Avainsana: sähkön hinta

Maakaasun käyttö lämmitykseen ja auton kotitankkaukseen

Lämmitysmenetelmien suhteellinen hinta, öljy = 100%

Kodin lämmityshintavertailuun on lisätty uutena maakaasu.

Maakaasun polttoarvo tavallisesti on 10 kWh/m³.[2]

Maakaasupolttimen hyötysuhteeksi on laskettu 109%, koska paras maakaasulämmityksestä löytämäni esite on kondenssikattilaesite[1], jossa tuo hyötysuhde on mainittu. Polttoarvoksi ilmoitetaan yleensä sellainen luku, että se lämpömäärä saadaan, kun kaikki polttoaineessa oleva vesi menee sata-asteisena piippuun. Kondenssikattilassa vesi meneekin viileämpänä viemäriin. Tästä tulee 9% lisäys hyötysuhteeseen. 100% perushyötysuhde edellyttää myös, että kattila on sisällä eikä esim. sivurakennuksessa. Kondenssikattilaan kytketyn viemärin tulee kestää rikkihappoa, mikä ei tee ratkaisusta välttämättä edullista.

Maakaasun hinta on 80,82 senttiä kuutiolta.[3] Vuosimaksu on kuitenkin sen verran kova, 220,66 euroa, että se täytyy ottaa mukaan hintaan (esim. sähköstä olen jättänyt sen pois, koska se on pienempi ja sähköä tarvitaan muuhunkin kuin lämmitykseen). Talossa, joka lämmittää vuodessa 15000 kWh:lla, vuosimaksun osuus on 1,5 c/kWh.

Polttoarvon kilowattitunnilta hinnaksi tulee 8,082 senttiä ja hyötysuhde mukaan lukien lämmitykseen tuleva kilowattitunti maksaa 7,4 senttiä (hyötysuhde 109%).

Vuosimaksun kanssa maakaasun hinnaksi tulee 8,9 c/kWh. Se on 72% nykyisestä öljylämmityksen hinnasta ja hieman halvempi kuin tämänhetkinen sähkön hinta.

Mikäli maakaasupolttimen hyötysuhde pudotetaan ehkä realistisempaan 90%:iin, maakaasun hinta nousee tasolle 10,5 c/kWh, ja maakaasu muuttuu sähköä kalliimmaksi lämmönlähteeksi.

Maakaasu on halventunut maailmalla viimeisen vuoden aikana reilusti. Suomessa kuitenkin kuluttajalle myydyn maakaasun hinta on sidottu kivihiilen ja öljyn hintaan ja kuluttajahintaindeksiin, ei maakaasun maailmanmarkkinahintaan.[3]

Maakaasun jakeluverkko on hyvin rajoittunut.[6][7]

Kotona olevan maakaasun etuna on se, että sillä voi tankata maakaasukäyttöisen auton edullisemmin kuin huoltoasemilla. Pikaisesti laskien kotikaasun hinta on euron kilo, kun asemalla sama kaasu maksaa 1,32 euroa kilo. Silloin maakaasun kotitankkaus vastaa bensiinin hintaa 0,65 euroa litralta. Kotona tankattu maakaasu on euroa halvempi litralta kuin bensiini!

Tosin kerrotaan, että tarvittava laite suojavarusteineen maksaa noin 6000 euroa, jolloin takaisinmaksuaika on 50000-100000 kilometriä, mihin maakaasuputkien lähellä olevalta kaupunkilaisperheeltä voi mennä jopa kymmenen vuotta.[4][5]

[1] http://www.klv.fi/pdf/oertli_esite.pdf
[2] Motiva: lämpöarvot
[3] Gasum Paikallisjakelu, kotikulta –hinnasto, 1.4.2012
[4] http://www.biokaasuauto.fi/biokaasun-tankkauspaikat/kotitankkaus
[5] http://www.autoobserver.com/2011/03/brc-fuelmaker-again-selling-phill-home-cng-fuel-station.html
[6] http://www.gasum.com/gasnetwork/PublishingImages/Suomen_maakaasuverkosto_EN.jpg
[7] Fortumin maakaasun ja kaukolämmön jakelualueet

Tarkastettu hintavertailu: koivu kalliimpi kuin sähkö

Nestekaasun hinnan korjauksen (teräspullon 11kg täyttö vs. entinen pienen komposiittipullon täyttö) lisäksi tarkistin muutkin hinnat nykyhetkeen.

Kuivan koivuklapin irtokuution hinta oli noussut 65 eurosta 75 euroon (Klapitehdas Tommi Lönnrot Vihdissä), joten ostetulla koivuklapilla lämmittäminen muuttui reilusti sähköä kalliimmaksi. Omalla aktiivisuudella toki pääsee paljon halvemmalla.

Sähkön hintana on tämänhetkinen ennustehinta 3,65 c/kWh. Öljyn hinta on HOK-ABC -5% 1,113 euroa litralta. Pelletin hinta on säilynyt vakaana 25 c/kg jo useamman vuoden.

Huhtikuun sähkön hintaennuste: 3,7 c/kWh

Sähkönhintaennuste laskee viime kuukauden tasolle: 3,7 c/kWh. Tärkein tekijä tässä on se, että keskiviikon lievästi laskenut hinta (4,0 -> 3,9 c/kWh) muutti alkukuun hintatrendin lievästi nousevasta lievästi laskevaksi.

Esimerkki huhtikuun hitakehityksestä,
joka antaa keskiarvoksi ennusteen 3,7 c/kWh.

Huhtikuun ensimmäinen hinta-arvaus: 3,8 c/kWh

Kolmen päivän sähkön hinnasta ei vielä voi paljoa päätellä, mutta huhtikuun 2012 kolme ensimmäistä päivää ovat menneet täsmälleen siten, että arkihinta on ollut 4,0 – 4,1 c/kWh ja viikonloppuhinta 20% arkihintaa matalampi. Tämä näyttää aivan uskottavalta kehitykseltä viime kuun perusteella. Jos näin jatkuu koko kuukauden, kuukausihinnaksi tulee 3,8 c/kWh.

Kuukausi tuskin tulee menemään samalla tavalla kuin viime kuukausi, koska nyt selvästi Suomen sähkön hinta on kiinnittynyt korkeampaan Viron sähkön hintaan paljon halvemman Ruotsin sähkön hinnan sijaan. Viimeiset kaksi päivää Viron ja Suomen hinnat ovat olleet samat. Maanantaina sähkön hinta oli Suomessa taas suhteellisella huipputasolla eli yli 50% Ruotsin hintaa korkeampi. Tämä voi lisätä Suomen hinnan yllätyksellisyyttä huhtikuussa.
Kuukausihintaa on ennustanut hyvin myös sähkön kolmen vuoden takainen hinta. Viimeiset kaksi vuotta sähkön hinta on ollut selvästi korkeampi, mutta sähkön hinta on monta kuukautta ollut 10% tarkkuudella kolmen vuoden takaisella tasolla. Maaliskuussa 2009 sähkön hinta oli 3,5 c/kWh ja 2012 3,7 c/kWh. Kolme vuotta sitten sähkön hinta huhtikuussa oli 3,4 c/kWh. Tämä ennustaisi 3,4 – 3,7 c/kWh hintatasoa.
Kun vielä otetaan huomioon, että maaliskuun keskihinta oli 3,7 c/kWh, huomataan, että alkukuun hinnat ovat olleet hieman korkeampia kuin mitä muista hinnoista olisi arvattavissa. 
Hinta-arvausta nostaa hieman se, että viime kuun loppupuolesta hinta on ollut lievässä nousussa. 
3,8 c/kWh tuntuu tällä hetkellä olevan tietämyksen valossa hyvältä arvaukselta. Jopa niin hyvältä, että useimmat käyttämäni ennustemallit tällä hetkellä osoittavat ”liian tarkkaan” siihen. Automaattisesti laskettu 50% ennusteväli on tällä hetkellä aivan liian optimistinen, joten se on jätetty pois ennusteista.
Sähkölämmitys tulee näillä näkymin olemaan 99% varmuudella öljylämmitystä halvempaa. Olisi aika outoa, jos sähkön hinta nousisi tässä kuussa tasolle 5,8 c/kWh, joka on tällä hetkellä öljylämmityksen vertailuhinta.
Lisätietoja Sähköennuste-sivulla.

Hyvästi kolme Viron palavakivivoimalaa – kuinka ihmeessä Viro selviää?

Virosta sammutetaan keskiyöllä 31.3 – 1.4.2012 kolme palavakivivoimalaa (Balti G9, G10 ja G12).[1] Teho on yhteensä 420 MW eli enemmän kuin siirtokapasiteetti Suomesta Viroon (360 MW).

Pienellä hakemisella en ole löytänyt verkosta lisätietoja tuosta tapahtumasta. Useimmat tänäkin vuonna kirjoitetut lehtiartikkelit puhuvat tuonnista Virosta, mitä ei ole todellisuudessa erityisemmin tapahtunut enää tänä vuonna.

Sopivasti yhtä aikaa siirtokapasiteetista Venäjä-Viro menee huoltoon 600 MW ja jäljellä on vain 350 MW.[2]

Mielenkiintoista nähdä, miten Viro tuosta selviää. Ainakaan Suomesta ei apua ole odotettavissa, koska siirtokapasiteetti on jo täynnä. Maaliskuussa Suomen ja Viron välinen sähkönsiirto on ollut keskimäärin 210 MW Viroon päin.[4] 360 MW maksimikapasiteetilla tuo on melkoisen täynnä, koska keskiarvossa ovat myös ne erikoistapaukset negatiivisina, joissa siirtoa on ollut myös päinvastaiseen suuntaan. Siirtoa ehkä kuvaa paremmin mediaani eli keskiluku, joka on 269 MW Viroon päin. Olemme siis puolena maaliskuun päivistä siirtäneet viroon yli 269 MW eli 6,5 miljoonaa kilowattituntia.

Suomen ja Viron välisen siirtokapasiteetin pitäsi nousta 1000 MW:iin 1.2.2014 (Estlink 2).[3] Tuosta ei ole kovin paljoa apua tähän hätään.

Tämän ei pitäisi vaikuttaa Suomessa muuten kuin että Viron sähkö tuskin tulee olemaan moneen vuoteen halvempaa kuin sähkö Suomessa. Siirtokapasiteetti on jo ollut alkuvuoden täysillä käytössä viemään Viroon sähköä, joten Suomessa ei pitäisi tapahtua isoa muutosta.

[1] http://umm.nordpoolspot.com/web/umm_details.cgi?u_id=49483&umm_type=2&nomonitor=1 (Balti G9 sulkeminen; G10:stä ja G12:sta identtiset viestit)
[2] http://umm.nordpoolspot.com/web/umm_details.cgi?u_id=52175&umm_type=1&nomonitor=1 (Venäjä-Viro -rajoitukset)
[3] http://umm.nordpoolspot.com/web/umm_details.cgi?u_id=41618&umm_type=1&nomonitor=1 (Estlink 2:n valmistuminen)
[4] http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/rajakapasiteetit_ja_-siirrot/rajakapasiteetit_ja_-siirrot_-_viro/ (Suomen ja Viron välinen mitattu sähköliikenne)

PS. Kuva, jonka laittaisin tähän, elleivät tekijänoikeudet kieltäisi: http://www.flickr.com/photos/ingoval/64547939/

Suomen sähköntuotannon surkea kilpailykyky

Lauantain 31.3.2012 sähkön hinta 3,17 c/kWh on kuukauden historiaan verrattuna järkyttävän korkea. Se on kuukauden kallein lauantaihinta ja toiseksi kallein viikonloppuhinta (sunnuntaina 4.3 sähkön hinta oli pikkuriikkisen korkeampi 3,18 c/kWh juuri ennen kuukauden suurinta hintapiikkiä).

Launtain piti olla edullinen, koska koko kuukauden tuontia Ruotsista haitanneet rajoitukset olivat poistuneet.

Suomen sähkön hinta on viime päivinä täysin irtautunut Ruotsin sähkön hinnasta jokaisena vuorokauden tuntina. Yleensä edes aamuyönä Suomen sähkön hinta kiinnittäytyy Ruotsin hintaan, mutta esimerkiksi perjantain ja lauantain välisenä aamyönä 31.3.2012 sähkö on jokaisena tuntina Suomessa 35%-45% kalliimpaa kuin Ruotsissa. Lämpötila on viilenemässä, mutta aamuyönä kaikkialla Tampereelta etelään on vain korkeintaan kaksi astetta pakkasta, minkä ei pitäisi olla mitenkään poikkeuksellista. Tuontia Ruotsista on niin paljon kuin mahdollista eli noin viidennes Suomen sähkönkulutuksesta. Ainoa lievä häiriö on se, että Viro ostaa sähköä melkein niin paljon kuin kaapeliin mahtuu. Tämä ei kuitenkaan ole kovin paljoa, enimmillään 255 megawattia, eikä siirtokapasiteetti edes ole aamuyöllä täydessä käytössä.

Mikään ei oikein tunnu selittävän sähkön hinnan irrottautumista Ruotsista. Suomessa jostain syystä sähköntuottajat ovat yhtä aikaa päättäneet, ettei sähköä myydä niin halvalla kuin Ruotsissa. Ruotsalaisille annetaan paljon parempi hinta Suomeen myydystä sähköstä kuin mitä he saavat kotimaahan myymästään sähköstä. Tämä ennustaa huonoa huhtikuun sähkön hinnalle sekä Suomen sähköntuotannon kilpailukyvylle pitkällä tähtäimellä.


Maaliskuun sähkön hintaa hallitsi se, että 5.3. – 25.3 kaapeli Pohjois-Ruotsista Suomeen oli huollossa. Kaapelin kapasiteetti oli vain 600 MW normaalin 1500 MW:n sijaan. Puuttuva teho oli lähes kymmenesosa Suomessa käytettävästä sähköstä.

Kun kaapeli palasti käyttöön, sähkön hinta Suomessa näytti laskevan. Kuun viimeinen viikko oli hinnaltaan edellisiä viikkoja matalampi.

Hintaeroja tarkasteltaessa kuitenkin huomataan, että Suomen ja Ruotsin hintaerossa rajoitusten poistuminen ei näy mitenkään. Sähkön hinta laski Ruotsissa suunnilleen saman verran kuin Suomessakin.

Erityinen anomalia on viimeinen päivä. Hintaeroista huomaa selvästi viikonloput: viikonloppuina Suomen ja Ruotsin välinen hintaero painuu lähelle nollaa. Ainoa poikkeus on viimeinen päivä, joka on lauantai, mutta siitä huolimatta hintaero säilyy 40% suuruisena.

Koko kuukauden päivien hintaeron painottamaton keskiarvo on 29%. Tuon verran ainakin sähkö maksaa enemmän Suomessa kuin Ruotsissa. Koska sähkön käyttö on suurempaa arkisin, jolloin myös hintaero on suurempi, ero on vielä reilusti tuota suurempi.

Suomalaiset maksoivat sähköstään siis ehkä kolmanneksen enemmän kuin siinä tapauksessa, että siirtokapasiteetti Ruotsista Suomeen olisi riittävä vetämään Suomen ja Ruotsin sähkön hinnan samaan. Kyse on kuukausitasolla kymmenistä miljoonista euroista.

Suomi tuskin pystyisi nostamaan kovin paljoa Ruotsin sähkön hintaa, mikä tietysti on myös mahdollinen seuraus riittävästä siirtokapasiteetista. Ruotsin sähkönkulutus on kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja se on kytketty hyvin Norjaan, jossa vesivoimaa on kaksikymmentä kertaa enemmän kuin Suomessa.

Sähköalueiden SE1 ja FI välillä on normaalioloissa siirtokapasitettia 1430 MW ja se on jatkuvassa käytössä. Jos sähkö maksaa Ruotsissa 3,0 c/kWh ja Suomessa 30% enemmän eli 3,9 c/kWh, hintaero 0,9 c/kWh on vuorokaudessa 309000 euroa.

Tämän yhden siirtolinjan yli olevan hintaeron suorat vaikutukset ovat:

  • Suomessa kuluttajat maksavat sähköstään ”liikaa” 309000 euroa vuorokaudessa
  • Ruotsalaiset sähköntuottajat saavat 309000 euroa ylimääräistä vuorokaudessa
  • valtio rikastuu ylimääräisinä liikevaihtoveroina noin 70000 euroa

Paljon suuremmat ovat kuitenkin epäsuorat vaikutukset. Se, ettei tuo yksi siirtoyhteys riitä tasaamaan hintaeroa, tarkoittaa sitä, että kaikki Suomessa myytävä pörssisähkön hintaan sidottu sähkö muuttuu 30% kalliimmaksi. Jos kaikki Suomessa myytävä sähkö olisi pörssisähköä, hintaerossa puhutaan rahamäärästä, joka olisi luokkaa kaksi miljoonaa euroa vuorokaudessa.

Jos hintaero katoaa, valtiolta jää saamatta puoli miljoonaa euroa ”windfall-liikevaihtoveroa” vuorokaudessa.

Toisaalta tuo tarkoittaa sitä, että Suomen sähköntuotanto on kroonisesti 30% kilpailukyvyttämämpää kuin Ruotsin sähköntuotanto, ja sitä täytyy tukea liiallista Ruotsi-Suomi siirtokapasiteettia vastaan.