Avainsana: sähköverkko

Pilaako Venäjä sähköntuonnillaan tahallaan Suomen perusvoiman katteet?

Vastauksena eilen kommenteissa esitettyihin kysymyksiin: mikä on syynä aamu- ja iltapiikkeihin sähkön hinnassa ja miten Venäjän noussut tuonti vaikuttaa sähkön hintaan.

Suomen sähkön päivän sisäinen hintaprofiili vastaa suurin piirtein kulutusprofiilia, mutta liiottelee sitä reilusti.

Oheisessa kuvassa on Suomen hinta (violetti) ja Suomen kulutus (sininen) 22 – 23.12.2014 (loppuu 15.00). Muutaman prosentin nousu kulutuksessa aamulla (”virastojenlämmitystunti”) ja illalla (”auringonlaskutunti”) nostaa sähkön hintaa jopa 40%.

Venäjän tuonti Suomeen (22.12. 0.00 = 1.00)

Iltapäivän suhteettoman halpa kausi taas vastaa Venäjän tuonnin nousua 20% tasosta 60% tasolle. Yöllä Venäjältä tulee sähköä 100% teholla.

Venäjän tuonti ei ole niin isoa, että vaikutuksen Suomen sähkön hintaan pitäisi olla näin suuri. Venäjän tuonti on vain noin puolet jatkuvasta Ruotsin tuonnista. Siksi tuonnin osuminen halpoihin aikoihin voi johtua joko samoista perustekijöistä (kulutus, aurinko) tai siitä, että sähköä tuodaan tarkoituksella silloin, kun sähkö on Suomessa halpaa. Silloin kuin Venäjältä tuodaan sähköä, se ei ole pelkästään halpaa vaan myös sitä käytetään Suomessa vähän verrattuna siihen, kun Venäjältä ei tuoda sähköä.

Valitettavasti ensimmäinen arvaukseni on, että Venäjältä tuodaan kiusallaan sähköä vain silloin, kun Suomessakin riittäisi sähköä. Tällä pilataan tahallaan perusvoiman katteet.

Venäjän tuonti on viimeisen viikon valuuttakriisin seurauksena noussut, mutta päivittäinen vaihtelu on jatkunut.

Kuvan tiedot: Nordpoolspot, Fingrid

Suomen sähkön hinta ei tänä vuonna ole ollut tuntiakaan halvempi kuin Ruotsin

Ruutukaappaus Pohjoismaisen
voimajärjestelmän tilasta (Fingrid)

Suomessa kuvitellaan, että Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkö siirtyy dynaamisesti sieltä, missä sitä on halvinta tuottaa sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan. Ehkä aivan oikein muuten, mutta tuo dynaamisuus on ollut tänä vuonna erittäin staattista.

Niiden alueiden, joihin Suomesta on yhteys, hinta ei tänä vuonna ole ollut tuntiakaan Ruotsissa alempi kuin Suomessa.

Yhteenvetona seuraavasta, voidaan sanoa, että joka ikinen tunti vuonna 2014:

FI >= SE3 >= SE1

Ja jokainen päivä (en tarkastanut tunteja):

 SE1 = SE2 <= SE3 <= SE4

Sähkö siis valuu aivan jokainen tunti Pohjois-Ruotsista Tukholmaan, sieltä Suomeen ja Skooneen. Tähän ei löydy yhtään poikkeusta tältä vuodelta.

Ruotsin sisäinen tilanne

Suomesta on siirtoyhteys kahdelle Ruotsin alueelle, Pohjois-Ruotsiin (SE1) ja Tukholmaan (SE3). Näiden välissä on alue SE2, joka ei vielä tänä vuonna ole kertaakaan ole ollut eri hintainen kuin SE1 eli se voidaan unohtaa.

Skoonen alueen (SE4) hinta on silloin tällöin reilusti muuta Ruotsia kalliimpi pienempien siirtoyhteyksien ja Saksan vaikutuksen takia, mutta se ei vaikuta Suomen hintaan. Skoonen hinta on silloin tällöin jopa Suomea kalliimpi.

Ruotsin sisäisestä tilanteesta voidaan todeta, että:

  • SE1 on aina Ruotsin halvin alue
  • SE2 on aina saman hintainen kuin SE1
  • SE3 on ollut 23 päivänä eri hintainen kuin SE1 ja aina kalliimpi
  • Kun SE3 on ollut kalliimpi kuin SE1, ero on ollut keskimäärin 0,2 c/kWh, korkeimmillaan 1,1 c/kWh (14.1.2014)
  • SE4 on eronnut SE1:stä samoina 23 päivänä kuin SE3, ja sen lisäksi 35 päivänä; ero on sama kuin SE3:een, keskimäärin 0,2 c/kWh ja maksimi on sama kuin Tukholmalla
  • SE4 ei ole ollut yhtenäkään päivänä edullisempi kuin SE3
  • Joka ikinen päivä: SE1 = SE2 <= SE3 <= SE4
Tukholman (SE3) ja Skoonen (SE4) eroaminen Pohjois-Ruotsin hinnasta jakaantuu melko tasaisesti koko vuodelle:
            kumpikin       vain Skoone
tammikuu        5               1
helmikuu                       10
maaliskuu       1               9
huhtikuu                        1
toukokuu                        1
kesäkuu        11
heinäkuu                        4
elokuu          1               5
syyskuu                         3
lokakuu         1
marraskuu       4               1

Ero Suomeen päivähinnassa

Suomesta on 1500 MW tuontiyhteys Pohjois-Ruotsista (SE1), joka on siis aina Ruotsin halvin alue. Tämä on sivuston kaavioissa aina merkitty Ruotsin hinnaksi.
SE3:sta on 1250 MW yhteys Suomeen. Vielä viime vuonna näytti siltä, että Suomesta tulee kauttakulkureitti SE1:n ja SE3:n välille, mutta näin ei ole ollut tänä vuonna, koska Suomen hinta ei ole ollut halvempi kuin SE3.
Tammi-marraskuussa olleet 334 päivää jakautuvat seuraavasti:
  • Suomen hinta on sama kuin SE1 ja SE3: 36 päivää
  • Suomen hinta on sama kuin SE3, mutta korkeampi kuin SE1: 7 päivää
  • Suomen hinta on ollut matalampi kuin SE4, mutta korkeampi kuin SE3 tai SE1: 18 päivää
  • Suomen hinta on ollut korkeampi kuin SE1, SE3 tai SE4: 273 päivää
Muita vaihtoehtoja ei ole, siis esimerkiksi hinta ei ole koskaan SE1:n ja SE3:n välissä tai hinta ei ole koskaan sama kuin SE4.
Skoonessa sähkö on siis ollut 18 päivää kalliimpi kuin Suomessa, mutta sinne Suomesta ei ole sähkönsiirtoyhteyttä eikä se siten vaikuta Suomen sähkön hintaan.
Suomen hinta on ollut tänä vuonna 0,45 c/kWh korkeampi kuin SE1-hinta. Suurin ero on ollut 2,0 c/kWh 22.10.2014. Minimi on nolla eli päivän hinta ei ole ikinä ollut Suomessa Ruotsia halvempi.
Suomen päivähinta ei ole kovin usein sama kuin Ruotsissa. Tänä vuonna se tapahtui ensimmäisen kerran 24.4.2014.
Päivien lukumäärät, jolloin hinta on jollain tavalla sama kuin Ruotsissa (päivä lasketaan ensimmäiseen sarakkeeseen, joka pitää paikkansa):

              FI=SE1  FI=SE3  FI<SE4   FI>SE*
tammikuu        0       0       0       31
helmikuu        0       0       3       25
maaliskuu       0       0       5       26
huhtikuu        3       0       0       27
toukokuu       14       0       1       16
kesäkuu         9       7       2       12
heinäkuu        0       0       0       31
elokuu          0       0       3       28
syyskuu         5       0       3       22
lokakuu         2       0       0       29
marraskuu       3       0       1       26

Ero Suomeen tuntihinnassa

Sitten vielä pikatarkistus, onko tunteja, jolloin Suomen hinta olisi ollut halvempi kuin SE3 tai SE1.
Ei ole.
Suurin ero tuntihinnassa on 7,4 c/kWh, mutta pienin ero on nolla. Suomen hinta on aina sekä SE1- että SE3-hintoja kalliimpi. FI >= SE3 >= SE1.
Tuntihinta on sama SE1:n kanssa 4108 tuntia ja SE3:n kanssa 4229 tuntia. Tunteja on kaikkiaan 8040 tuntia. Hinta on sama yli puolet tunneista, mikä on paljon paremmin kuin päivähintojen kanssa.

Se on nyt virallista: aurinkosähköä ei saa kytkeä talon verkkoon

Sain omalta sähköyhtiöltäni kirjeen uusista verkkopalveluehdoista. Nämä ovat yleiset Energiateollisuus ry:n ehdot. Muutoksia vanhaan on vähän, oikeastaan vain yksi todella merkittävä.

Ohjeissa lukee nyt selvästi (kohta 4.3):

Sähköä syöttävien laitteistojen kytkeminen kiinteistön sähköverkkoon, kun kiinteistän sähköverkko on kytkettynä jakeluverkkoon, on kielletty ilman erillistä sopimusta.

 Jos joku ei heti tajunnut, tässä kielletään aurinkopaneeleiden ja tuulivoimaloiden käyttö.

Jos haluaa käyttää aurinkopaneeleita, talo on joko kytkettävä kokonaan irti valtakunnanverkosta tai sähköyhtiön kanssa on tehtävä ”sopimus”. Sopimuksen hyväksyminen ja hinnoittelu on täysin auki.

No, on toinenkin muutos, tämä on ilmeisesti viimeinen kerta, kun sähköyhtiö lähestyy kirjeellä ehtojen muutoksista. Tämän jälkeen ehdot ovat ”linkki yleisten ehtojen tallennettavissa olevaan versioon”.

Tarkennus 24.11.2014: Huomatkaa, että tämä kieltää aurinkopaneeleiden kytkemisen talon verkkoon vaikka sähköä ei ikinä siirtyisi sähköyhtiölle päin.

Mitä on Suomen ja Ruotsin hintaeron takana? Alustavaa pohdintaa

Tein pikaisesti pientä hahmotelmaa, miten tuota Suomen ja Ruotsin välistä hintaeroa voisi alkaa analysoida. Käytin aineistona vain syyskuun alun 3,5 vuorokautta ja vain Pohjois-Suomen siirtotietoja. Nämä tiedot eivät siis missään mielessä ole oikein eikä lopullisia vaan aivan suuntaa antavia.

Ensinnäkin, hintaeroa pitäisi syntyä vasta, kun koko siirtokapasiteetti on käytössä. Tämän varmistin seuraavasta kaaviosta.

Kertaakaan ei ole syntynyt hintaeroa, jos kapasiteetti Ruotsista ei ole täysin käytetty.

Yksi tärkeä asia ymmärtää tästä kuvasta on se, että pullonkaulatuloja voi syntyä vain, jos siirtokapasiteetti Ruotsista on 100% käytössä. Ja vain tällöin syntyy hintaeroja. Pullonkaulatulot ovat siis hintaero * maksimituontikapasiteetti, jossa tosin maksimituontikapasiteetti voi vaihdella, mutta on yleensä 2700 MW.

Miten sitten hintaero jakaantuu? Seuraavassa histogrammissa näkyy hintaerot (kuinka monta tuntia) silloin, kun tuontikapasiteetista on käytetty 100%.

(Kuvasta puuttuu yksi hintaero, joka oli hieman yli yhden sentin.)

Yllättävä tieto on se, että vaikka tuontikapasiteetista olisi käytössä 100%, useimmiten siitä huolimatta hintaero oli nolla (kolmekymmentä kuusi 56:sta tunnista). Tämä selittynee sillä, että tässä on mukana vain Pohjois-Ruotsin tuonti, Keski-Ruotsin tuonti on tuossa tapauksessa joustanut.

Mielenkiintoisempi tulos saadaan, kun verrataan hintaeroa Suomen sähkönkulutukseen. Tässä ei vaikuta se, että aineisto on vain Pohjois-Ruotsista.

Nyt maksimikulutus on alle 10000 MW, mutta talvella se voi nousta 15000 MW:iin.

Kuten odottaa sopii, hintaero nousee, mitä enemmän Suomessa kulutetaan sähköä. Tuo nousu saattaa olla jopa eksponentiaalista, mutta sen ymmärtämiseksi täytyy käydä läpi paljon suurempi aineisto. Talvella myös hintaero saattaa leikkaantua tietyn rajan yli mentyään, kun uudentyyppinen voimala kannattaa käynnistää.

Fingridin uusin yritys välttää rakentamasta uusi siirtoyhteys Ruotsista

Fingrid julkaisi tänään tiedotteen ”Suomi yhä enemmän riippuvainen sähkön tuonnista”.

Aivan hyödyllinen puheenaihe. Ja aivan totta. Paitsi että kaikki ei ole aivan niin miltä näyttää.

Kyseessähän on Fingridin kampanja yrittää välttää rakentamasta pakollinen uusi tuontiyhteys Ruotsista. On hyvä korostaa riippuvaisuutta sen sijaan, että korostaisi sitä, ettei Suomessa yksinkertaisesti ole voimaloita tuottamaan kylmänä talvipäivänä tarvittava sähkö. Ensimmäisestä pääsee eroon lisäämällä voimaloita (ei tule tapahtumaan) ja toisesta vain sillä, että Fingrid kuluttaa parisataa miljoonaa pullonkaulatulovoittojaan uuden tuontiyhteyden rakentamiseen Ruotsista.

”Tämän vuoden tulos muodostuu ennakoitua suuremmaksi”. …Kantaverkkopalvelun hintoja alennetaan…”

Tämänkin voi tulkita yritykseksi lahjoa muut olemaan huomaamatta, että Suomen sähkön hinta on järjettömän paljon kalliimpi kuin Ruotsissa.

Aikaisemmassa artikkelissa [2] laskettiin vuoden pullonkaulatulojen olleen heinäkuun loppuun mennessä 58 miljoonaa euroa. Elokuun pullonkaulatulot olivat [3] noin 8 miljoonaa euroa eli elokuun loppuun mennssä pullonkaulatuloja oli 66 miljoonaa euroa.

Fenno Skan 2 -yhteys Ruotsista maksoi 315 miljoonaa euroa eli tänä vuonna on kerätty jo tähän mennessä viidennes seuraavan yhteyden hinnasta.

Fingridillä varmaan polttelee taskun pohjalla 66 miljoonaa ylimääräistä rahaa, ja onhan se epätoivoista yrittää jakaa se asiakkaille sen sijaan, että lisätään huoltovarmuutta tekemällä uusi siirtoyhteys Ruotsista esim. SE3-alueelta. Mutta se ei ole järkevää eikä mitä ilmeisesti EU-säännösten mukaan laillistakaan. EU-säännösten mukaan yhteyksiä on lisättävä kunnes hinta on sama yhteyden kummallakin puolella.

Sähkön kulutus on noussut niin paljon, ettei Olkiluoto 3 enää riitä täyttämään vajausta. Olkiluoto 3:n myöhästyminen on siis jo nyt erittäin huono argumentti tehdä päätöksiä. Suomen sähkön kulutus pakkaspäivänä on 15000 MW, kun Suomen voimaloista viimeistkin tehot raapimalla päästään 14000 MW:n tasolle ja normaalitaso on paljon alempi.

Miksi sitten Suomessa on muodostumassa Fingridin johdolla konsensus, että halutaan maksaa Ruotsia ja Saksaakin korkeampia hintoja? Esimerkiksi elokuussa Suomen hinta oli 11% korkeampi kuin Ruotsissa ja heinäkuussa peräti 24%. Totuus on se, että sen jälkeen, kun Ruotsista rakennetaan vielä yksi siirtoyhteys, Suomen voimaloista suurin osa ei käynnisty enää muuta kuin juuri talvipakkasilla. Ne ovat niin kilpailukyvyttömiä. Eli hyvin pian ne eivät käynnisty ollenkaan vaan puretaan pois.

Ehkä se ainoa tapa ratkaista tämä ongelma on poistaa voimaloilta täysin keinotekoisia kilpailun esteitä ja käynnistää hiilivoimalat (Inkoo) uudelleen vaikka valtion tuella. Tilanne on nyt se, että joko värjöitellään kylmässä tai tuotetaan hiukan lisää hiilidioksidia puidemme iloksi. Ei kannattaisi lämmitellä enää pissaamalla housuihinsa.

[1] http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Suomi-yh%C3%A4-enemm%C3%A4n-riippuvainen-s%C3%A4hk%C3%B6n-tuonnista.aspx

[2] http://www.sahkolamppu.com/2014/07/pullonkaulatulot-suomen-ja-ruotsin.html

[3] http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/markkinoiden_yhtenaisyys/pullonkaulatulot/Sivut/Ruotsi.aspx?showTable=1

(Päivitys kello 19.30: muutettu kaksi gigawattia megawateiksi.)

Kinkun paisto ei näy sähkön kulutuksessa eikä hinnassa

Ilta-Sanomat on kaivanut taas naftaliinista vuosittaisen uutisensa, jossa ”Kiukaat ja uunit hehkuvat jouluna – jyrkkä piikki energiankulutuksessa”.

Kun tuo ”jyrkkä piikki” ei näkynyt mitenkään Suomen kulutuksessa viime vuonna eikä se kyllä näy tänäkään vuonna.

Tässä vuoden 2012 joulun sähkönkulutus:

Kuvasta on kyllä hyvin vaikea keksiä, missä kinkunpaiston ”jyrkkä piikki” on.

Sama tilanne on toistumassa tänäkin vuonna:

Kaavio ulottuu aatonaatton, joka on arkipäivä. Edes sen sähkönkulutus ei ole normaalin arkipäivän tasolla, mitä kuvassa edustaa perjantai. Jouluaattona tulee olemaan paljon arkipäivää pienempi sähkönkulutus ilman mitään mystisiä kulutuspiikkejä.

Jos vielä katsotaan tarkemmin aatonaattoa, siinä ei ole mitään yllätyksiä. Seuraavassa kuvassa on aatonaaton kulutus sinisellä ja sähkön hinta tunneittain punaisella. Kulutus ja hinta menevät yllättävänkin hyvin päällekäin. Yöllä hinta laskee vielä kulutustakin enemmän, aamulla on hintapiikki, mutta kulutus ei nouse. Alkuiltana kulutus nousee hieman, mutta hina enemmänkin. Yleensä tämä tarkoittaa, ettei Venäjältä tule halpaa sähköä, kun he tarvitsevat sen itsekin. Illalla kulutus on hieman hintaa ylempänä, mikä saattaisi kuvastaa tätä kuuluisaa kinkunpaistopiikkiä. Mutta sellaiseksi se on aika pannukakku.

Ja sähkölämmitystaloissa kannattaa muistaa, että kinkunpaisto menee lämmitykseksi ja käytännössä yksi yhteen pois pattereiden kulutuksesta. Öljylämmitystaloissa tilanne on vielä parempi, koska kinkunpaistossa syntyvä sähkölämmitys on edullisempaa kuin öljylämmitys.

http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288635097100.html
http://www.sahkolamppu.com/2013/08/puolet-suomalaisista-joustaisi-sahkon.html
http://motiva.fi/koti_ja_asuminen/nain_saastat_energiaa/jouluiset_energiansaastovinkit