Avainsana: sähkön hinta

Kuluttajaa koskeva sähköveron nousu 1.1.2015

Sähkön hinnan jakautuminen
Miten joulukuun keskipörssihinnan hintaisen sähkön kuluttajahinta jakautuu
eri toimijoille vuoden 2015 sähköverolla.

Sähkövero nousee 1.1.2015 1,903 sentistä 2,253 senttiin kilowattitunnilta. Tähän veroon lisätään arvonlisävero, joten arvonlisäverollisena hinta nousee 2,36 sentistä 2,79 senttiin kilowattitunnilta.


Kuluttajahinnan nousu



Kuluttajan sähkön hinta nousee 0,43 senttiä kilowattitunnilta.

Kuluttajan lisälasku on siis:

         VUOSIKULUTUS   LISÄLASKU
             kWh           euroa
Yksiö        1000             4
Kerrostalo   3000            13
Pieni ok.   10000            43
Suuri ok.   30000           129

Sähkön hinnan kiinteä osa

Sähkön hinnan kiinteä osa nousee 5,56 sentistä 5,99 senttiin kilowattitunnilta. Tämä osa ei riipu pörssihinnasta vaikka kuluttajalla olisikin suoraan pörssihintaan sidottu sähkösopimus.
Sähköveron kiinteän hinnan noustessa, mutta pörssihinnan pysyessä paikallaan (se on itse asiassa viimeiset kaksi vuotta laskenut), pörssihinnan vaihtelut vaikuttavat kuluttajahintaan enää hyvin vähän. On aika harvoin edes tunteja, jolloin kuluttajahinta olisi yli kymmenen prosenttia keskihinnan ala- tai yläpuolella puhumattakaan päivien keskiarvoista.

Vertailuhintana käytetään tästä eteenpäin Helen-yhtiön KotiSpot provisiota 0,17 c/kWh entisen 0,25 c/kWh sijaan. Entistä Vattenfallin Spot-tuotetta ei enää myydä kuluttajille. Siksi laskettu kuluttajahinta on tästä eteenpäin 0,08 c/kWh edullisempi kuin suoraan veronkorotuksella laskettu kuluttajahinta.

Sähkön kuluttajahinta lasketaan tulevaisuudessa tässä sivustossa kaavalla

kuluttajahinta = 5,91 c/kWh + pörssisähkön hinta * 1,24 (ALV)

Kiinteä osuus koostuu arvonlisäverollisesta paikallisen sähköyhtiön siirtohinnasta, arvonlisäverollisesta energiaverosta ja pörssisähkön välittäjän arvonlisäverollisesta provisiosta.
Esimerkiksi vuonna 2015 pörssisähkön hinnalla 3,7 c/kWh (joulukuun 2014 keskihinta) kuluttajahinta 10,5 c/kWh muodostuu seuraavasti:
Sähkön hinta pörssissä 3,7 c/kWh + ALV 24% (0,89 c/kWh)
 + Sähköyhtiön provisio 0,17 c/kWh (Helen, päiväsähkö, sis ALV)
 = 4,76 c/kWh (sähkön myyjän ilmoittama kuluttajahinta)
 + Sähkön siirto 2,95 c/kWh (Caruna, päiväsähkö, sis. ALV)
 + Sähkövero, CO2-maksu ja huoltovarmuusmaksu 2,79 c/kWh (kiinteä, sis ALV)
(sähkön siirtäjän ilmoittama kuluttajahinta: 5,74 c/kWh)
 = 10,50 c/kWh

Vuonna 2014 kuluttajahinta olisi ollut 10,07 c/kWh. Nousu kuluttajahinnassa on tässä tapauksessa 4%.

Sähkön kuluttajahinnan jakauma

Vuonna 2015 sähkön kuluttajahinnasta 41% on veroja, 23% menee paikalliselle sähköyhtiölle ja vain noin kolmannes, 35%, on sitä, millä sähköntuotantoa voidaan ohjata kestävään suuntaan eli se menee voimalaitoksille. Osuudet on laskettu joulukuun 2014 keskipörssihinnalla 3,7 c/kWh.

Vertailu öljyn hintaan

Tällä sivustolla käytetään sähkön ja öljyn hinnan vertailuun sitä pörssisähkön hintarajaa, jolloin suora sähkölämmitys on edullisempaa kuin öljylämmitys. Aina vuoden 2014 myöhäissyksyyn asti oli hyvin tavallista, että suora sähkölämmitys oli öljylämmitystä edullisempaa. Joulukuun öljyn hinnan aleneminen teki kuitenkin hyvin harvinaiseksi, että on edes tunteja, jolloin öljyllä lämmittäminen on edullisempaa.
Öljyn energiamäärä on hyvin tarkkaan kymmenen kilowattituntia litrassa. Öljykattilan hyötysuhteeksi oletetaan 90%, jolloin litrasta öljyä saadaan yhdeksän kilowattituntia lämmitystä. Suorasta sähkölämmityksestä (millaiseksi voi laskea myös kodinkoneet mukaanlukien jääkaappi) saadaan 100% lämpöä eli litra öljyä vastaa yhdeksää kilowattituntia sähköä.
Kuluttajalle on sama, jos hän lämmittää 82 senttiä litralta maksavalla lämmitysöljyllä tai 9,1 c/kWh maksavalla sähköllä. Tämä on lämmitysöljyn keskihinta 1.1.2015. Vertailuhinta saadaan muuttamalla tämä kuluttajahinta pörssisähkön hinnaksi

(9,1 – 5,91) / 1,24 = 2,57 c/kWh

Kun pörssisähkön hinta on 2,5 c/kWh tai alempi, lämmitys sähköllä on edullisempaa kuin lämmitys öljyllä. Uudenvuoden päivänä sähkö maksaa 2,5 c/kWh, mikä on todennäköisesti yksi vuoden halvimmista päivistä.

Lisätietoja:

Syyskuun sähkön kuluttajahinnan vaihtelu:
http://www.sahkolamppu.com/2014/10/vuoden-2015-tyypillinen-sahkon-hinta.html

Vuoden 2014 tammi-lokakuun tuntihintojen jakauma:
http://www.sahkolamppu.com/2014/11/vuoden-2014-tuntihintojen-jakautuma.html

Pilaako Venäjä sähköntuonnillaan tahallaan Suomen perusvoiman katteet?

Vastauksena eilen kommenteissa esitettyihin kysymyksiin: mikä on syynä aamu- ja iltapiikkeihin sähkön hinnassa ja miten Venäjän noussut tuonti vaikuttaa sähkön hintaan.

Suomen sähkön päivän sisäinen hintaprofiili vastaa suurin piirtein kulutusprofiilia, mutta liiottelee sitä reilusti.

Oheisessa kuvassa on Suomen hinta (violetti) ja Suomen kulutus (sininen) 22 – 23.12.2014 (loppuu 15.00). Muutaman prosentin nousu kulutuksessa aamulla (”virastojenlämmitystunti”) ja illalla (”auringonlaskutunti”) nostaa sähkön hintaa jopa 40%.

Venäjän tuonti Suomeen (22.12. 0.00 = 1.00)

Iltapäivän suhteettoman halpa kausi taas vastaa Venäjän tuonnin nousua 20% tasosta 60% tasolle. Yöllä Venäjältä tulee sähköä 100% teholla.

Venäjän tuonti ei ole niin isoa, että vaikutuksen Suomen sähkön hintaan pitäisi olla näin suuri. Venäjän tuonti on vain noin puolet jatkuvasta Ruotsin tuonnista. Siksi tuonnin osuminen halpoihin aikoihin voi johtua joko samoista perustekijöistä (kulutus, aurinko) tai siitä, että sähköä tuodaan tarkoituksella silloin, kun sähkö on Suomessa halpaa. Silloin kuin Venäjältä tuodaan sähköä, se ei ole pelkästään halpaa vaan myös sitä käytetään Suomessa vähän verrattuna siihen, kun Venäjältä ei tuoda sähköä.

Valitettavasti ensimmäinen arvaukseni on, että Venäjältä tuodaan kiusallaan sähköä vain silloin, kun Suomessakin riittäisi sähköä. Tällä pilataan tahallaan perusvoiman katteet.

Venäjän tuonti on viimeisen viikon valuuttakriisin seurauksena noussut, mutta päivittäinen vaihtelu on jatkunut.

Kuvan tiedot: Nordpoolspot, Fingrid

Suomen sähkön hinta ei tänä vuonna ole ollut tuntiakaan halvempi kuin Ruotsin

Ruutukaappaus Pohjoismaisen
voimajärjestelmän tilasta (Fingrid)

Suomessa kuvitellaan, että Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkö siirtyy dynaamisesti sieltä, missä sitä on halvinta tuottaa sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan. Ehkä aivan oikein muuten, mutta tuo dynaamisuus on ollut tänä vuonna erittäin staattista.

Niiden alueiden, joihin Suomesta on yhteys, hinta ei tänä vuonna ole ollut tuntiakaan Ruotsissa alempi kuin Suomessa.

Yhteenvetona seuraavasta, voidaan sanoa, että joka ikinen tunti vuonna 2014:

FI >= SE3 >= SE1

Ja jokainen päivä (en tarkastanut tunteja):

 SE1 = SE2 <= SE3 <= SE4

Sähkö siis valuu aivan jokainen tunti Pohjois-Ruotsista Tukholmaan, sieltä Suomeen ja Skooneen. Tähän ei löydy yhtään poikkeusta tältä vuodelta.

Ruotsin sisäinen tilanne

Suomesta on siirtoyhteys kahdelle Ruotsin alueelle, Pohjois-Ruotsiin (SE1) ja Tukholmaan (SE3). Näiden välissä on alue SE2, joka ei vielä tänä vuonna ole kertaakaan ole ollut eri hintainen kuin SE1 eli se voidaan unohtaa.

Skoonen alueen (SE4) hinta on silloin tällöin reilusti muuta Ruotsia kalliimpi pienempien siirtoyhteyksien ja Saksan vaikutuksen takia, mutta se ei vaikuta Suomen hintaan. Skoonen hinta on silloin tällöin jopa Suomea kalliimpi.

Ruotsin sisäisestä tilanteesta voidaan todeta, että:

  • SE1 on aina Ruotsin halvin alue
  • SE2 on aina saman hintainen kuin SE1
  • SE3 on ollut 23 päivänä eri hintainen kuin SE1 ja aina kalliimpi
  • Kun SE3 on ollut kalliimpi kuin SE1, ero on ollut keskimäärin 0,2 c/kWh, korkeimmillaan 1,1 c/kWh (14.1.2014)
  • SE4 on eronnut SE1:stä samoina 23 päivänä kuin SE3, ja sen lisäksi 35 päivänä; ero on sama kuin SE3:een, keskimäärin 0,2 c/kWh ja maksimi on sama kuin Tukholmalla
  • SE4 ei ole ollut yhtenäkään päivänä edullisempi kuin SE3
  • Joka ikinen päivä: SE1 = SE2 <= SE3 <= SE4
Tukholman (SE3) ja Skoonen (SE4) eroaminen Pohjois-Ruotsin hinnasta jakaantuu melko tasaisesti koko vuodelle:
            kumpikin       vain Skoone
tammikuu        5               1
helmikuu                       10
maaliskuu       1               9
huhtikuu                        1
toukokuu                        1
kesäkuu        11
heinäkuu                        4
elokuu          1               5
syyskuu                         3
lokakuu         1
marraskuu       4               1

Ero Suomeen päivähinnassa

Suomesta on 1500 MW tuontiyhteys Pohjois-Ruotsista (SE1), joka on siis aina Ruotsin halvin alue. Tämä on sivuston kaavioissa aina merkitty Ruotsin hinnaksi.
SE3:sta on 1250 MW yhteys Suomeen. Vielä viime vuonna näytti siltä, että Suomesta tulee kauttakulkureitti SE1:n ja SE3:n välille, mutta näin ei ole ollut tänä vuonna, koska Suomen hinta ei ole ollut halvempi kuin SE3.
Tammi-marraskuussa olleet 334 päivää jakautuvat seuraavasti:
  • Suomen hinta on sama kuin SE1 ja SE3: 36 päivää
  • Suomen hinta on sama kuin SE3, mutta korkeampi kuin SE1: 7 päivää
  • Suomen hinta on ollut matalampi kuin SE4, mutta korkeampi kuin SE3 tai SE1: 18 päivää
  • Suomen hinta on ollut korkeampi kuin SE1, SE3 tai SE4: 273 päivää
Muita vaihtoehtoja ei ole, siis esimerkiksi hinta ei ole koskaan SE1:n ja SE3:n välissä tai hinta ei ole koskaan sama kuin SE4.
Skoonessa sähkö on siis ollut 18 päivää kalliimpi kuin Suomessa, mutta sinne Suomesta ei ole sähkönsiirtoyhteyttä eikä se siten vaikuta Suomen sähkön hintaan.
Suomen hinta on ollut tänä vuonna 0,45 c/kWh korkeampi kuin SE1-hinta. Suurin ero on ollut 2,0 c/kWh 22.10.2014. Minimi on nolla eli päivän hinta ei ole ikinä ollut Suomessa Ruotsia halvempi.
Suomen päivähinta ei ole kovin usein sama kuin Ruotsissa. Tänä vuonna se tapahtui ensimmäisen kerran 24.4.2014.
Päivien lukumäärät, jolloin hinta on jollain tavalla sama kuin Ruotsissa (päivä lasketaan ensimmäiseen sarakkeeseen, joka pitää paikkansa):

              FI=SE1  FI=SE3  FI<SE4   FI>SE*
tammikuu        0       0       0       31
helmikuu        0       0       3       25
maaliskuu       0       0       5       26
huhtikuu        3       0       0       27
toukokuu       14       0       1       16
kesäkuu         9       7       2       12
heinäkuu        0       0       0       31
elokuu          0       0       3       28
syyskuu         5       0       3       22
lokakuu         2       0       0       29
marraskuu       3       0       1       26

Ero Suomeen tuntihinnassa

Sitten vielä pikatarkistus, onko tunteja, jolloin Suomen hinta olisi ollut halvempi kuin SE3 tai SE1.
Ei ole.
Suurin ero tuntihinnassa on 7,4 c/kWh, mutta pienin ero on nolla. Suomen hinta on aina sekä SE1- että SE3-hintoja kalliimpi. FI >= SE3 >= SE1.
Tuntihinta on sama SE1:n kanssa 4108 tuntia ja SE3:n kanssa 4229 tuntia. Tunteja on kaikkiaan 8040 tuntia. Hinta on sama yli puolet tunneista, mikä on paljon paremmin kuin päivähintojen kanssa.

Marraskuun 2014 yhteeveto, lopullinen keskihinta 3,541 c/kWh

Edullisen alueen kuluttajan maksama hinta: 10,0 c/kWh

Kuukauden halvin hinta: 2,4 c/kWh (3.11.2014)
Kuukauden kallein hinta: 4,7 c/kWh (7.11.2014)

Arkipäivien keskihinta: 3,8 c/kWh
Viikonloppujen keskihinta: 3,1 c/kWh
Arki/viikonloppu: 1,23

Hintakehitys kuukauden aikana: +0,01 c/kWh/päivä

Ruotsin hinta (SE1): 3,0 c/kWh
Ruotsin hinta (SE3): 3,1 c/kWh
Suomi = Ruotsi +17%
Hintaero arkisin: +20%
Hintaero viikonloppuina: +13%
Suurin hintaero: 58% (1.11.2014)

Hinta jäi alle öljylämmityksen vertailuhinnan 3,9 c/kWh 0,4 c/kWh.
(Öljylämmityksen vertailuhinta vaihteli kuukauden aikana välillä 3,9 c/kWh – 4,0 c/kWh)
(Kuluttajahintana 10,4 c/kWh – 10,5 c/kWh)
Ero öljylämmitykseen vaihteli välillä -39% – +18%, keskimäärin -11%

Hinta 0,3 c/kWh matalampi kuin vuonna 2013
Hinta 0,2 c/kWh matalampi kuin vuonna 2012
Sähkö on viimeksi ollut halvempaa marraskuussa vuonna 2005 ja sitä ennen vuotta 2002 lukuunottamatta.
Hinta on 0,3 c/kWh matalampi kuin 2000 – 2013 marraskuiden keskiarvo.

Hinta on 0,2 c/kWh alempi kuin lokakuussa.
Hinta on 0,3 c/kWh alempi kuin vuoden 2014 keskiarvo tähän mennessä.
Marraskuu oli vuoden yhdestätoista ensimmäisestä kuukaudesta neljänneksi halvin (helmi-, maalis- ja huhtikuu olivat halvempia ja kesäkuu oli vain kahta tuhannesosaa kalliimpi).

Ennusteen tarkkuus oli huonoimmillaan 8% (1.11.2014)
Ennusteen tarkkuus oli 5% 8.11.2014 lähtien
Ennusteen tarkkuus oli 2% 17.11.2014 lähtien
Lopullinen hinta oli ennusteen 90% vaihteluvälin sisällä joka päivä.
Lopullinen hinta oli ennusteen 50% vaihteluvälin ulkopuolella kahdeksan päivää.

Talouselämä-lehti kysyy hyviä kysymyksiä: ”Vedättääkö Fortum sähkön hintaa?”

Meri-Porin voimala seisoo käyttökunnossa vain ja ainoastaan siksi, ettei pörssimeklarit ole antaneet käynnistymislupaa: [1, Intstreamin sähkökaupan asiantuntija Lauri Konsén]

”Viimeisen viikon aikana erityisesti Suomen markkinalla on ollut havaittavissa tilanne, jossa lauhdetuotanto on ollut minimaalista. Viikot ovat alkaneet varsin alhaisella spot-hinnalla, vuorokauden keskiarvo jopa alle 25 euroa. Lauhdelaitoksia ei ole käynnistetty tällä hinnalla viikon alussa. Hinnan päivä päivältä noustessa pitkin viikkoa, ei laitoksia ole edelleenkään käynnistetty. Edes viime viikon yli 40 euron keskihinnat eivät saaneet kaikkia tuotantolaitoksia pystyyn, vaikka UMM-viestien mukaan lähes kaikkien piti olla tuotantokuntoisia.”

”Onko lauhdesähkö hinnoiteltu rajakustannusten mukaan vai nostavatko yhtiöt vesivoiman hintaa ylöspäin rajoittamalla lauhdevoimaansa, kysynpä vain? 565 megawatin kokoisella laitoksella heiluttaa jo markkinahintaa ja pystyy nostamaan oman vesivoimalla tuotetun sähkön arvoa”

Kuten olen aiemminkin sanonut, samassa yhtiössä ei pitäisi sallia sekä vesivoimaa että lauhdevoimaa ja ydinvoimaa. Tämä mahdollistaa yhteiskunnan tappioksi tehtävän keinottelun.

Vaikka hintojen keinottelu ylöspäin on Suomessa maan tapa, Eu voi suhtautua asiaan erittäin kalliisti. Kannattaa muistella Enron-skandaalia ja tutustua mm. artikkeleihin [2] ja [3].

[1] http://www.talouselama.fi/uutiset/analyytikolta+kova+kysymys+vedattaako+fortum+sahkon+hintaa/a2276290
[2] http://www.bloomberg.com/news/2013-05-20/enron-no-lesson-to-traders-as-eu-probes-oil-price-manipulation.html
[3] http://www.nakedcapitalism.com/2014/05/enron-2-0-goldman-linked-investors-set-manipulate-east-coast-electricity-prices.html

Vuoden 2014 tuntihintojen jakautuma lokakuun loppuun mennessä

Tuntien lukumäärä eri kategorioissa puolen sentin kilowattitunnilta välein (pörssihinta).

Kun nyt lauantain ja sunnuntain välissä on vuoden viidenneksi halvin tunti, on hyvä hetki katsoa vuotta taaksepäin ja katsoa, minkälaisia tuntihintoja vuoden 2014 kymmenenä ensimmäisenä kuukautena on ollut.

Vuoden kallein tunti on maksanut 12,1 c/kWh ja se oli 2.6.2014 keskipäivällä. Muutkin kalleimmat tunnit keskittyvät touko-kesäkuun vaihteeseen. Vasta viidenneksi kallein tunti oli keskitalvella, 14.1.2014 18.00 – 19.00 10,0 c/kWh. Sijat 8 ja 9 menevät syyskuun loppuun, 25.9.2014 19.00 -21.00 9,2 – 9,3 c/kWh. Kolmisenkymmentä kalleinta tuntia kaikki liittyvät näihin kolmeen ajanjaksoon. Vain viisi kolmestakymmenestä kalleimmasta tunnista oli talvella.

Yli yhdeksän sentin tunteja on ollut vain 13 kappaletta. 8,0 – 8,99 c/kWh 51 kappaletta. 7,0 – 7,99 c/kWh 86 kappaletta. 6,0 – 6,99 c/kWh 239 kappaletta. Yhteensä yli kuuden sentin tunteja oli vain viisi prosenttia vuoden tunneista, yksi kahdestakymmenestä.

Tuntihinnat järjestettynä jonoon suuruusjärjestyksessä.

Vuoden kaikki halvimmat tunnit ovat olleet aamuyöllä. Vuoden halvin tunti on maksanut 0,7 c/kWh ja se oli 27.10.2014. Viisi kuudesta halvimmasta päivästä on ollut loka-marraskuun viikonloppuöitä. Sitten tulee 15.3.2014 ja 21.3.2014, jolloin oli pari reilun sentin hintaista aamuyön tuntia. Sijalla yhdeksän on 13.4.2014, 1,3 c/kWh. Juhannuksen halvin tunti on vasta 11. halvin, 1,4 c/kWh. Vappupäivän jälkeisenä sunnuntaina 1.6.2014 oli 19. halvin tunti, 1,5 c/kWh. Noin puolet halvimmista tunneista oli talvella, mikä on yllättävää.

Alle kahden sentin tunteja oli 25. Tästä noustiin nopeasti, sillä kahdella alkavia tunteja oli 533 eli 7% kaikista tunneista.

Valtaosana tunneista hinta alkoi kolmosella. Näitä oli 3387 kappaletta eli puolet kaikista (46%). Näistä noin puolet oli alle 3,5 c/kWh (1588 vs. 1799). Puolet kaikista tunneista maksoi alle 3,40 c/kWh ja puolet siis yli (mediaani).

95% tunneista hinta oli välillä 2,1 – 6,2 c/kWh. 50% tunneista hinta oli välillä 2,9 – 4,0 c/kWh.

Kuluttajahintoina

Kahtena kolmesta tunnista pörssihinta oli 3,0 – 4,5 c/kWh. Kuluttajahintana tämä on 9,3 – 11,1 c/kWh. Yhtenä tuntina kolmestatoista hinta oli alle 9,3 c/kWh, halvimmillaan 6,4 c/kWh. Yhtenä tuntina neljästä hinta oli yli 11,1 c/kWh, kalleimmillaan 20,6 c/kWh.