Avainsana: sähkön hinta

Valtio vie sähkön hinnasta nyt 41%

Vuosi sitten kauhistelimme, että vuonna 2014 ensimmäistä kertaa valtio tulee saamaan sähkön hinnasta enemmän kuin tuottajat. Vuonna 2015 valtio tulee olemaan suvereeni ykkönen ja vie sähkön hinnasta 41%.

Sähkön tuottajalle sähkön hinnasta siirtyy vain reilu kolmannes, 36%.

Paikallinen sähköyhtiö saa piuhojen ylläpidosta 22% sähkön hinnasta. Sekin tuntuu paljolta, mutta on vain reilu puolet valtion saaliista.

Sähkön myyjän (”välittäjä”) palkkio on mitätön. Esimerkissä on Helsingin energian pörssisähkön välityshinta 0,17 c/kWh. Kyllä silläkin kuukausittaiset laskut tuntuvat tulevan perille.

Kuvassa ei oteta kuukauden perushintoja huomioon, mutta ne eivät vääristä paljon sähköä käyttävän kuluttajan tilannetta.

Vuoden 2015 tyypillinen sähkön hinta 5,91 c/kWh + 1,24*pörssisähkön hinta

Pörssisähkön hinnalla tulee vuonna 2015 olemaan entistä vähemmän tekemistä kuluttajan maksaman hinnan kanssa valtion kiinteiden verojen noustessa 0,43 c/kWh.

Pieni muutos sähkön kiinteässä osassa muuttaa valtavasti sitä, mikä sähkön hinnan pitäisi olla pörssissä, että sähkö olisi öljyä halvempaa. Sähkön hinta nousee verotuksen noston takia 3,5% ja öljyn hinta 2,7%. Tuo ero vaikuttaa vastaavan pörssisähkön hintaan yllättävän paljon.

Syyskuussa 2014 sähkön matalin hinta oli 3,2 c/kWh ja kallein hinta 4,7 c/kWh. Kumpikin olivat poikkeuksellisia päiviä ja suurin osa päivistä oli paljon lähempänä mediaania 3,8 c/kWh. Luulisi, että kallis päivä, joka on 1,5 c/kWh (47%) halvimman yläpuolella, olisi paljon kalliimpi kuluttajallekin. Ei ole. Valtava ja yhä kasvussa oleva kiinteä hintaosa hävittää hintaerot kuluttajahinnassa ja vastaava hintaero kuluttajahinnassa on ensi vuonna vain 19%.

pörssihinta     kuluttajahinta

              2013   2014   2015
              ——————
3,2 c/kWh      9,2    9,5    9,9
4,7 c/kWh     11,1   11,4   11,7
              ——————
ero            1,9    1,9    1,9
prosentteina   21%    20%    19%

47% nousu pörssihinnassa nostaa kuluttajahintaa noin 20%, ja tämä ero on pienentynyt prosenttiyksiköllä joka vuosi. Valtavan suuri osa päivähinnoista on mediaanin ympäristössä, jossa kuluttajahinnan heilunta on hyvin pientä.

Vuonna 2015, kun sähkövero nousee arvonlisäveron kanssa 0,43 c/kWh, sähkön hinnan kiinteä osa tulee nousemaan tasolta 5,56 c/kWh tasolle 5,99 c/kWh – mutta koska sähköyhtiön provisio on pudonnut 0,08 c/kWh, (*) laskennassa käytetään näillä näkymin hintaa 5,91 c/kWh:

Sähkön tyypillinen kuluttajahinta on 5,91 c/kWh + 1,24*pörssihinta
Esim: Sähkön hinta pörssissä 3,9 c/kWh + ALV 24% (0,94 c/kWh)
 + Sähköyhtiön provisio 0,17 c/kWh (Helen, päiväsähkö, sis ALV)
 = 5,01 c/kWh (sähkön myyjän ilmoittama kuluttajahinta)
 + Sähkön siirto 2,95 c/kWh (Caruna, päiväsähkö, sis. ALV, tilanne 19.10.2014)
 + Sähkövero, CO2-maksu ja huoltovarmuusmaksu 2,79 c/kWh (kiinteä, sis ALV)
(sähkön siirtäjän ilmoittama kuluttajahinta: 5,74 c/kWh)
 = 10,75 c/kWh
Vuoden 2014 vastaava laskelma on:

Sähkön tyypillinen kuluttajahinta on 5,56 c/kWh + 1,24*pörssihinta
Esim: Sähkön hinta pörssissä 3,9 c/kWh + ALV 24% 0,94 c/kWh
 + Sähköyhtiön provisio 0,25 c/kWh (Vattenfall, päiväsähkö, sis ALV)
 = 5,09 c/kWh (sähkön myyjän ilmoittama kuluttajahinta)
 + Sähkön siirto 2,95 c/kWh (Fortum sähkönsiirto, päiväsähkö, sis. ALV, tilanne 1.12.2013)
 + Sähkövero ja huoltovarmuusmaksu 2,36 c/kWh (kiinteä, sis ALV)
(sähkön siirtäjän ilmoittama kuluttajahinta: 5,31 c/kWh)
 = 10,4 c/kWh

Vuonna 2013 sähkövero oli 0,2 c/kWh + ALV edullisempi.

(*) Aiemmin laskennassa käytetyllä Vattenfallilla ei ole enää kuluttajien pörssisähkötuotetta, joten sähköyhtiön provisio on vaihdettu Helsingin energian 0,08 c/kWh halvempaan. Tämä on ollut vertailujen halvin hinta.

Lokakuiden 2000 – 2013 keskihinta 3,7 c/kWh, samaa odotetaan nyt

Lokauun keskihinta 2000 – 2013 on ollut 3,7 c/kWh. Hinta on ollut 0,1 c/kWh matalampi kuin syyskuun keskihinta.

Viimeiseen neljään vuoteen on mahtunut kaksi kallista ja kaksi halpaa vuotta. Lokakuun 2010 hinta oli 5,1 c/kWh, 2013 4,6 c/kWh, 2012 3,9 c/kWh ja 2011 3,7 c/kWh. Syyskuussa hinta oli pienempi kuin yhdenkään neljästä edeltävästä vuodesta. Samalla tavalla nyt lokakuuta voisi vastata lokuuhun 2012, jolloin sähkön hinta oli 3,7 c/KWh.
Tämä vuosi on ollut selvästi viime vuotta halvempi. Hintataso muodostunee vuoden 2012 tasolle, joka puolestaan on paljon edullisempi kuin kalliit vuodet 2006, 2008, 2010 ja 2011.

Syyskuun 2014 lopullinen keskihinta 3,833 c/kWh

Syyskuun 2014 lopullinen keskihinta 3,833 c/kWh

Syyskuun hinta oli sellainen kuin odotettiinkin: vuoden alun hintaan nähden kallis, mutta historiallisesti halpa. Hinta on kalliimpi kuin alkuvuoden kuukaudet tammi- ja elokuuta lukuunottamatta. Hinta on kuitenkin sama kuin vuosien 2000 – 2013 syyskuiden keskiarvo. Halvempia vuosia ovat olleet vuodet 2009, 2007 ja vuodet ennen vuotta 2006. Viime vuonna syyskuu oli senttiä kalliimpi (4,8 c/kWh). Kalleimpana vuonna 2008 sähkö maksoi melkein kaksi kertaa enemmän (7,3 c/kWh). Vuosista 2000 ja 2001 hinta on kuitenkin kaksinkertaistunut (1,9 c/kWh), eikä tässä hinnassa ole edes veroja.

Hintaero Ruotsiin oli nyt maltillisempi kuin kesällä. Ero on 5%, mitä pienempi ero on ollut tänä vuonna vain toukokuussa. Ero viikonloppuisin oli vain yhden prosentin.

Kuukauden sähkön hinta meni hyvin lähelle kuukauden alun ennusteeseen. Keskihintaennuste oli huonoimmillaan vain 3,5% väärässä. Kuukauden lopun hintaheilunta kuitenkin tarkoitti sitä, että loppukuustakin oltiin pahimmillaan pari prosenttia väärässä.

Viimeisin hinta: 3,7 c/kWh
Viimeisin ero Pohjois-Ruotsiin: 0,03 c/kWh (1%)

Edullisen alueen kuluttajan maksama hinta: 10,3 c/kWh

Kuukauden halvin hinta: 3,2 c/kWh (27.9.2014)
Kuukauden kallein hinta: 4,7 c/kWh (25.9.2014)

Arkipäivien keskihinta: 4,0 c/kWh
Viikonloppujen keskihinta: 3,4 c/kWh
Arki/viikonloppu: 1,15

Hintakehitys kuukauden aikana: -0,04 c/kWh/päivä

Ruotsin hinta (SE1): 3,6 c/kWh
Ruotsin hinta (SE3): 3,6 c/kWh
Suomi = Ruotsi +5%
Hintaero arkisin: +7%
Hintaero viikonloppuina: +1%
Suurin hintaero: 30% (125.9.2014)

Hinta jäi alle öljylämmityksen vertailuhinnan 4,4 c/kWh 0,6 c/kWh.
(Öljylämmityksen vertailuhinta vaihteli kuukauden aikana välillä 4,4 c/kWh – 4,5 c/kWh)
(Kuluttajahintana 11,1 c/kWh – 11,2 c/kWh)
Ero öljylämmitykseen vaihteli välillä -24% – +7%, keskimäärin -14%

Hinta 0,9 c/kWh matalampi kuin vuonna 2013
Hinta 0,3 c/kWh matalampi kuin vuonna 2012
Sähkö on viimeksi ollut halvempaa vuosina 2009, 2007 ja ennen vuotta 2006.
Hinta on sama 3,8 c/kWh kuin vuosien 2000 – 2013 syyskuiden keskiarvo.

Hinta on 0,005 c/kWh alempi kuin elokuussa (3,838 c/kWh).
Syyskuu oli vuoden kahdeksasta ensimmäisestä kuukaudesta kolmanneksi kallein (0,2 c/kWh halvempi kuin tammikuu).


Ennusteen tarkkuus oli huonoimmillaan 3,5% (17.9.2014)
Ennusteen tarkkuus oli 5% 10.8.2914 lähtien
Ennusteen tarkkuus oli 2% 18.8.2014 lähtien
Lopullinen hinta oli ennusteen 90% vaihteluvälin sisällä joka päivä.
Lopullinen hinta oli ennusteen 50% vaihteluvälin ulkopuolella noin kolmanneksen päivistä.

Mitä on Suomen ja Ruotsin hintaeron takana? Alustavaa pohdintaa

Tein pikaisesti pientä hahmotelmaa, miten tuota Suomen ja Ruotsin välistä hintaeroa voisi alkaa analysoida. Käytin aineistona vain syyskuun alun 3,5 vuorokautta ja vain Pohjois-Suomen siirtotietoja. Nämä tiedot eivät siis missään mielessä ole oikein eikä lopullisia vaan aivan suuntaa antavia.

Ensinnäkin, hintaeroa pitäisi syntyä vasta, kun koko siirtokapasiteetti on käytössä. Tämän varmistin seuraavasta kaaviosta.

Kertaakaan ei ole syntynyt hintaeroa, jos kapasiteetti Ruotsista ei ole täysin käytetty.

Yksi tärkeä asia ymmärtää tästä kuvasta on se, että pullonkaulatuloja voi syntyä vain, jos siirtokapasiteetti Ruotsista on 100% käytössä. Ja vain tällöin syntyy hintaeroja. Pullonkaulatulot ovat siis hintaero * maksimituontikapasiteetti, jossa tosin maksimituontikapasiteetti voi vaihdella, mutta on yleensä 2700 MW.

Miten sitten hintaero jakaantuu? Seuraavassa histogrammissa näkyy hintaerot (kuinka monta tuntia) silloin, kun tuontikapasiteetista on käytetty 100%.

(Kuvasta puuttuu yksi hintaero, joka oli hieman yli yhden sentin.)

Yllättävä tieto on se, että vaikka tuontikapasiteetista olisi käytössä 100%, useimmiten siitä huolimatta hintaero oli nolla (kolmekymmentä kuusi 56:sta tunnista). Tämä selittynee sillä, että tässä on mukana vain Pohjois-Ruotsin tuonti, Keski-Ruotsin tuonti on tuossa tapauksessa joustanut.

Mielenkiintoisempi tulos saadaan, kun verrataan hintaeroa Suomen sähkönkulutukseen. Tässä ei vaikuta se, että aineisto on vain Pohjois-Ruotsista.

Nyt maksimikulutus on alle 10000 MW, mutta talvella se voi nousta 15000 MW:iin.

Kuten odottaa sopii, hintaero nousee, mitä enemmän Suomessa kulutetaan sähköä. Tuo nousu saattaa olla jopa eksponentiaalista, mutta sen ymmärtämiseksi täytyy käydä läpi paljon suurempi aineisto. Talvella myös hintaero saattaa leikkaantua tietyn rajan yli mentyään, kun uudentyyppinen voimala kannattaa käynnistää.

Fingridin uusin yritys välttää rakentamasta uusi siirtoyhteys Ruotsista

Fingrid julkaisi tänään tiedotteen ”Suomi yhä enemmän riippuvainen sähkön tuonnista”.

Aivan hyödyllinen puheenaihe. Ja aivan totta. Paitsi että kaikki ei ole aivan niin miltä näyttää.

Kyseessähän on Fingridin kampanja yrittää välttää rakentamasta pakollinen uusi tuontiyhteys Ruotsista. On hyvä korostaa riippuvaisuutta sen sijaan, että korostaisi sitä, ettei Suomessa yksinkertaisesti ole voimaloita tuottamaan kylmänä talvipäivänä tarvittava sähkö. Ensimmäisestä pääsee eroon lisäämällä voimaloita (ei tule tapahtumaan) ja toisesta vain sillä, että Fingrid kuluttaa parisataa miljoonaa pullonkaulatulovoittojaan uuden tuontiyhteyden rakentamiseen Ruotsista.

”Tämän vuoden tulos muodostuu ennakoitua suuremmaksi”. …Kantaverkkopalvelun hintoja alennetaan…”

Tämänkin voi tulkita yritykseksi lahjoa muut olemaan huomaamatta, että Suomen sähkön hinta on järjettömän paljon kalliimpi kuin Ruotsissa.

Aikaisemmassa artikkelissa [2] laskettiin vuoden pullonkaulatulojen olleen heinäkuun loppuun mennessä 58 miljoonaa euroa. Elokuun pullonkaulatulot olivat [3] noin 8 miljoonaa euroa eli elokuun loppuun mennssä pullonkaulatuloja oli 66 miljoonaa euroa.

Fenno Skan 2 -yhteys Ruotsista maksoi 315 miljoonaa euroa eli tänä vuonna on kerätty jo tähän mennessä viidennes seuraavan yhteyden hinnasta.

Fingridillä varmaan polttelee taskun pohjalla 66 miljoonaa ylimääräistä rahaa, ja onhan se epätoivoista yrittää jakaa se asiakkaille sen sijaan, että lisätään huoltovarmuutta tekemällä uusi siirtoyhteys Ruotsista esim. SE3-alueelta. Mutta se ei ole järkevää eikä mitä ilmeisesti EU-säännösten mukaan laillistakaan. EU-säännösten mukaan yhteyksiä on lisättävä kunnes hinta on sama yhteyden kummallakin puolella.

Sähkön kulutus on noussut niin paljon, ettei Olkiluoto 3 enää riitä täyttämään vajausta. Olkiluoto 3:n myöhästyminen on siis jo nyt erittäin huono argumentti tehdä päätöksiä. Suomen sähkön kulutus pakkaspäivänä on 15000 MW, kun Suomen voimaloista viimeistkin tehot raapimalla päästään 14000 MW:n tasolle ja normaalitaso on paljon alempi.

Miksi sitten Suomessa on muodostumassa Fingridin johdolla konsensus, että halutaan maksaa Ruotsia ja Saksaakin korkeampia hintoja? Esimerkiksi elokuussa Suomen hinta oli 11% korkeampi kuin Ruotsissa ja heinäkuussa peräti 24%. Totuus on se, että sen jälkeen, kun Ruotsista rakennetaan vielä yksi siirtoyhteys, Suomen voimaloista suurin osa ei käynnisty enää muuta kuin juuri talvipakkasilla. Ne ovat niin kilpailukyvyttömiä. Eli hyvin pian ne eivät käynnisty ollenkaan vaan puretaan pois.

Ehkä se ainoa tapa ratkaista tämä ongelma on poistaa voimaloilta täysin keinotekoisia kilpailun esteitä ja käynnistää hiilivoimalat (Inkoo) uudelleen vaikka valtion tuella. Tilanne on nyt se, että joko värjöitellään kylmässä tai tuotetaan hiukan lisää hiilidioksidia puidemme iloksi. Ei kannattaisi lämmitellä enää pissaamalla housuihinsa.

[1] http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Suomi-yh%C3%A4-enemm%C3%A4n-riippuvainen-s%C3%A4hk%C3%B6n-tuonnista.aspx

[2] http://www.sahkolamppu.com/2014/07/pullonkaulatulot-suomen-ja-ruotsin.html

[3] http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/markkinoiden_yhtenaisyys/pullonkaulatulot/Sivut/Ruotsi.aspx?showTable=1

(Päivitys kello 19.30: muutettu kaksi gigawattia megawateiksi.)