vuosikeskiarvosta kasaan. Odotamme siis jätti-investointeja ja lisää suomalaisia työpaikkoja.

Suomen voimalaitokset

Keräsin sähköpörssin vikailmoituksissa mainitut Suomen voimalaitokset listaan. Tälle listalle päästäkseen voimalaitoksen täytyy tuottaa sähköä yli 100 MW.(*)

Näistä ilmoituksista myös selviää, kuka myy ko. voimalan tuotannon pörssiin. Joissakin voimaloissa on paikallinen omistaja tai jaettu omistus, mutta sähköpörssissä näkyy vain yksi myyjä, joka on myös yleensä suurin omistaja. Käytän tässä myyjästä lyhennysnimeä ”kartelli”.

Voimalaitos               Kartelli      Tyyppi     Sähkö  Elspot
                                                     MW     MW
Alholmens Kraft (Pietarsaari) PVO       Bio/hiili    237    
Forssa Reserve Power Plant    Fingrid Kaasuturb.     300    
Haapavesi                     PVO       Turve/bio    154    
Hanasaari B (Helsinki)        Helen     Hiili        220    100
Inkoo                         Fortum    Hiili       1000   
Keljonlahti (Jyväskylä)       Jyv. E.   Bio          190    
Kemijoki                      Fortum    Vesi         800    
Kristiina 1                   PVO       Öljy         210    
Kristiina 2                   PVO       Hiili        240    
Kymijärvi (Lahti)             Lahti E.  Hiili, kaasu 200    
Lielahti (Tampere)            Tamp. S.  Kaasuturb.   147    135
Loviisa 1                     Fortum    Atomi        496    
Loviisa 2                     Fortum    Atomi        496    
Martinlaakso (Vantaa)         Vant. E.  Kaasu, hiili 195    
Meri-Pori (Pori)              Fortum    Hiili        565    
Mertaniemi 2 (Lappenranta)    Lapp. E.  Kaasu        144    
Mussalo 2 (Kotka)             PVO       Kaasu        238    
Naantali                      Fortum    Kivihiili    256    
Naistenlahti 1 (Tampere)      Tamp. S.  Kaasu, turve 122    
Olkiluoto 1                   PVO       Atomi        880    
Olkiluoto 2                   PVO       Atomi        880    
Oulujoki                      Fortum    Vesi         440    
Salmisaari (Helsinki)         Helen     Hiili        160    150
Seinäjoki                     PVO       Turve/bio    120    
Suomenoja (Espoo)             Fortum    Hiili, kaasu 359    
Tahkoluoto (Pori)             PVO       Hiili        235    
Toppila (Oulu)                Oulun E.  Bio/hiili    210    120
Vaskiluoto 2 (Vaasa)          PVO       Hiili        230    
Vuoksi (Imatra)               Fortum    Vesi         240    
Vuosaari A ja B (Helsinki)    Helen     Kaasu        630    150

Suomen voimalaitokset kartelleittain

Sähkön myynti pörssiin jakautuu seuraavasti kartelleittain:

  • Fortum: 4652 MW
  • PVO: 3424 MW
  • Helsingin Energia: 400 MW
  • Fingrid: 300 MW (puhdas varavoimala)
  • Muut kaupunkisähkölaitokset yhteensä: 1106 MW
Yhteensä: 9882 MW
Monien kaupunkisähkölaitosten, ennen kaikkea Helsingin energian, pörssi-ilmoituksissa oleva megawattimäärä on paljon pienempi kuin muista lähteistä saatava teho. Ilmeisesti tämä kuvastaa hyvin sitä määrää, jota ei myydä pörssin kautta. Tuo puuttuva määrä on näiden tietojen mukaan 712 MW.
Näin syyskuussa Suomen matalan ajan sähkönkulutus on 5 GW + Ruotsista tuodut 2 GW. Fortum voi siis yksinään tuottaa jo yli 100 MW voimaloillaan käytännössä kaiken Suomessa tarvittavan sähkön. Eikä Pohjolan Voimakaan kovin kaukana ole. Fortumilla ja PVO:lla on kummallakin lähes täyskäsi eri voimalatyypeissä:
  • Fortum: ydin, hiili, vesi ja kaasu (ei bio!)
  • PVO: ydin, hiili, kaasu, bio, (ei vesi)
Nämä kaksi käytännössä päättävät Suomen sähkön hinnan, eikä siinä muilla ole paljon sanomista. Ei ihme, että Suomen sähkön hinta on irtautunut muista Pohjoismaista ja jopa Baltiasta paljon korkeammaksi. Ja näitä kahta vahtimassa on kokonainen virasto!

(*) Fortumin Uimaharjun biovoimalan sähköteho on 99MW, mutta tuskin tehoa on suunniteltu sitä varten, ettei katkoista tarvitse tehdä pörssi-ilmoituksia. Joka tapauksessa, voimala putosi listalta.