Avainsana: sähkön hinta

Sähkön hinta nousi vielä lisää

Helmikuun toisen päivän sähkön hinta on 10,4 c/kWh.

Päivän tunnittainen hinta on:

Päivän hinta tunneittain 2.2.2012
Suomessa, Tukholmassa, Skoonessa ja Kööpenhaminassa
Ajat Ruotsin aikaa

Päivän hintapiikki on 8.00 – 9.00 Suomen aikaa ja se on yli 25 c/kWh.

Kuvassa ajat ovat Ruotsin aikaa, koska Tukholman, Skoonen ja Själlannin hinta on sama kuin Suomessa, jolloin hinta oikeasti määräytyy Ruotsissa. Paras selitys aamun ja illan hintapiikeille on se, että noihin aikoihin ihmiset siirtyvät kodista töihin ja töistä kotiin, jolloin noihin aikoihin nostetaan rakennusten lämpötilaa.

Jos suomalainen kotitalous olisi tunnittaisen laskutuksen piirissä, nuo kaikkein korkeimmat hintapiikit olisivat Suomessa melko vähäkulutuksisia. Normisähkönkulutuskerroin sähkölämmitteisessä talossa kello 8.00 – 9.00 on vain 1,5 (*) eli suurinpiirtein helmikuisen arkipäivän minimin tasolla (minimi 1,4, keskiarvotunti 1,8). Normikulutuksen mukaan suurin sähkön kulutus sähkölämmitystalossa on melkein halvimpana tuntina eli kello 22.00 – 1.00 (Suomen aikaa), jolloin normisähkönkulutuskerroin on 2,4 – 2,8. Yösähkö on melko edullista myös 2.2. eli selvästi alle 5 c/kWh.

Yösähkö on yhä halvempaa kuin öljylämmitys.

Normikulutus (*) Suomessa sähkölämmitystalossa helmikuisena arkipävänä.
Tunneittain, Suomen aikaa.

On turha antaa vielä ennustetta hinnasta, mutta jotain ennustaakseni: ennustan, että hinta pysyy korkealla viikon ja sen jälkeen palaa viime kuun lopun tasolle. Silloin kuukauden keskihinnaksi tulee 5,4 c/kWh eli se juuri ylittäisi öljylämmitysrajan.

Paineita hinnan nousulle ennustetusta tulee siitä, että 10 päivän sääennustetta on muutettu paljon kylmempään suuntaan ja nyt ennuste on kymmenen ja kahdenkymmenen pakkasasteen välillä melkein koko ennustejakson. Tässä täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että Suomen sähkön hinta tällä hetkellä määräytyy Ruotsin lämmitystarpeen mukaan enemmänkin kuin Suomen.

(*) Normikulutus kertoo kuinka monta kilowattituntia kulutetaan tunnissa sähkölämmitteisessä talossa, jossa vuosikulutus on 10000 kWh/vuosi ja se lasketaan kuun arkipäivien pitkäaikaisen keskiarvon mukaan. Lauantaille ja sunnuntaille on omat normikulutuskertoimensa. Useat pörssisähkösopimukset painottavat pörssisähkön tuntihinnan normisähkönkulutuksella laskiessaan vuorokausihinnan.

Sähkön hinta nousi rajusti 1.2.

Nyt tulivat pakkaset ja sähkön hinta nousi rajusti ylös. Ensimmäisen päivän hinta on 8,3 c/kWh eli 2-3 kertainen viimeisen kahden kuukauden hintatasoon nähden.

Mikäli hinta palaisi viime kuun lopun tasolle arkisin 4,5 c/kWh (viikonloppuisin 4,0 c/kWh), kuukauden hinta olisi yhä vain 4,5 c/kWh. Siksi ei ole vielä selvää, että öljylämmitysraja saavutetaan. Itse kuitenkin vaihdoin jo öljylämmitykselle.

Kymmenen päivä sääennuste ennustaa hyvin kylmää viikonloppua, mutta jo viikon päästä palattaisiin viiden pakkasasteen lämpimämmälle puolelle. Jos nykyinen hintataso 8 c/kWh (arkisin) jatkuu viikon, ja tämän jälkeen palataan tasolle 4,5 c/kWh (arkisin), kuukauden keskihinnaksi tulee juuri öljylämmitysraja 5,3 c/kWh.

Hinnan nousu keskittyy tälläkin kertaa muutamaan tuntiin. Hinta on noin 20 c/kWh tänään 8.00-10.00 ja 18.00-19.00 Suomen aikaa. Suomalaisittain oudot ajat, mutta nuo samat hinnat ovat esim. Ruotsissakin yhtä aikaa, joten niillä on todennäköisesti enemmän tekemistä Ruotsin kuin Suomen sähkönkulutuksen kanssa. Esim. Ruotsissa lämmitettäneen julkiset rakennukset noihin aikoihin yön jäljeltä lämpimämmäksi. Hyvä esimerkki energiansäästöstä, joka on yhteiskunnalle hyvin kallista, kun kaikki maksavat tuon ajan sähköstä 2-3 kertaisesti ja infrastruktuuri rasittuu äärimmilleen.

Vesivarastot antavat hieman ristiriitaista viestiä. Ensi näkemältä vesivarastot on saatu jo yllättävänkin alas. Esim. Ruotsissa, joka on meille merkittävin vesivoiman lähde, varastot ovat laskeneet viime vuoden viikon 44 yli 30 TWh:sta viikolla kolme 23 TWh:iin. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että viime vuonna minimi on ollut jo maaliskuun lopussa tasolla 4 TWh:a. Todennäköisesti vesivarastot on saatava kahdessa kuukaudessa tuolle tasolle, jotta on varauduttu kevättulviin. Silloin vesivarastoista 2/3 on saatava kahdessa kuukaudessa jauhettua sähköksi. Joko vesisähköä on seuraavat kaksi kuukautta yllin kyllin tai sitten voimayhtiöt pistävät kevättulvat yhteiskunnan maksettaviksi.

Vesivoimatilanne: http://wwwdynamic.nordpoolspot.com/marketinfo/rescontent/area/rescontent.cgi

Tammikuun lopullinen hinta 3,88 c/kWh

Tammikuu loppui selvästi kuukauden korkeimmalla hinnalla. Tiistain hinta on melkein senttiä korkeampi kuin aikaisempi tammikuun korkein hinta. Viimeisen päivän hinta on 5,5 c/kWh.
Kuukauden keskihintaa viimeisen päivän piikki ei kuitenkaan paljoa nostanut. Kuukauden lopullinen keskihinta on 3,882 c/kWh.
Suurimman osan kuukautta hintaennuste oli 3,8 c/kWh, joten ennusteen voi katsoa onnistuneen hyvin.
Viime kuukauden hinta oli 3,3 c/kWh eli tammikuun hinta nousi tuosta, mutta silti hintaa voidaan pitää halpana. Vuosi sitten tammikuun keskihinta oli 6,9 c/kWh ja sitä edellisenä vuonna 6,6 c/kWh.

Tyypilliselle pörssisähkön käyttäjälle sähkö tulee maksamaan tammikuussa noin 9,9 c/kWh, kun mukaan lasketaa arvonlisäverot, sähköverot, huoltovarmuusmaksu, siirtomaksu ja sähkön myyjän provisio. Sähköllä lämmittäminen tammikuussa oli noin viidenneksen halvempaa kuin öljyllä lämmittäminen.

Sähkön hintaennuste 3,85 c/kWh

Tammikuu 2012, perustuu hintatietoihin 29.1. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 3,8 c/kWh, viimeisin hinta 3,6 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 3,85 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 3,8 – 3,9 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 3,8 – 3,9 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 100%


Sähkön hinta voi kymmenyksen tarkkuudella kallistua aivan yhtä hyvin hintaan 3,8 c/kWh tai 3,9 c/kWh. Mikäli kuun viimeiset kaksi päivää ovat keskiarvoltaan alle 4,59 c/kWh, hinnaksi tulee 3,8 c/kWh ja jos keskiarvo on yli, hinnaksi tulee 3,9 c/kWh. Viime viikon maanantain ja tiistain keskiarvo oli 4,57 c/kWh, millä hinta olisi sadasosan tarkkuudella 3,85 c/kWh.

Sään ennustetaan olevan viimeisinä päivinä kylmä, maanantaina noin -10 astetta ja tiistaina noin -18 astetta. Hinta voi olla viime viikkoa korkeampi, jolloin kuukauden keskihinta voi nousta, mutta tuskin muutamaa sadasosaa enempää.

Sunnuntaina sähkönsiirrossa ei ole pullonkauloja, vaan kaikissa Pohjoismaissa hinta on sama. Viro kuitenkin on tapansa mukaan muita olennaisesti kalliimpi, mutta tällä kertaa se ei jaksa vetää Suomen hintaa muita ylemmäksi.

Kaavio: Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. Ennusteenantopäivänä (kello 13.30 jälkeen) tiedetään seuraavan päivän sähkön hinta, ja siksi toteunut hinta on yleensä yhtä päivää ennustetta pidemmällä.

Sähkön hinta kuukauden ennätykseen, ennuste yhä 3,8 c/kWh

Tammikuu 2012, perustuu hintatietoihin 27.1. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 3,8 c/kWh, viimeisin hinta 4,7 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 3,8 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 3,8 – 3,9 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 3,7 – 4,0 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 100%


Sähkön hinta on teki nyt selvän pesäeron viimeiseen kahteen viikkoon, joina perjantain hinta on ollut viikon alin. Nyt perjantain hinta on kuukauden korkein. Syynä lienevät selvästi viilenneet säät. Jos hinta jää nykyiselle tasolleen, kuukauden keskihinta nousee ennusteesta 3,8 c/kWh tasolle 3,9 c/kWh. Ennuste kuitenkin on yhä tasolla 3,8 c/kWh (mutta tarkemmin hyvin lähellä 3,85 c/kWh), koska useimmat mittarit odottavat, että hinta palaa viikonlopuksi lähelle kuukauden keskiarvoa.

Kuukauden hinta nousee yli 4,0 c/kWh vain, jos hinta on koko loppukuun, viikonloppu mukaan lukien, yli 5,3 c/kWh. Jotta sähkölämmityksen hinta nousisi tässä kuussa öljylämmityksen tasolle, loppukuun hinnan tulee olla 15 c/kWh.

Kymmenen päivän sääennusteeseen perustuva loppukuun keskilämpötila (*) on nyt todella kylmä eli alle 12 astetta. Tämä oletettavasti pitää sähkön hinnan nykytasolla tai ylikin.

Tuttuun tapaan Suomen hinta on Pohjoismaiden toiseksi kallein. Vain Viro on jälleen kalliimpi. Skoone, Tukholma ja Tanska ovat pari kymmenystä Suomea halvempia, ja Norja ja Pohjois-Ruotsi ovat lähes senttiä halvempia. Hieman ihmetyttää pari päivää sitten uuden merikaapelin virallisissa avajaisissa esitetyt haaveet, että Venäjä alkaa toimittaa sähköä Suomen läpi Saksaan. Tämän leudon kuukauden sähkön hintaerot osoittavat, että sähkönsiirtotarve on tällä hetkellä aivan päinvastaiseen suuntaan. Ankarilla pakkasilla tämä on vielä voimakkaammin näin.


Suomen hinta on sama kuin Ruotsissa lukuunottamatta aamua 6.00 – 8.00 ja 17.00 – 18.00 (Suomen aikaa), jolloin sähkö on paljon kalliimpaa kuin Ruotsissa. Kuulisin mielelläni selityksen tähän. Kommentoikaa!

(*) Tampere, 4 lämpötilaa/päivä lähteestä yr.no. Tampere oletettu Suomen ”asutuskeskipisteeksi” (lämpötilakeskipisteeksi yleensä lasketaan Jyväskylä).

Kaavio: Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. Ennusteenantopäivänä tiedetään seuraavan päivän sähkön hinta kello 13.30 jälkeen – siksi toteunut hinta on yleensä yhtä päivää ennusteita edellä.

Hinta hieman korkeammalla, mutta ennuste yhä 3,8 c/kWh


Tammikuu 2012, perustuu hintatietoihin 25.1. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 3,8 c/kWh, viimeisin hinta 4,6 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 3,8 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 3,7 – 3,9 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 3,6 – 4,0 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 100%


Sähkön hinta on alkuviikon nousupiiksissä pysynyt ylhänä hieman aikaisempaa sisukkaammin, mikä herättää epäilyksen, että hinta voi jäädä ylös. Kylmentynyt loppukuun sääennuste voisi tuoda tähän hyvän perusteen. Jos hinta jää nykyiselle tasolleen, kuukauden keskihinta nousee ennusteesta 3,8 c/kWh tasolle 3,9 – 4,0 c/kWh. Kovin suurta korotusta ennusteeseen verrattuna tämäkään ei siis enää toisi. Toisaalta ei tarvita kuin muutama ennustetta halvempi päivä esimerkiksi ensi viikonloppuna, jotta ennuste toteutuu. Mikäli hinta käyttäytyy täsmälleen niin kuin viime viikolla, kuukauden keskihinta tulee olemaan sadasosan tarkkuudella 3,80 c/kWh.

Jotta sähkölämmityksen hinta nousisi tässä kuussa öljylämmityksen tasolle, loppukuun hinnan tulee olla 11,5 c/kWh mikä olisi jo ennätystasoa.

Kymmenen päivän sääennusteeseen perustuva loppukuun lämpötila (*) on laskenut olennaisesti eli kaksi astetta. Se on ollut suurimman osan kuukautta -7,5 astetta, mutta nyt se on laskenut -9,5 asteeseen. Lämmitystarvetta (**) tämä nostaa Suomessa 8%. Tämä nousu jouduttaneen kattamaan hiilivoimaloilla, joten sähkön hinta voi nousta paljonkin. Tanskan tuulilla on tosin tuntunut olevan viime aikoina enemmän merkitystä sähkön hintaan kuin Suomen pakkasilla. Tanskassa loppukuukauden tuule ovat kohtuullisia, keskimäärin lähes 10 m/s.

Suomen hinta keskiviikkona on sama kuin useimmilla alueilla, mutta hinta on silti Pohjoismaiden keskiarvoa korkeampi. Vesivoimantuotantoalueilla Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa – sekä myös tuulivoimaa tuottavassa Tanskan Jyllannissa – sähkö on halvempaa. Suomi, Tukholma, Skåne ja osa Tanskaa muodostaa enemmistöryhmän. Virossa taas hinta on merkittävästi kalliimpaa (4,9 c/kWh) vetäen Suomenkin hintoja ylöspäin.

(*) Tampere, 4 lämpötilaa/päivä lähteestä yr.no. Tampere oletettu Suomen ”asutuskeskipisteeksi” (lämpötilakeskipisteeksi yleensä lasketaan Jyväskylä).

(**) lämmitystarve lineaarisesti asteina +17 asteen alapuolella eli ns. lämmitystarveluku eli ns. astepäivä.

Kaavio: Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. Ennusteenantopäivänä tiedetään seuraavan päivän sähkön hinta kello 13.30 jälkeen – siksi toteunut hinta on yleensä yhtä päivää ennusteita edellä.