Avainsana: sähkön hinta

(tuotettu ohjelmalla R)

Vuosi sitten tekemässäni tutkimuksessa (tammi-syyskuu 2011) keskiviikko oli viikon kallein päivä. Tänä vuonna se on kuitenkin ollut maanantai.

Viikonpäivien keskihinta verrattuna kaikkien päivien keskihintaan on halvimmasta kalleimpaan:

• sunnuntai -22%
• lauantai -17%
• torstai +6%
• tiistai +6%
• perjantai +6%
• keskiviikko +10%
• maanantai +11%

Viime vuonna kallein päivä oli keskiviikko (tai sitten tein viime vuonna virheen).(*)

Kallein hinta on siis tänä vuonna maanantaina. Valitettavasti todennäköisin syy on se, että hintatarjouksen tekijät tekevät tarjoukset varman päälle, ettei heidän tarvitse kovin kauaa pähkäillä sunnuntaina tarjouksen tekemistä eikä ainakaan ajaa maanantaina tuotantoa alas. Syytä keskiviikon kalleudelle en keksi. Viime vuonna perjaintai oli selvästi edullisin arkipäivä, mutta tänä vuonna se on ”keskiryhmän” kallein.

Viikonloppu on Suomessa merkittävästi arkipäiviä halvempi. Mielenkiintoista on, että Ruotsissa näin ei ole. Lauantai on odotetusti hieman sunnuntaita kalliimpi.

Viime vuonna viikonloput olivat vain 10% arkipäiviä halvempia. Tänä vuonna ero on selvästi yli 25%. Mielenkiintoinen ilmiö, jonka huomasin jo viime vuonna, on se, että sähkön ollessa halpaa, viikonloput ovat suhteessa vielä halvempia. Tähän täytyy vielä jossain vaiheessa palata.

Kokonaisuutena kuvio on kuitenkin yllättävänkin sama kuin viime vuonna: ma ja ke kalleimmat, ti, to, pe halvempia arkipäiviä, lauantain kalliimpi viikonloppupäivä ja sunnuntai halvempi viikonloppupäivä. Koska kuvio on selvä ja toistuva, tälle on löydyttävä syy. Tätä täytyy tutkia. Erityisesti tuo keskiviikko ihmetyttää.

(*) Jos hintoja ei korjaa Suomen aikaan (pörssissä Ruotsin ajassa), yksi sunnuntain tunti siirtyy maanantaille. Tänä vuonna tuon aikasiirron varmasti tein, mutta viime vuodesta en ole aivan varma eikä siitä ole artikkelissa mainintaa.

Sähkönsiirtoyhteys Tukholman alueelle Ruotsiin on palailemassa täyteen kapasiteettiin 15.10. mennessä. Samana päivänä pitäisi palata kaikki Suomen ydinvoimalat tuotantoon, eli tuolloin pitäisi olla paluu ”normaaliin” aikaan.

Ennen kuin yhteys Tukholmaan (Fenno-Skan) palaa täyteen tehoonsa sitä testataan. Pörssille on ilmoitettu testausaikatauluksi seuraava (täysi kapasiteetti on 1350 MW):

 9.10 22:00 – 10.10 02:00   0 MW 
10.10 02:00 – 10.10 21:00 800 MW 
10.10 21:00 – 11.10 05:00   0 MW 
11.10 05:00 – 11.10 21:00 800 MW 
11.10 21:00 – 12.10 06:00   0 MW 
12.10 06:00 – 12.10 22:00 800 MW 
12.10 22:00 – 13.10 10:00   0 MW 
13.10 10:00 – 13.10 22:00 800 MW 
13.10 22:00 – 14.10 09:00   0 MW 
14.10 09:00 – 14.10 24:00 800 MW 
15.10 00:00 – 15.10 06:00   0 MW

Eli aikamoista hakkausta. Ajat ovat Ruotsin aikoja.

Enimmäkseen katkot ovat öisin, mutta 12., 13, 14. ja 15. päivä katko kestää aamun ruuhkatunneille asti. Erityisesti 12. päivä katko loppuu vasta kello 11 Suomen aikaa.

Odottaisin tuon vaikuttavan Suomen sähkön hintaan pari kymmenystä. Jos oletetaan, että yksinkertaiseen malliin lisättäisiin noina päivinä 5-10% ja 15. päivän jälkeen hinta putoisi yksinkertaisesta mallista viisi prosenttia, kuukauden hinta näyttäisi seuraavan kaavion mukaiselta ja hinnan keskiarvoksi tulisi 3,85 c/kWh.

PS. Sunnuntain sähkön hinta on matala 2,9 c/kWh. Se juuri ja juuri pudottaa ennustetta kymmenyksellä 3,8 c/kWh. Se on myös alkukuun keskiarvo, eli taso alkaa olla jo melko tukevasti tämä. Sähkön hinta on öljyn hintaa alempi jo 98% todennäköisyydellä. Myös dashboard on ajan tasalla.

Melkoisen suurella vaivalla sain kerätty syyskuun tuntihinnat samaan taulukkoon ja syötettyä ne R-tilasto-ohjelmalle.

Pari ensimmäistä mielenkiintoista tulosta tulee tässä.

Seuraavassa kuvaajassa on Suomen tuntihintojen korrelaatio muiden alueiden tuntihintoihin. Korrelaatio kuvastaa siis sitä, kuinka lähellä ko. alueen tuntihinta on ollut Suomen hintaa keskimäärin kuukauden aikana.

Tässä kuvassa on muutama yllätys.

Suomen sähkön hinta ei ole ollenkaan lähinnä Pohjois-Ruotsin hintaa, vaikka sinne meiltä on ollut syyskuussa suurimmat hintaa tasaavat siirtoyhteydet, 1500 MW. Sen sijaan Suomen hinta on kaikkein lähinnä Viron ja Latvian hintoja, vaikka siihen suuntaan siirtoyhteydet ovat erittäin ohuet, 350 MW.

Jopa Liettua ja Tanska ovat lähempänä Suomen sähkön hintaa kuin Ruotsi ja Norja. Pohjoismainen systeemihinta on lähellä tätä Tanskan tasoa. Ruotsin hinnoista Etelä-Ruotsin Skoonen hinta on ollut lähinnä Suomen hintaa. Sinnehän Suomesta ei ole mitään siirtoyhteyksiä. Keski-Ruotsiin olleeet 800 MW siirtoyhteydet eivät ole auttaneet pitämään Suomen sähkön hintaa edes Skoonen tasolla, mutta Keski-Ruotsin yhteys on toiminut sähkön hinnan tasaajina paremmin kuin Pohjois-Ruotsin yhteys. Kaikkein vähiten Suomen sähkön hinta seuraa Norjan sähkön hintaa, ja erityisesti Oslon ympäristön alueet elävät omaa elämäänsä.

Hieman lisävalaistusta saadaan tarkastelemalla vastaavaa korrelaatiota Pohjois-Ruotsille (SE1). Ruotsin pohjoiset alueet SE1 ja SE2 ovat koko ajan olleet samassa hinnassa. Myös Pohjois-Norja ja Tukholman alue ovat enimmäkseen samassa hinnassa kuin SE1. Pohjois-Ruotsi ja Tanska ovat paremmin samassa hinnassa kuin Pohjois-Ruotsi ja Suomi! Taakse jäävät vain Latvia ja Liettua.

Kuten aiemmin olen todennut, tietääkseni useampaan vuoteen Ruotsin hinta ei ole kertaakaan ollut korkeampi kuin Suomessa. Tässä kuussa on kuitenkin sellainen hämmästyttävä tapaus, että systeemihinta on ollut korkeampi kuin Suomen hinta. Tämä tapahtui neljänä tuntina lauantaina ja sunnuntaina 29 – 30.9.2012. Viimeiseksi viikonlopuksi siis Suomen hinta jotenkin maagisesti putosi — ilman mitään pörssi-ilmoituksista pääteltävissä olevaa syytä.

Jos Suomen hinta ja systeemihinta olisivat kiinnittyneinä toisiinsa, seuraava kuvaaja olisi siisti suora viiva.

Sähkömarkkinaviraston tulossopimuksessa siis lukee, että Suomen hinnan ja systeemihinnan pitää olla täsmälleen sama 90% ajasta. Syyskuussa näin oli yksitoista tuntia, ja nämäkin kaikki viimeisenä viikonloppuna. Syyskuun tunneista se tekee alle kaksi prosenttia. Yhdeksäänkymmeneen prosenttiin on siis vielä jonkin verran matkaa.

Palaan tähän tilastoon, kun uusia mielenkiintoisia riippuvuuksia löytyy.