Avainsana: sähkön hinta

Hinnan nousun tasaantuminen ja kuukauden lopun hintanousun muuttuminen epätodennäköisemmäksi laskee ennusteen hintaan 4,6 c/kWh. 50% ennusteen vaihteluväli hieman nousee, koska alaraja laskee yhden kymmenyksen. 90% ennusteen vaihteluväli puolestaan pienenee. Todennäköisyys, että sähkön hinta nousee öljylämmitysrajalle 5,3 c/kWh on enää 2%.

Suomen suurin vesivoimala on palannut huoltoseisokilta entistä tehokkaampana, mikä saattaa alentaa hinnannousupaineita (1). Sääennusteet loppukuuksi ovat pikemminkin lämmenneet kuin kylmenneet.

Suomen sähkön hinta vaikuttaa kiinnittyvän samaksi Ruotsin hinnan SE3 kanssa. Ruotsin alueet SE1 ja SE2 ovat hieman halvempia, mutta vastaavasti Etelä-Ruotsin SE4 paljon kalliimpi (2). Minusta tilanteen on muutaman kerran voinut tulkita siten, että Pohjois-Ruotsi myy Suomen läpi sähköä Keski-Ruotsiin. Tutkin asiaa lisää myöhemmin.

(1) Tekniikka & Talous: Imatra ei ole enää tänään klo 15 jälkeen Suomen tehokkain vesivoimala
(2) Tekniikka & Talous: Sähköuudistuksen seuraus: hinta nousi pilviin Skoonessa

Sähkön hinta on ollut koko alkukuun hyvin hyvin loivasti nouseva. Viimeisen viikon hinta on ollut tasainen tai jopa hieman laskeva. Kuun puolivälissä mahdollisen hinnan radikaalinkin nousun vaikutukset alkavat olla jo pieniä, ja hinta tulee hyvin todennäköisesti olemaan muutaman kymmenyksen sisällä 4,7 c/kWh. Todennäköisyys, että sähkön hinta pysyy alle öljylämmitysrajan 5,3 c/kWh on jo lähes 95%.

50% hintarajat ovat 4,4 – 4,8 c/kWh. 90% hintarajat ovat 4,2 – 5,3 c/kWh.

Huominen hinta sivuaa kuukauden korkeinta: 4,7 c/kWh. Huominen on myös ennusteen mukaan ensimmäinen kunnon pakkaspäivä. Tämän jälkeen odotetaan kuitenkin taas lauhtuvaa.

Ensimmäistä kertaa tässä kuussa sähkön päivähinta on noussut samalle tasolle kuin ennustettu kuukauden keskihinta. Näin tietysti kuukauden puolivälissä pitää ollakin, jos nousun oletetaan olevan tasaista.

Käyn läpi muutaman skenaarion osoittaakseni, että vaikka hintahaarukat ovat jo aika pieniä, hinnan jääminen 50% ja 90% rajojen ulkopuolelle vaatii luonnottoman näköisen hinnan kehityksen. Voimme siis luottaa noihin hintahaarukoihin melko hyvin.

Alkukuun keskihinta on tähän mennessä ollut 4,4 c/kWh ja trendi nouseva 0,03 c/kWh/päivä.

Trendimalli – alkukuun lievä nousu jatkuu. Tämä tuottaa kuukauden keskihinnaksi 4,6 c/kWh.

Pessimistinen skenaarioni siitä, että hinta tulee radikaalisti nousemaan jossain vaiheessa kuuta, alkaa näyttää epätodennäköiseltä ja toisaalta se menettää merkitystään. Vaikka hinta nousisi tasaiseen 5,7 c/kWh loppukuuksi (viime vuoden marraskuun keskihinta, mistä viimeiset pari kuukautta on oltu kaukana alapuolella), hinta nousee vain tasolle 5,0 c/kWh. Tämä on 50% ennusteeni ulkopuolella, mutta ei kovin paljoa – eikä se ole lähelläkään 90% ennusteen ulkopuolella.  Öljylämmitysrajalle 5,3 c/kWh nousu vaatisi, että loppukuun hinta on lähes 50% kalliimpi kuin alkukuun. Tämä on tällä hetkellä 90% ennusteen yläraja.

Toinen skenaario on, että hinta pysyy viimeviikkoisella tasollaan loppukuun. Tässä tapauksessa lopullinen hinta jää vielä 1-3 kymmenystä nykyisen ennusteen alapuolelle, 50% ennusteen alarajalle.

Sähkön hinnan olennaista laskua loppukuussa pidän niin epätodennäköisenä, että sitä en käytännössä odota. 90% ennusteen alaraja 4,2 c/kWh on tällä hetkellä sama kuin jos koko loppukuukauden hinta olisi sama kuin kuukauden tähänastisista matalin hinta.

Kuukauden loppu hinnalla, joka on alkukuun minimihinta. Tämä tuottaa (sattumalta) kuukauden hinnaksi 90% ennusteen alarajan: 4,2 c/kWh.

Seuraavan kymmenen päivän sääennuste on yhä nollan pinnassa. Yr.no ja Foreca ovat erimielisiä siitä, minä päivinä on kylmää ja minä lämmintä, mutta silti kaikkien päivien lämpötilan keskiarvo on kummallakin +0,1 C. Tämän ei vielä pitäisi aiheuttaa kovin ihmeellistä hinnan nousua. Päivitän käsimalliin nykyisen hintatason 4,7 c/kWh jatkuvan 22. päivään asti ilman aiempaa suurta hinnankorotusta. Käsimalli tuottaa tällä muutoksella kuukauden keskiarvoksi samaisen 4,7 c/kWh.

Käsimalli, joka perustuu voimakkaaseen hinnanousuun 23. päivä Tämä tuottaa kuukauden keskihinnaksi saman kun keskiarvoennuste: 4,7 c/kWh

Uusin tieto pohjoismaiden vesitilanteesta on yhä nouseva. Tieto on 6.11. loppuneelta viikolta. Muina vuosina vesitilanne on jo kääntynyt tässä vaiheessa laskuun. Tämäkin pitää hinnan alhaalla.

Ruotsissa saattaa viikon sisällä käynnistyä kaksi seisoksissa ollutta atomivomalaa. Tämäkään ei viittaa hinnan nousuun. Suomessa ovat käynnistyneet ensimmäiset kesäseisokilla olleet hiilivoimalat, jotka pidetään todennäköisesti käynnissä vaikka hinta olisi alhainen. Tämä viittaa lievään ylitarjontaan.

Tässä kuussa viikonloput ovat olleet 7% halvempia kuin arkipäivät. Käytän tässä ennusteessa tuota seitsemää prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon 10% sijaan. Muutos ei olennaisesti vaikuta ennusteen lopputulokseen.

Mallin kehityksessä näkyy, että olen ollut hieman pessimistinen alkukuussa ja toteutuneet hinnat ovat vetäneet hintaa alaspäin pessimistiseltä tasolta. Pessimismi on myös osittain tarkoituksellista, mutta pyrin siitä tulevaisuudessa pois. Ensi kuuksi aion tasapainoittaa pessimistisiä ja optimistisia ennusteita paremmin. Tässä kuussa ennusteen pessimistisyys on tosin ollut perusteltua, koska toteutunut hinnannousu on ollut selvästi ennalta odotettavissa olevaa maltillisempaa.

Hintaennuste laskee tasolle 4,7 c/kWh (ennuste 9.11: 4,7 c/kWh). Todennäköisyys, että hinta nousee öljylämmitystä kalliimmaksi on enää 10%.

Oikeastaan minulla on kaksi vahvaa ääriennustetta. Toinen on se, että heti lämpötilan laskiessa – mahdollisesti jo maanantaina – sähkön hinta nousee reippaasti, tasolle 5,4 c/kWh. Vaikutus kuitenkaan tässä vaiheessa kuukautta ei ole siinäkään tapauksessa suuren suuri: marraskuun hinta on silloinkin max. 5,0 c/kWh.

Toinen hintaennuste on se, että nykyihinta jatkaa ennallaan kuun loppuun. Silloin kuukauden hinta jää 4,4 c/kWh tasolle.

Vaikka loppukuun hinta nousisi maltillisesti 5,0 c/kWh tasolle (arkisin), kuukauden hinnaksi jää 4,5 c/kWh.

Nykyisen hinta-ennusteen 50% väli on 4,4 – 5.0 c/kWh. Väli siis hieman kasvaa alarajan pudotessa yhdellä kymmenyksellä. 90% väli sen sijaan supistuu 4,2 – 5,4 c/kWh. Tämä väli on siis jo merkittävästi epätodennäköisempi kuin 50% väli. Todennäköisyys, että hinta on alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja) on 90%.

Lopuksi on muistettava, ettei sähkömarkkinat ole edes yhtä kehittyneet kuin pörssimarkkinat. Myyjiä on vähän ja heillä on paremmat matemaatikot kuin ostajilla. Esimerkiksi ydinvoimala voi ymmärtääkseni nostaa hintaa uhkaamalla pysäyttää tuotantonsa, jos sähköstä ei saa 5 c/kWh. Oikeasti ydinvoimala ei tietenkään seiso, mutta matemaattisesti voidaan laskea, että tuo uhkaus kannattaa. Uutena pelurina markkinoilla ovat venäläiset, jotka tuovat kaiken Suomeen tuotavan itäsähkön tulevaisuudessa pörssin kautta. He voivat oikeasti hinata hintaa ylös olemalla toimittamatta muuta kuin kallista sähköä. Aikaisemmin jo kommentoin tapausta, että jos samalla sähkönmyyjällä on sekä vesivoimaa ja ydinvoimaa, joissakin tilanteissa kannattaa juoksuttaa vettä ohi vesivoimalasta ennen kuin antaa sen pudottaa ydinvoiman hintaa. Oikeasti en tunne sähköpörssiä tarpeeksi tarkkaan, että tietäisin ovatko nämä mahdollisia skenaarioita. Totean vain, että nämä kaikki kyllä kokeiltiin osakemarkkinoilla ennen kuin niistä tuli tarpeeksi kehittyneitä. Eivätkä ne vieläkään ole niin valtavan kehittyneitä.

Sähkön hinta on pysynyt hyvin vakaasti lauantaista asti vallinneella hieman aikaisemmasta kohonnella tasollaan 4,6 c/kWh. Ennuste laskee takaisin tasolle 4,8 c/kWh. Mahdollinen vaihteluväli supistuu pikku hiljaa.

Ennuste hinnaksi on taas 4,8 c/kWh.  50% vaihteluväli on 4,5 – 5,0 c/kWh ja 90% hintaväli 4,2 – 5,6 c/kWh. Todennäköisyys, että hinta on alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja) on 80%.

Näiden raja-arvojen vapaamielinen tulkinta:

• 5%: mahdollinen vain, jos sähkön hinta todella yllättävästi laskee
• 25%: jos sähkön hinta laskee mahdollisimman matalalle normaalitasolle
• 50%: todennäköisin hinta
• 75%: jos sähkön hinta nousee normaalisti odotettavissa olevalle ylärajalle
• 95%: jos sähkön hinta nousee todella odottamattomasti

Oletan siis, että normaalitilanteessa hinta jää kuvan vihreän ja punaisen viivan välille. Olisi jo melko poikkeuksellista, jos kuun lopussa keskihinta on tämän alueen ulkopuolella.

Käyttämäni kaksi sääennustetta ovat ensi viikosta erimielisiä: toisen mukaan ensi viikolla tulee taas kylmän kauden jälkeen samanlainen lämmin sää kuin alkukuussakin. Toisen mukaan ensi viikolla sää jää pääsääntöisesti nollan alapuolelle. Yllättävää on, ettei tuolla ole enää kovin suura eroa ennusteen kannalta. Oletan yhä ”käsintekemässäni ennusteessa” kylmän alkavan tiistaina ja hinnan nousevan silloin 29%.

Mikäli ”käsintekemäni” ennuste toteutuu, automaattinen hintaennusteeni tulee käyttäytymään hieman huonosti. Ennuste tulee laskemaan 4,7:ään c/kWh maanantaina ja tämän jälkeen nousemaan jyrkästi ylös 5,0:aan c/kWh ja sitten taas laskemaan 4,9:ään c/kWh. Tämä on odotettavaa, koska ”käsintehty ennuste” on nimen omaan epäluonnollinen. Käsintehdyn ennusteen paino koko ennusteessa ei ole kuin yksi seitsemäsosa.

Toteutunut ja käsin ennustettu loppukuu, keskiarvo 4,86 c/kWh Ensi viikoksi oletettu kylmää säätä.

Lineaarinen trendi -ennustetta on nyt hieman muutettu, ja se ottaa nyt huomioon koko alkukuun lineaarisen trendin (viikonloput -10%) Aiemmin trendi otettiin täysistä viikoista, mutta siitä seuraa liikaa jyrkkiä muutoksia näin alkukuusta. Tein myös muutoksen niin, ettei lineaarisen trendin perusteella päivän hinnan ennuste voi nousta tai laskea enempää kuin korkeintaan 30%. Tämä alentaa tällä hetkellä kuun viimeisten päivien hinta-arvioita, mutta se ei vaikuta enää olennaisesti keskiarvoon.

Trendiennuste 1.-10. päivän perusteella, keskiarvo 4,85 c/kWh.