Avainsana: sähkön hinta

Kuukauden suurin hintapiikki, ennuste yhä 4,1 c/kWh

Keskiviikkona hitaimmatkin sähköntuottajat heräsivät ansaintamahdollisuuksiin Ruotsista tulevan kapasiteetin puutteessa, ja sähkön pörssihinta ampaisi tasolle 5,6 c/kWh. Tämä taso voi pysyä tämän viikon arkipäivät, mutta viikonlopuksi palattaneen suunnilleen samalle tasolle muiden pohjoismaiden kanssa.

Ensi viikolla lämpötilan ennustetaan nousevan olennaisesti ja vuorokauden keskilämpötila 13. päivän jälkeen on ennusteen mukaan plussan puolella. Hinta pysynee tämän vuoksi ensi viikolla kohtuullisella tasolla.

Suomi on nyt selkeästi Pohjoismaiden kallein sähkönhinta-alue. Pohjoismaiden keskihinta on vain 3,2 c/kWh vaikka Suomessa hinta on lähes kaksinkertainen, 5,6 c/kWh. Pohjois-Ruotsi on halvimpien paikkojen joukossa, ja siellä sähkö maksaa vain 3,1 c/kWh. Suomen hinta on sitä 81% korkeampi.

Ennuste pysyy yhä tasolla 4,1 c/kWh. Tarkemmat ennustetiedot ovat ”Sähköennuste”-sivulla.

Yhä 4,1 c/kWh

Tiistain sähkön pörssihinta nousi odotetusti tasolle 4,5 c/kWh. Syynä on yhteyksien huolto Ruotsista Suomeen ja hieman kylmempi ilma.

Sähkö Pohjois-Ruotsissa olisi 28% halvempaa kuin Suomessa, ja sama hinta olisi Suomessa, jos vain siirtokapasiteettia olisi.

Lähipäivinä ei ole odotettavissa isoa muutosta.

Yksityiskohdat yläpalkin kohdassa ”Sähköennuste”.

Ennuste 4,1 c/kWh

Maanantain hinta nousee tasolle 4,3 c/kWh, koska sähköyhteys Pohjois-Ruotsista Pohjois-Suomeen on nyt suurimmalta osalta huollossa. Myös Fenno-Skan 2 -yhteys on poissa pelistä koko kuukauden.[1] Suomen sähkön hinta on maanantaina 33% kalliimpi kuin Pohjois-Ruotsissa.

Katko alkaa täydellä teholla vasta maanantaina kello seitsemän aamulla. Katko näkyy täydellä teholla tiistaista eteenpäin noin 20 päivää. Alkuviikon kylmät yöt myös pitävät hinnan korkealla – tosin kylmät yöt vaikuttavat paljon vähemmän kuin kylmät päivät.

Odotan arkihinnan olevan yhteyskatkon ajan olevan tasolla 4,5 c/kWh arkisin ja tästä 20% halvempaa viikonloppuisin. Yleensä viikonloput ovat 10% halvempia, mutta silloin kun arkihintaa nostaa halvan sähkön puute, viikonloppuisin tuota puutetta ei ole ja hinta on merkittävästi halvempi.

Mekaaninen ennuste ja oma käsitykseni on nyt ensimmäistä kertaa tässä kuussa samalla tasolla, joten tämänpäivästä ennustetta 4,1 c/kWh voidaan pitää kuun ensimmäisenä ”virallisena” ennusteena.

Tarkat luvut ja kuvat löytyvät yläpalkin valinnan ”Sähköennuste” takaa.

[1] http://www.sahkolamppu.com/index.php/2012/03/02/odotettavissa-uusi-lisahuoltokatko/

Maksaa sähkön kuluttajille jopa 50 miljoonaa euroa – 20 päivän huoltokatko Ruotsin kaapeleissa

Kuukauden sähkönhinta on lähtenyt melko halpana liikkeelle (lauantaina 3,2 c/kWh), mutta on liian aikaista tehdä arvioita sähkön hinnasta. Jos normaaleja kaavoja käytettäisiin kolmeen ensimmäiseen päivään, ennuste laskisi tasolle 3,7 c/kWh. Odotettavissa olevan Ruotsi-Suomi-kaapelin huoltokatkon takia ennuste 4,0 c/kWh on kuitenkin parempi ennuste vielä tässä vaiheessa.

5.3. – 25.3 kaapeli Pohjois-Ruotsista Suomeen on huollossa. Kaapelin kapasiteetti on vain 600 MW normaalin 1500 MW:n sijaan. Tämä tarkoittaa, että tuontikapasiteetti Ruotsista parhaaseen vesivoima-aikaan on 20 päivää vain 1150 MW normaalin 2850 MW:n sijaan. Kuluttajan kannalta tuo huolto olisi kannattanut ajoittaa paremmin.

Pikaisesti arvioiden Ruotsi-Suomi kaapelien huolto nostaa Suomen sähkön hintaa sentillä kilowattitunnilta Ruotsiin verrattuna. Jos Suomessa kulutetaan tuona aikana 10000 MW:n teholla sähköä, vuorokaudessa sitä kuluu 240 miljoonaa kilowattituntia ja 20 vuorokaudessa noin viisi miljardia kilowattituntia. Jos näistä maksetaan sentti ylimääräistä, kuluttajat maksavat Ruotsin kaapelin huollon takia 50 miljoonaa euroa enemmän kuin jos nuo kaapelit olisivat kunnossa.

Kymmenen päivän sääennusteessa on kaksi yötä, joille ennustetaan jopa -15 astetta kylmää, mutta keskimäärin sääennuste on vain hieman nollan alapuolella.

Kuitupuu kannattaa polttaa sähköksi eikä tehdä paperia

Suomessa haluttaneen pitää metsäteollisuutta. Metsäteollisuuden valituksesta päätellen heillä ei ole varaa maksaa yhtään enempää käyttämästään puusta. Koska puu voidaan käyttää paperinjalostuksen sijaan myös sähkövoimalaitoksissa,

metsäteollisuuden korkeintaan maksama hinta puulle määrää myös korkeimman mahdollisen sähkön hinnan Suomessa.

Jos puusta saadaan paljon parempi hinta polttamalla se sähköksi kuin mitä paperitehtaat ovat valmiita maksamaan, ei puun myymisellä paperiteollisuudelle ole mitään järkeä.

Paperiteollisuus maksaa kuitupuusta heidän varastoonsa kuljetettuna alle 30 euroa kiintokuutiometriltä. Kainuun männystä maksetaan vähiten, 27,98 e/m³ ja Etelä-Suomen kuusesta eniten, 30,53 e/m³.[1] Voinemme pitää hintaa 30 euroa kiintokuutiometriltä parhaana hintana, jonka paperitehtaat ovat valmiita maksamaan tavanomaisesta kuitupuusta.

Kuljetusmatka lähimpään sähkövoimalaan on todennäköisesti lyhyempi kuin lähimpään paperitehtaaseen, jolloin puun myyjälle jää enemmän käteen puun myynnistä sähkön kuin paperin tuotantoon.

Irtokuutiometrin puita (koivupilke, 25% kosteus) lämpöarvo on prosentin tarkkuudella 1000 kWh.[2] Irtokuutiometrejä on yhdessä kiintokuutiometrissä 2,5 eli yksi kiintokuutiometri koivua sisältää 2500 kWh. Muiden puulaatujen energia kuutiometrissä on tyypillisesti hieman alle 80% koivun energiasta.

Yhden kiintokuutiometrin voimalan pihalle toimitettua koivua hinta siis on 30 euroa ja se antaa 2500 kWh energiaa. Puhtaassa sähkön tuotannossa siitä saadaan muutettua sähköksi noin 40% eli tasan 1000 kWh.

Sähkön hinnaksi siis tulee 3 senttiä kilowattitunnilta. Muilla puilla kuin koivulla hinnaksi tulee 3,8 c/kWh.

Lisäksi tulee voimalan tuottama lämpö, joka voidaan myydä kaukolämmöksi.

Sähkön tuotannon raaka-aineet on vapautettu veroista.[4] Laskettu hinta on siis suoraan vertailukelpoinen sähköpörssin hintojen kanssa (helmikuussa 5,3 c/kWh).

Lisäksi käytettävissä on energiapuuta, jota on hankala käsitellä ja siitä maksetaan paljon huonommin kuin kuitupuusta.[3]

Perussähkövoiman tuottama sähkö voi Suomessa maksaa 3-4 c/kWh. Tai sitten Suomessa ei voi olla paperiteollisuutta, koska kuitupuu kannattaa ennemmin polttaa sähköksi kuin tuottaa paperiksi.

[1] http://www.metsalehti.fi/puunhinnat (käytetty hintoja viikolta 7)
     (uusi osoite: http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Puunhinta/Koko-maa/)
[2] http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf (taulukko 39 ja 38)
[3] http://www.mhy.fi/paijathame/puumarkkinat/fi_FI/index/
[4] http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960225

Muista myös aikaisempi laskelma, ettei Suomen metsien vuosikasvu riitä tuottamaan kaikkea Suomessa kulutettua sähköä: http://www.sahkolamppu.com/index.php/2011/11/16/lamassa-lamposena/

Sähköntuotannon kalleimmat promillet: tuulivoima

Tuulivoimainnostusta on vaikea ymmärtää. Muuten kuin sillä, että valtio maksaa mahtavat tukiaiset.
Uuden artikkelin [1] mukaan
”Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli 130 voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 197 megawattia.”
Tuulivoimaloita Japanin rannikolla
Kuva: yellow_bird_woodstock (Flickr, CC BY)
Koska tahansa voit käydä katsomassa Fingridin sivulta, kuinka paljon Suomessa tuulienergiaa tuotetaan [2]. Tiistaina lumimyrskyssä tuotanto kävi 40 MW:ssa, mutta sen jälkeen tuotanto on enimmäkseen ollut tyypillisessä arvossa eli selvästi alle kymmenessä megawatissa. Melko usein tuotanto on jopa selvästi alle viisi megawattia. Kun olen tarkkaillut tuota sivua viimeisen parin kuukauden aikana, tuotanto on harvoin yli kymmenen megawattia. Yli neljänkymmenen megawatin en ole tuotannon nähnyt nousevan ikinä.
Kun Suomen tuulivoimaloiden nimellinen kapasiteetti on yli 197 megawattia, tuulivoimalat käyvät tyypillisesti muutaman prosentin teholla ja korkeintaan kahdenkymmenen prosentin teholla. Suomen sähkönkulutuksesta tuulivoima muodostaa muutaman promillen.
Voi olla, että tehoja liioitellaan, koska tukia saa vain, kun voimalan generaattoreiden yhteinen nimellisteho on vähintään 0,5 MW.[3]
Laki takaa tuulivoimaloille sähköstään 8,53 c/kWh.[3][4] Valtio maksaa erotuksen pörssihintaan. Vuoden 2012 todennäköisesti kalleimpana kuukautena eli helmikuussa valtion tuki on 3,25 c/kWh. Kaikkina muina kuukausina veronmaksajat maksavat paljon enemmän.
Tuulivoimala saa siis helmikuussa tuloistaan vajaan kaksi kolmannesta myydystä sähköstä ja yli kolmanneksen veronmaksajien tukina. Syksyllä tuki oli noin puolet tuloista.
Jos tuulivoimaa olisi tuotettu helmikuussa koko ajan 40 MW teholla, yhteensä tuulivoimaa tulisi 27,8 miljoonaa kilowattituntia. Silloin helmikuussa tuulivoimalat saivat pörssistä puolitoista miljoonaa euroa tuloja ja veronmaksajat tukevat tuulivoimaa hieman alle miljoonalla eurolla. Toivottavasti tuki ei tuosta paljon nouse.
Toinen mielenkiintoinen laskelma on se, voiko tuulivoimala tuesta huolimatta mitenkään kannattaa. Jos Suomen 130 tuulivoimalaa tuottavat loistavana kuukautena (20% nimellistehosta) edellä lasketun 2,5 miljoonaa euroa, se tekee 20000 euroa / tuulivoimala. Yltiöoptimistisellakaan vuosiliikevaihdolla 240.000 euroa vuodessa ei makseta kovin kummoisia lyhennyksiä, huoltokuluja ja henkilöstökuluja. Ja todellinen vuosituotto ei ole varmaankaan kuin murto-osa tuosta, selvästi alle satatuhatta euroa. Keskimääräinen tuulivoimala maksaa ehkä 2,5 miljoonaa euroa (ks. Tapaus Ii lopussa), mikä tarkoittaa, että kaikki tuotot menevät 10-25 vuotta perustamiskustannusten takaisinmaksuun, vaikka korot ja voitot unohdettaisiinkin. Arvio tuulivoimalan romutusiästä on kuitenkin alle 20 vuotta. USA:ssa on jo 14000 pystyyn jätettyä hylättyä tuulivoimalaa, jotka muodostavat melkoisen ympäristöongelman.[5] Tuulivoimaloilla on melkoisia ongelmia ansaita romutuskustannuksensa eli konkurssi on todennäköisin loppu voimalalle ja yhteiskunnan on purettava hankalat romut.
Tuulivoiman tuottajille on katastrofi, jos sähkön pörssihinta putoaa alle kolmen sentin kilowattitunnilta (kolmen kuukauden jaksona). Silloin tukia leikataan kolmella sentillä kilowattitunnilta. Syksyllä useamman kuukauden keskihinta oli vain hieman yli 3,5 c/kWh. On mahdollista, että kesällä ollaan lähellä kolmen sentin rajaa.
Sitten konstruktiivinen ehdotus kaiken negatiivisuuden jälkeen: kuluttakaa ylimääräinen ympäristöinnostuksenne tuulipropellien sijaan tekemään sellainen laite, johon voi varastoida verkosta ostettua sähköä noin neljäksi tunniksi. Merkittävän osan vuodesta on sellaisia päivä, joissa yöllä ostetusta sähköstä saa neljän tunnin kuluttua aamulla moninkertaisen hinnan. Luulisi, ettei sähkön varastointi voi olla niin paljon kalliimpaa kuin sähkön tekeminen.
Tapaus Ii
Iin kahdeksan yksikön tuulivoimala maksaa 40 miljoonaa eli 5 miljoonaa per yksikkö.[6] Nuo ovat kolmen megawatin voimaloita, kun Suomen keskimääräinen voimala on vain 1,5 MW. Tästä arvioin, että keskimääräinen tuulivoimala Suomessa maksaa 2,5 miljoonaa euroa. 20% käyttöasteella kolmen megawatin yksikkö tuottaa sähköä 448.000 eurolla vuodessa eli jos unohdetaan korot, voimala maksaa itsensä 11 vuodessa, sitten parin vuoden tuotot menevät purkukuluihin ja 13 vuoden jälkeen se tuottaa viitisen vuotta sähköä kulujen katteeksi ennen romutusta. 20% käyttöaste nimellistehosta on äärimmäisen optimistinen. 10% käyttöasteella voimala ei ehdi 20 vuodessa maksaa itseään vaikka mitään muita kuluja ei olisi. Nykyisenkaltaisilla sähkön hinnoilla ja tukirakenteilla veronmaksajat maksavat viiden miljoonan euron voimalasta (20% käyttöasteella) tukea noin kolme miljoonaa euroa (se tuottaa noin 8,5 miljoonalla eurolla sähköä 19 vuodessa, josta reilu kolmannes on takuuhintatukea). Iin kahdeksan yksikköä tulevat siis maksamaan veronmaksajille noin 24 miljoonaa euroa. Optimistisesti arvioiden Iin kahdeksalla tuulivoimalalla saa tuotettua 0,05% (puoli promillea) Suomen sähkönkulutuksesta kahdenkymmenen vuoden ajan. Kun tuulee.

[1] HS: Tuulivoiman rakentaminen saattaa vuoden kuluessa kaksikertaistua (27.2.2012)