Pörssisähkön tasekäyrä eli tyyppikuormituskäyrä

Pörssisähkö tasekäyrään löytyi selitys (ks. aikaisempi kirjoitus). Valitettavasti vain ei kovin yksinkertaista selitystä.

Turku Energia myy pörssisähköä osoitteessa markkinasahko.fi. Kuukausihinta on 2,46€ ja marginaali 0,23 c/kWh. Tämä on edullisemmasta päästä, mutta heidän hinnoittelussaan on sama tuntikorjaus kuin Oulun sähkönsiirrolla. Turku Energia selittää tuntikorjausta hieman enemmän kuin Oulun sähkönsiirto (joka siis ei selittänyt yhtään mitään).

Toinen tuntikorjatun sähkön myyjä on Helsingin Energia (KotiSpot). Heidän marginaalinsa on pieni (0.1 c/kWh) eikä kuukausihintakaan ole paha (2,92€).

Tuntikorjattu pörssisähkö on kuitenkin aina kalliimpi kuin tuntikorjaamaton.

Tuntikorjaus on ”jakeluverkon haltijan valitsema Työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymä tyyppikuormituskäyrä”. Kyseessä lienee päätös 491/1998. Päätöksen liitteessä annetaan kolmelle käyttäjäryhmälle 10 000 kWh kuluttavan talouden jokaiselle kuukaudelle jokaiselle vuorokauden tunnille wattituntiarvo vielä riippuen siitä, onko arkipäivä, lauantai vai sunnuntai. On myös sallittua korjata näitä arvoja, jos paikkakunnalla on poikkeuksellinen lämpötila eli sähkönsiirtoyhtiösi on kerrottava joka kuukausi sähkön myyjäyhtiölle sinun henkilökohtainen profiilisi kaikkine korjauskertoimineen.

Käyttäjäryhmät ovat (906/2000):

  • ”ryhmä 1: vakituisena asuntona käytettävät sähkönkäyttöpaikat, joissa sähkönkäyttö on pääasiassa asumiskäyttöä ja joiden sähkönkäyttö on enintään 10 000 kilowattituntia vuodessa
  • ryhmä 2: vakituisena asuntona käytettävät sähkönkäyttöpaikat, joissa sähkönkäyttö on pääasiassa asumiskäyttöä ja joiden sähkönkäyttö on yli 10 000 kilowattituntia vuodessa;
  • ryhmä 3: muut kuin ryhmään 1 tai 2 kuuluvat sähkönkäyttöpaikat”

Yksinkertaisesti tulkittuna tämä on ei-sähkölämmitäjät/sähkölämmitäjät/kesämökit. Normaalikäyttäjälle merkittävää on vain se, käyttääkö hän yli vai alle 10 000 kWh vuodessa, jolloin hän kuuluu vastaavasti joko ryhmään 1 tai 2.


Mielenkiintoista on, että esimerkiksi minä kuulun yli 10 000 kWh kuluttavaan ryhmään vaikka minulla ei ole sähkölämmitystä, jolloin vuorokausiprofiilini on täysin väärin. (Itse asiassa minulla ei ole aavistustakaan kuulunko virallisesti ryhmään 1 vai 2.)

Tyyppikuormituskäyrän käyttö tekee sähkön hinnasta kuukausikeskiarvoa kalliimpaa, voimakkaasti heilahtelevaa, vaikeasti ennustettavaa ja käyttäjäkohtaista. Toisaalta se on sähköyhtiölle reilumpaa. Siksi minun kannattaa käyttää vain sellaisia sähköntoimittajia, jotka niin eivät tee.

Mistä halpaa pörssisähköä?

(Päivitys: uusin tilanne on yläpalkista löytyvvän Pörssisähkösopimukset linkin takana.)

Aina välillä on hyvä katsella vihreämpää ruohoa aidan toiselta puolelta.

Vattenfall nosti jokin aikaa sitten pörssisähkönsä marginaaleja. Käydessäni Kymenlaakson Sähkön sivuilla, huomasin, että tällä hetkellä heidän tarjouksensa on parempi kuin minulla nyt oleva Vattenfallin pörssisähkö. Päätinpä sitten tarkastaa saman tien muidenkin myyjien tilanteen.

Vattenfallin Pörssisopimuksen kuukausihinta on 3,02 € ja marginaali 0,25 c/kWh.

Erikoismaininnan hankalasta ja kalliista hinnasta ansaitsee Oulun sähkönmyynnin SpotVirta. Heidän kuukausimaksunsa on korkein, 5€ ja marginaali sama 0,25 c/kWh kuin Vattenfallilla. Mutta tämän lisäksi hinta on tehty täysin laskukelvottomaksi kertomalla, että se lasketaan Nordpoolspotin tuntihinnoista painottamalla jokaista tuntia käyttäjän tasekäyrällä. Sana tasekäyrä on sikäli ainutlaatuinen, ettei se tuota Googlella ensimmäistäkään osumaa (paitsi ehkä nyt tämän blogiartikkelin). Jos oletamme, että tasekäyrä tarkoittaa sitä, että käyttäjän oletetaan kuluttavan sähkönsä päivällä, tämä sähkön laskutapa on ei-sähkölämmittäjille todella kallis verrattuna muihin pörssisähköntarjoajiin. Puhumattakaan siitä, että omaa sähkölaskuaan on mahdotonta arvioida tai pyytää tarjousta omalle sähkönkäytölle ellei tuota tasekäyrää kerrota missään.

Fortumin Tarkka on myös merkittävästi Vattenfallia kalliimpi, kuukausihinta on 3,98€ ja marginaali 0,37 c/kWh. Mainita ”100% vesisähköä” on naurettava, kun sellaista ei sähköpörssissä myydä.

Kymenlaakson Sähkön Pörssikymppi kuukausi maksaa kuukausittain 3,00€ ja marginaali on 0,22 c/kWh. Heillä on myös toinen pörssisähkötuote Pörssikymppi kausi, jossa hinta määräytyy kolmen kuukauden jaksoissa etukäteen sähköpörssin futuurien perusteella. Hinta on jonkin verran korkeampi.

Tässä olivat pikaisesti löytämäni pörssisähkön tarjoajat, jos tiedätte muita, kommentoikaa niitä alle.

Yhteenvetona, sähkönkulutuksellani noin 13000 kWh/vuosi näillä tarjoajilla sähkö maksaisi pörssihinnan lisäksi:

Oulun sähkönmyynti: 92,50€ + tasekäyrän aiheuttama hinnankorotus
Fortum: 95,86€
Vattenfall:  68,74€
Kymenlaakson sähkö: 64,60€

Oulua pidän kaikista kalleimpana, sillä ei-sähkölämmitäjän sähkön hintaa tuo tasekäyrällä kikkailu todennäköisesti nostaa todella paljon. Fortum taas tulee kiistatta 31,26€ Kymenlaakson sähköä kalliimmaksi eli Fortumkin on 48% kalliimpi kuin halvin vaihtoehto.

Sääästäisin siis vuodessa 4,14€ vaihtamalla Kymenlaakson sähköön. Harkitaan.

Yhä kannattaa lämmittää sähköllä eikä öljyllä

Sähkön hinta syyskuun ensimmäisellä kolmanneksella on ollut matala. Keskihinta on ollut 4,27 c/kWh vastaten siirtomaksujen ja verojen jälkeen kokonaishintaa 10,39 c/kWh.

Verrattuna viimeksi ostamaani polttoöljyerään (1,00 €/l) (*) lämmittäminen tämänhintaisella sähköllä on 2% edullisempaa kuin lämmittäminen öljyllä. Yösähkö pudottaa hintaa sentillä / kWh eli yösähköllä lämmittäminen on 11% halvempaa kuin öljyllä lämmittäminen.

Sähkön hinnan odotetaan pysyvän matalana syksyn ajan.

Tietokoneiden, hehkulamppujen ja useimpien(**) kodinkoneiden käyttämä sähkö on nyt ilmaista, kun kodeissa on lievä lämmitystarve ja sähkö on halvin lämmitysmuoto.

(*) saman toimittajan polttoöljyn hinta on noussut tuosta reilussa kuukaudessa 2,7%
(**) pesukoneiden viemäriin laskema kuuma vesi tekee niistä energiankuluttajia.

Fingridin hinnannosto

Toimittajien muisti on lyhyt. Selvästi alle puoli vuotta.

Valtio ja Ilmarinen ostivat tammikuun 26. päivä Fingridin, Suomen sähköverkkomonopolin.

Ilmarinen maksoi Fingridistä niin paljon ylihintaa, ettei toimi ollut silloisilla hinnoilla perusteltu. Selvästi Ilmariselle oli luvattu parempaa. Valtion monopolilla on helppo piiloverottaa ja samalla eläkeyhtiökin saa piilotukea, jota tunnetusti on kanavoitunut puoluetuiksikin.

Nyt reilun puolen vuoden päästä lehdistössä menee sukkana läpi tiedote, jossa väitetään, että 30% hinnankorotusten taustalla ovat investoinnit.

Tuskin.

Yösähkö?

Kotiin tuli uusi etäluettava sähkömittari, ja selvitin, että nyt voin mittarikuluitta ottaa käyttöön yösähkön.

Yösähkö on minulle kuukaudessa noin kaksi ja puoli euroa kalliimpi ja yöllä 22-7 sähkön siirto on noin sentin halvempaa per kilowattitunti.

Minulla on ensisijaisena lämmitystapana öljylämmitys ja laskin, että elokuussa yösähkö olisi ollut halvempi lämmitysmuoto kuin öljy. Lämpimän veden tekeminen maksaa kesällä saman kuin talvellakin ja se on iso osa lämmityksestä. Voidaan pyöreästi sanoa, että yösähkö vs. öljy vs. päiväsähko olisi ollut 10 vs. 10,50 vs. 11 senttiä kilowattitunnilta. Heinäkuussa päiväsähkökin olisi ollut öljylämmitystä halvempaa. Syksyllä oletettavasti sähkön hinta nousee niin, ettei öljylämmityskattilan sähkövastusta kannata käyttää.

Kuukausimaksun korotus tulee maksetuksi, jos kuukaudessa sähköä kuluu 250 kWh 22-7 välisenä aikana. Se täyttyy helposti, jos pyykkikoneen ja astianpesukoneen käytön tekee tuona aikana. Lisäksi nuorison tietokoneenkäyttö painottuu selvästi yöaikaan.

Uskoisin, että yösähkö tulee suurelle sähkönkuluttajalle yhtä edulliseksi kuin päiväsähkökin ja se antaa innokkaalle energiantarkkailijalle mahdollisuuksia ”säästää”. Pian ainakin tiedän päivä- ja yösähkönkulutukseni eron.