Avainsana: sähkön hinta

Sähkön hinta nousussa, ennuste 4,9 c/kWh

Sähkön hinta oli lauantaina sama kuin perjantainakin, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että se nousi kymmenisen prosenttia. Tämä uusi hintataso on jatkunut myös tiistaihin asti. Mitään varsinaista syytä en hinnan nousulle ole löytänyt, mutta oletettavasti syy oli sateiden loppuminen ja vesivoimavarastot ovat alkaneet vuotuisen pienenemisensä. Vettä ei tarvitse juoksuttaa ellei sähköstä saa kunnon hintaa.
Ennuste nousee nyt takaisin perjantaina alentamaltani tasolta takaisin ylemmäksi. Perjantain ennuste oli 4,7 .. 4,8 c/kWh ja torstain 5,0 c/kWh. Nyt palaan torstain ja perjantain ennusteen puoleenväliin eli 4,9 c/kWh.
Useampi kymmenen päivän sääennuste (yr.no ja Foreca) on sitä mieltä, että pakkaset alkavat Suomessa viikon päästä maanantaina, 14.11. Käsin tehty ennusteeni on nyt, että nykyinen hinta 4,6 c/kWn jatkuu kolmanteentoista päivään ja sen jälkeen hinta on 5,4 c/kWh. Viikonloput ovat 10% halvempia. Näillä oletuksilla kuukauden keskihinta on 4,9 c/kWh.
Samaan 4,9 c/kWh päätyy seitsemällä tavalla tehdyn automaattiennusteen keskiarvo. 90% todennäköisyydellä hinta on välillä 4,2 .. 5,7 c/kWh. 50% todennäköisyydellä välillä 4,4 .. 5.2 c/kWh. Todennäköisyys, että hinta on alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja) on noin 75%.

Sähkönhintaennuste marraskuulle 4,7-4.8 c/kWh

Sähkön halvahko hinta on jatkunut koko viikon ja joudun jo nyt pudottamaan toissapäiväistä ennustettani (5,0 c/kWh). Seitsemällä eri tavalla laskemani arvaus tuottaa nyt keskiarvon 4,7 c/kWh ja käsin tehty arvaus 4,8 c/kWh. Hintaennuste on nyt olennaisesti erilainen siinä, että nyt on melko todennäköistä, että sähkölämmitys on öljylämmitystä halvempaa marraskuussakin. Tulee kuitenkin muistaa, että käytettävissä on vasta viiden päivän hinta ja marraskuussa tavallisesti hinta nousee porrasmaisesti vaikeasti ennakoitavana päivänä.


Lämpimät säät jatkuvat, ja nytkään kymmenen päivän sääennusteessa ei ole muutosta kylmään suuntaan. Siksi oletan, että sähkön hinta jatkaa entisellään kolmanteentoista päivään asti. Tämän jälkeen odotan 29% hinnankorotusta sekä kylmenevän sään että vesivoimavarastojen huipun ylittämisen vuoksi. 29% on ehkä hieman pessimistinen arvio, mutta hyvä niin. Viikonloppuhinta on yhden päivän perusteella käytännössä sama kuin arkihinta. Oletan kuitenkin, että myöhemmin viikonloppusähkö on 10% arkisähköä halvempaa. Näillä oletuksilla kuukauden sähkönhinnaksi saadaan 4,8 c/kWh.

Hinta-arvaus viiden ensimmäisen päivän perusteella.

Seitsemällä tavalla laskettujen arvioiden keskiarvo on 4,7 c/kWh:

  1. ”Käsin tehty” hinta-arvaus 4,8 c/kWh
  2. Alkukuun keskiarvo 4,2 c/kWh
  3. Loppukuu tähänastisella maksimihinnalla 4,4 c/kWh
  4. Loppukuu tähänastisella minimihinnalla 4,1 c/kWh
  5. Loppukuu viimevuotisella hinnalla 5,4 c/kWh
  6. Loppukuun hinnaksi arvioitu alkukuu + 50% 5,9 c/kWh
  7. Alkukuun lievästi nouseva trendi jatkuu loppukuun, 4,4 c/kWh

Nämä mallit ottavat huonosti huomioon sen, että marraskuussa on ollut tapana olla hinnan jyrkkä nousu jossain vaiheessa.

Melko epätieteellisesti näistä ennusteista saadaan keskiarvo 4,7 c/kWh ja 90% arvaus 4,1 .. 5,7 c/kWh ja 50% arvaus 4,3 .. 5,1 c/kWh.

Mikäli öljyn hintana käytetään aikaisemmassa kirjoituksessa lasketun optimistisen ja pessimistisen arvion puoliväliä eli 5,3 c/kWh, sähkölämmitys on öljylämmitystä halvempaa tässä kuussa 80% todennäköisyydellä.

Sähkönsiirtäjä hyökkää aurinkoenergiaa vastaan Virginiassa

Tämähän olikin odotettavissa: Virginiassa sähköyhtiöt ovat laittamassa aurinkopaneelien käyttäjille 60 dollarin (noin 45 euroa) kuukausittaisen sähköverkon ”tyhjäkäyntimaksun”.
Yksityiskohdat ovat hieman keskenään ristiriitaisia, mutta ilmeisesti maksu tulee ainakin sellaisille aurinkoenergian käyttäjille, jotka toimittavat sähköä myös verkkoon päin. (Kyse ei tietojen mukaan ole kuitenkaan myynnistä vaan myöhemmin saatavasta palautuksesta hinnassa.)
Todennäköisesti tämä sama on edessä Suomessa, jos vaihtoehtoiset energiaratkaisut yleistyvät. On tavallaan oikeudenmukaista, että sähkönsiirrosta maksetaan kilowattitunneittain, mutta todellisuudessa sähkönsiirtoyhtiön kulut ovat täsmälleen samat kulutuksesta riippumatta. Kulutukseen perustuva energialaskutus taitaa kuitenkin olla jopa hallitusohjelmassa.
Osaan myös hyvin kuvitella, ettei sähkön myynti verkkoon ole kovin yksinkertaista ja halpaa sähkönsiirtoyhtiölle. Kenelle hän myy sähkön? Sähkönsiirtoyhtiö ei ole sähkön myyjä eikä ostaja vaan välittäjä. Sähkön pienmyynti verkkoon ei Suomessa olekaan nykysäännöillä mahdollista.
Minä olisin aivan tyytyväinen sähkönsiirron kiinteään 45 euron kuukausihintaan. Tällä hetkellä maksan usein sähkönsiirtoyhtiölle yli kaksinkertaisesti.
Miettisin tällä hetkellä useampaan kertaan, jos suunnittelisin edes kaukaisessa tulevaisuudessa myyväni sähköä verkkoon. Suomen poukkoileva energiapolitiikka tulee tässäkin aiheuttamaan liian vihertäville kansalaisille harmaita hiuksia.
Lähde:

The Washington Post: Cost of solar energy may go up in Virginia

Pohjoimaiden vesivarat

Pohjoimaiden vesivarat lokakuun lopusta 2011 vuosi taaksepäin
(keltainen: Suomi, punainen: Ruotsi, sininen: Norja)
(Kuva tuotettu: Libre Office, lukujen lähde: Nordpoolspot)

Nordpool-sähköpörssistä löytyy tiedot pohjoismaiden vesitilanteesta. Vesitilanne käy minimissään noin viikolla 13, mistä se tasaisesti kasvaa kesän ja syksyn ja on maksimissaan noin viikolla 44. Eli nyt.

Tänä vuonna vettä on paljon enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna tähän aikaan vettä oli varastossa 83 TWh, mutta nyt vettä on varastossa 105 TWh. 27% enemmän.

Olemme huipulla, ja tästä alkaa varastojen alamäki kevättä kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että vesivoimalaitosten ei välttämättä tarvitse enää juoksuttaa vettä. Syksyllä pelätään vielä uusia sateita, jotka täyttävät vesialtaat ääriään myöten niin, ettei kaikkea ehdittäisi tekemään sähköksi. Tällöin sähköä tehdään varmuuden vuoksi täydellä teholla vaikka siitä saataisiin huono hinta. Tilanne muuttuu heti, kun varastot alkavat varmasti tyhjentyä. Silloin sähköä ei tarvitse tehdä ellei siitä saa hyvää hintaa. Tämä on sähköpörssin historiassa näkynyt rajuna hinnan nousuna marraskuun puolivälin paikkeilla.

Kuvassa näkyy harmillisen selvästi, miten surkean pienet ovat Suomen vesivarannot verrattuna Norjaan ja Ruotsiinkin.

Mikäli sattuisin omistamaan sekä vesivoimalan että ydinvoimalan, parhaan hinnan saadakseni minun ei kannattaisi tuottaa vesivoimaa kuin silloin, kun sähköstä saa poikkeuksellisen hyvän hinnan. Ennemmin minun kannattaa ohijuoksuttaa ilmaiseksi vettä turbiinien ohi. Toivottavasti kukaan muu ei ole keksinyt samaa. Luonto ja asiakkaat kärsivät.

Hintaennuste 5,2 -> 5,0 c/kWh

Marraskuun alussa sähkön pörssihinta on pysynyt lokakuun lopun tasolla noin 4,2:ssa sentissä kilowattitunnilta (ennusteessa 4,4). Lisäksi 10 päivän sääennusteessa on luvattu vain yksi päivä, jolloin sää menee pakkasen puolelle (ensi keskiviikko päivällä, mutta ei yöllä). Sen vuoksi pidän ennusteen muodon ennallaan, mutta siirrän kallistumista eteenpäin: sähkö kallistuisi 29% 12. päivän jälkeen.

Yhdessä toteutuneen sähkön hinnan kanssa tämä tarkoittaa kuukauden sähkön hintaa 5,0 c/kWh (aiemmin 5,2 c/kWh). Tämä on yhä erittäin alustavaa, kun käytettävissä on vain kolmen päivän hinnat.

Mikäli mitään yllättävää ei tapahdu, näyttää siltä, että hinta-arvaus pikemminkin tulee laskemaan kuin nousemaan. Pidän itse vielä sähkölämmityksen päällä enkä käynnistä öljylämmitystä.

Öljylämmityksen kilowattitunnit

Olen laskelmissani väittänyt öljylämmityksen hinnan vastaavan sähköpörssin hintaa 4,5 c/kWh. Tämä on hieman optimistinen luku ja muiden voi olla syytä käyttää toista lukua. Katsotaanpa siis, mistä tuo luku tulee.

Pörssisähkön hinta 4,5 c/kWh vastaa sähkön kuluttajahintaa 10,67 c/kWh.

  • arvonlisävero +1,04 c
  • myyjän provisio +0,25 c (sis. ALV)
  • siirron hinta +2,79 c (sis. ALV)
  • sähköverot + 2.09 c (sis. ALV!)
  • yhteensä: 10,67 c/kWh

Öljyn hinta on suunnilleen sama eli 10,64 c/kWh seuraavilla oletuksilla.

Öljyn polttoarvo on 42,7 MJ/kg eli melko tarkoin 10 kWh/litra. Viimeksi elokuussa ostamani öljyerä maksoi 1,00 e/litra (*). Öljykattilani hyötysuhteeksi on mitattu optimistisesti 94%, joten olen käyttänyt sitä hyötysuhdelaskelmissa. Yhdessä nämä tarkoittavat, että öljy maksaa 10,6 c/kWh:

1,00 e/l / 10 kWh/l / 94% = 10,64 c / kWh

Pessimistisesti voimme laskea hyötysuhteen 85%:iin ja käyttää öljyn tämänhetkistä talvilaadun noussutta hintaa 1,072 e/litra (**). Näillä arvoilla öljylämmitys maksaa 12,6 c/kWh.

1,072 e/l / 10 kWh/l / 85% = 12,6 c / kWh

Jos tämä taas muunnetaan sähkön pörssihinnaksi, se on 6,1 c / kWh

(12,6 – 2,09 – 2,79 – 0,25) / 1.23 c/kWh = 6,1 c/kWh


Jos öljyn joutuu ostamaan nyt ja kattilan hyötysuhde on huono, sähkölämmitystä kannattaa käyttää vaikka pörssisähkö maksaisi yli kuusi senttiä kilowattitunnilta.

Valitettavasti asiassa on vielä yksi monimutkaisuus. Olisi yksinkertaista käyttää kattilan lämmitysvastusta aina, kun sähkön hinta on alhainen. Kuitenkin osa kattilan ja vesikierron häviöistä koskee myös kattilan lämmitysvastusta. Näiden häviöiden mittaaminen voi olla hyvin vaikeaa.

suoran sähkölämmityksen kWh > kattilan sähkövastuksen kWh > öljyn kWh

Turvallinen vanha hehkulamppu on kattilan sähkövastusta taloudellisempi lämmitin.

(*) Itse asiassa öljy maksoi 1,049 euroa litra, mutta se oli HOK-Elannosta, jolloin siitä saa 5% bonusta. Tarkka ihminen ostaa lisäksi bonusöljynsä 1000 litran erissä, jolloin jokaiselta öljynostokuukaudelta saa kaikista muistakin ostoksista muutaman prosentin lisäbonusta. Muiden öljyntoimittajien hinta on tyypillisesti sama kuin HOK-Elannon hinta bonuksen vähentämisen jälkeen.

(**) Tämäkin on hinta 1,128, josta on laskettu 5% bonus pois.