Tekniikka ja Talous -lehti kommentoi, että Suomen sähkönkulutus on ”7 000–13 000 megawatin välillä”, ja antaa ymmärtää, ettei meillä ole mitään hätää, vaikka Ruotsin sähköntuotannosta on poistumassa 3000 MW ydinvoimaa lähivuosina.[1]
Väitetty Suomen maksimisähkönkulutus 13 000 MW kuulostaa vähältä, kun useassa paikassa on sanottu, että Suomessa on varauduttava 16 000 megawatin talvikulutukseen – ja oma tuotanto on korkeintaan vain 15 000 megawattia.
Tarkastetaanpa siis kuuden viimeisen talven sähkönkulutus.
Fingridin tilastojen mukaan talven suurin tunnin kulutus oli:
talvi 2014 – 2015: 13 494 MW
talvi 2013 – 2014: 14 228 MW
talvi 2012 – 2013: 14 043 MW
talvi 2011 – 2012: 14 304 MW
talvi 2010 – 2011: 14 804 MW
talvi 2009 – 2010: 14 320 MW
Talven maksimikulutus vaihtelee yllättävänkin paljon. Suurin oli 2010 – 2011, lähes 15 GW. Pienin kulutus oli kuitenkin viime talvena, vain 13,5 GW. Keskimäärin suunta on mennyt pienempään keskikulutukseen. Tämä vastaa lämmitystarvetta, joka sattumalta on vähentynyt[2] ilman mitään takeita, etteikö kylmiä talvia tulisi uudeelleen.
Korkein sähkönkulutus oli 18.2.2011. Silloin kello 9.00 – 10.00 sähkön kulutus oli 14 804 MW. Tuona päivänä Sallan Naruskassa mitattiin vuoden matalin lämpötila -41,8 astetta.
Maksimisähköntuotannot olivat:
talvi 2014 – 2015: 11 164 MW
talvi 2013 – 2014: 11 722 MW
talvi 2012 – 2013: 11 843 MW
talvi 2011 – 2012: 12 051 MW
talvi 2010 – 2011: 12 261 MW
talvi 2009 – 2010: 12 366 MW
Tästä selviää sellainen yllättävä tieto, että myös kykymme tuottaa sähköä kovalla pakkasella on pudonnut. Suurimmillaan sähköntuotanto oli 2009-2010, jonka jälkeen kykymme tuottaa sähköä keskitalvella on joka vuosi pudonnut. Pudotus on 1200 MW eli 1,2 GW.
Korkeimman sähkönkulutuksen tuntina 18.2.2011 tuotimme itse 2741 MW vähemmän sähköä kuin kulutimme. 2,7 GW! Sen päivän suurin vajaus oli kuitenkin jo aamuyöllä, kun tuotanto oli 11 511 MW, kulutus 14 444 MW ja vajaus 2933 MW, 2,9 GW!.
Kykymme tuoda sähköä Ruotsista on 3000 MW luokkaa, mutta Viro on viime aikoina ollut valmis maksamaan sähköstä mitä tahansa saadakseen siitä 1000 MW itselleen. Tuontikyky Venäjältä on 1000 MW luokkaa, mutta Venäjältä on harvoin saatu sähköä, kun sitä on tarvittu. Tuontikykymme on siis oikeasti tiukassa paikassa 2 GW, jos tekniikka pelaa.
Kovilla pakkasilla, kapasiteetin äärirajoilla, on lämmintä päivää todennäköisempää, että suuri voimalaitos tai siirtolinja menee rikki.
Meidän on siis aika turha tuntea oloamme kovin helpottuneeksi ennen kuin kaksi Olkiluoto 3:n kokoista perusvoimalaa (2*1,5 GW = 3 GW) on turvallisesti pyörimässä. Parempi olisi kolme. Hiilivoimaloiden suhteellisen kilpailukyvyn kurittaminen hiilen veronkorotuksella[3] saattaa olla hallituksemme suurin virhe. Ja se on paljon se.
[1] http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/ruotsin-paatos-nostaa-sahkon-hintaa-suomessa-6060078
[2] http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut
[3] http://www.edilex.fi/he/20150034
