Avainsana: sähkön hinta

Kaavio kertoo, milloin sähkö on kallista ja milloin halpaa

Sähkön suhteellinen hinta eri tunteina tammikuussa 2012

Sähkön tuntihinnoittelu on alkamassa tavallisillakin kuluttajilla. Mistä siis nopeasti voisi arvioida, onko pörssisähkö todennäköisesti nyt kallista vai halpaa?

Oheinen kuva on yksi lähtökohta arvioida sähkön hintaa.

Kuva perustuu tammikuun 2012 sähkön hintaan. Siinä on tunneittain tieto siitä, onko sähkö ollut tuona tuntina keskimäärin kuukausihintaa kalliimpi vai halvempi -20% – +20%. Esimerkiksi 5% tarkoittaa sitä, että sähkö on ollut tuona tuntina 5 % – 9,99 % kuukausikeskiarvoa kalliimpaa.

Jos onnistut siirtämään astianpesukoneen käynnistämisen tummanpunaiselta tunnilta tummanvihreään tuntiin, säästät sähkön hinnassa yli 40%.

Ympyrät kuvaavat kellon viisareita. Aamu alkaa siis keskiyöstä ja pyörähtää myötäpäivään keskipäivään. Tästä jatkaa iltaympyrä toisen kellon pyörähdyksen.

Uloimmalla kehällä on sunnuntain hinta, toiseksi uloimmalla lauantain hinta ja sisäkehällä arkihinta.

Tämä hintajakautuma kuvaa lämmityskauden hintaa. En ole vielä verrannut sitä kovin paljoa muihin vuodenaikoihin enkä ole tarkastanut, kuinka lähellä tiedot ovat tämänvuotista tilannetta. Pikaisesti katsoen kuitenkin kuvaajan kalliit ja halvat ajat ovat tyypillisiä ympäri vuoden.

Suomen sähkön tuonti Venäjältä alkuvuonna

Anonyymin kommentin perusteella aloin tutkiskella tuota tuontia Venäjältä. Tilanne on siis se, että alkuvuoden matalat hinnat ainakin osittain johtuvat siitä, että Venäjällä on ollut koko alkuvuoden pitkät pyhät.

Fingridin tilastoista näkyy, että tuonti on ollut (yli) täyden kapasiteetin eli noin 1500 megawattia koko alkuvuoden. Keskiviikkona tämä putoaa 400 megawattiin, mutta ainakaan vielä keskiviikkona tällä ei ollut vaikutusta sähkön hintaan (sähkö on hiukan halvempaa kuin tiistaina, Ruotsin perässä).

Tuonnin on tarkoitus palata suureksi vielä ainakin joiksikin ajoiksi (keskiviikkona 11.00-14.00 ja 20.00-).

Tuonti Venäjältä ei suoraan vaikuta pörssihintaan, koska pörssisähköä tuodusta 1500 megawatista on vain 100 megawattia. Toki se vaikuttaa siten, että suuret ostajat tuovat sähkönsä halvalla Venäjältä eikä heidän tarvitse ostaa tuota 1400 megawattia pörssistä. Mutta epäsuoran vaikutuksen vuoksi Venäjän halpakaan sähkö ei pudota Suomen sähkön hintaa Ruotsin hinnan alapuolelle, vaan voitot menevät suurostajien taskuun.

Siirto Ruotsista on yhä aika paljon Venäjän tuontia suurempaa. Kapasiteetti Ruotsista on 2240 megawattia, vaikka Tukholman alueelle menevästä kaapelista on yhä rikki 550 megawattia.

Yhdessä Venäjältä ja Ruotsista siis tuodaan jopa 4300 megawattia, kun vain kaikki kaapelit olisivat kunnossa. Kaksi ja puoli Olkiluoto kolmosta. Suomen sähkön kulutus on tällä hetkellä noin 12000 megawatin tienoilla, joten yli kolmannes Suomen kulutuksesta voidaan tuoda ulkomailta.

Tuontimahdollisuutta on myös käytetty niin ahkerasti, että ei voi kuin ihmetellä, missä on Suomen voimalaitosten kilpailukyky, ja ettei kukaan ole tippaakaan huolestunut siitä.

Koska Venäjän sähkön hinta on ilmeisesti asettumassa pysyvästi vielä Suomen sähkön hintaa kalliimmalle tasolle, verkkoyhtiöt selvittävät sitä, että sähköä voisi oikeasti myös viedä Suomesta Venäjälle. Tällä hetkellä tekninen mahdollisuus on vain tuontiin. Tämä tarkoittaa sähkön vientiä Suomen läpi Ruotsista Venäjälle – päinvastoin, kuin poliitikot vielä vähän aikaa sitten kuvittelivat. Tämä voi tapahtua vuoden 2014 alusta. Vaikutus Suomen hintaan ei voi olla muuta kuin nostava.

Kuka muistaa vielä vuoden 2005 itkun, kun venäläiset yrittivät vetää uuden 1000 megawatin ”halpakaapelin” Venäjältä Kotkaan? Hallitus ei antanut kaapelille lupaa eikä sitä koskaan tehty. Kaapelin arvioitiin laskevan Suomen sähkön kuluttajahintoja joitakin prosentteja.

Fingrid: tuonti Venäjältä alkuvuonna
Nordpoolspot: two-way trade on Russia – Finland 400 kV interconnections
Nordpoolspot: SE3-FI-kaapelin tilanne 
Sähkön tuonti/vientikeskustelua: Loviisan sanomat 2009
Kotkan merikaapeli: Talouselämä 2005, Talouselämä 2005, Wikipedia

Negatiivinen sähkön hinta tukiaisten seuraus

Kirjoitin aikaisemmin, että sähkön negatiivinen hinta Tanskassa johtui ensisijaisesti ylitarjonnasta tuulivoimassa ja sen vuoksi hinnaksi muodostui negatiivinen hinta. Tämä on aivan totta, mutta se ei ole aivan koko totuus.

Kun valtio tukee uusiutuvaa energiaa, on järjestelmään sisään rakennettu se, että asiakkaiden halutaan käyttävän mahdollisimman paljon sähköä. Joskus jopa niin, että asiakkaalle maksetaan, että hän käyttää sähköä.

Sähköyhtiö saa korvauksen jokaisesta myydystä kilowattitunnista vaikka sähköyhtiö olisi maksanut asiakkaalle siitä, että hän huolii sen.

Suomessa on käytössä syöttötariffi. Tämän vuoden alusta se on ”enää” 8,35 c/kWh (tyypillinen pörssihinta on alle puolet tuosta). Tuulivoimalalle taataan siis hinta 8,35 c/kWh tuotetulle sähkölle riippumatta pörssihinnasta. Jos tukea ei ole rajoitettu, tuulivoimala voi myydä sähköä pörssiin vaikka hintaan -100 c/kWh ja tehdä vielä voittoa. Suomessa lainsäätäjä huomasi rajoittaa korvauksen positiiviseen markkinahintaan,(*) mutta Tanskassa ja Saksassa tuo rajoitus ilmeisesti unohtui, ja voimalat saavat syöttötariffinsa vaikka hinta olisi kuinka alhainen. Tanskassa kaikkein negatiivisin tapaus tapahtui 25.12. ja pörssi päätti leikata hinnan ”vain” tasoon -20 c/kWh, vaikka ilmeisesti vapaa hinta olisi ollut vielä alempi.

Tanskan Jyllannissa ollaan niin pitkällä, että negatiivinen sähkön hinta on säännöllinen ilmiö.

Joulun pyhien negatiivisia hintoja alueella DK1 (Jyllanti):
– 31.12.2012 kuusi tuntia, alin -6,5 c/kWh
– 30.12.2012 kolme tuntia, alin -0,4 c/kWh
– 26.12.2012, neljä tuntia, alin -5,5 c/kWh
– 25.12.2012, yhdeksän tuntia, alin -20 c/kWh
– 23.12.2012, yksi tunti, -0,001 c/kWh

Muualla Tanskassa (DK2) negatiiviset luvut eivät ole yhtä suuria, mutta tunteja on melkein yhtä monta.

Ilmiö ei ole vain pohjoismainen, vaan myös Saksassa sähkön hinta on ollut negatiivinen yhtä aikaa Tanskan kanssa. joulupäivän aamuna Saksan sähkön hinta oli jopa yhden tunnin -47 c/kWh.

Ruotsin läpi negatiivinen sähkön hinta ei kuitenkaan kulkeudu meille saakka.

Tuulivoiman aiheuttamat hintahäiriöt vahvistuvat tuulivoiman osuutta suuremmaksi, koska esimerkiksi ydinvoimaa ei voi ajaa alas muutaman halvan tunnin takia. Ydinvoimalat ja isot hiilivoimalat joutuvat tarjoamaan pörssiin negatiivisen tuotantohinnan, jos on minkäänlaista vaaraa, että tuulivoimaloiden tuotantotuet vetävät pörssihinnan negatiiviseksi.

(*) Suomen lain sanamuoto on mielenkiintoinen: ”Sähkön tuotanto ei kuitenkaan oikeuta tavoitehintaan eikä muuttuvaan tuotantotukeen niiltä tunneilta, joina voimalaitoksen sijaintipaikan sähkön markkinahinta on negatiivinen”. Siis tuulisähköyhtiön ei kannata tarjota negatiivista hintaa, koska se menettäisi tukensa. Mutta tuulisähköyhtiö menettää tukensa myös kokonaan, jos naapurimaiden hinta pakottaa Suomen sähkön hinnan kokonaisuutena negatiiviseksi. Ehkä kuitenkin hieman teoreettinen tapaus.

Clean Techinca: Negative European Power Prices Seen Sunday Through Thursday Due To Strong Wind Power Supply
Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Joulukuun lopullinen hinta 4,679 c/kWh

Joulukuu loppui odotetun edullisesti, joten ennuste piti hyvin paikkaansa myös viimeisten päivien osalta. Lopullinen hinta on 4,679 c/kWh. Sunnuntain ja maanantain (uuden vuoden aatto) sähkön hinta oli kuukauden halvimmat (3,1 ja 3,3 c/kWh). Joulu voidaan siis todeta yllättävän kalliiksi tänä vuonna.

Ennuste piti joulukuussakin hyvin paikkansa lukuunottamatta reagointia alkukuun korkeaan hintapiikkiin. Suuurin piirtein voidaan antaa nyrkkisääntö, että ennuste oli prosentin tarkkuudella oikein kolmanneksen kuukaudesta, kahden prosentin tarkkuudella oikein puolet kuukaudesta ja kolmen prosentin tarkkuudella oikein kaksi kolmannesta kuukaudesta. Pahiten oltiin pielessä hintapiikin aikana, jolloin ennuste oli hieman yli 20% liian korkea. Prosentin tarkkuus saavutettiin lopullisesti 23.12. 

Ennustustulosta voidaan pitää hyvänä, koska loppukuun joulun pyhiä ja uuttavuotta oli vaikea ennustaa etukäteen.

Hintaero Ruotsiin jäi loppujen lopuksi vain seitsemään prosenttiin. Alkukuussa oli mieletön piikki, mutta tämän jälkeen oli pitkä jakso, jolloin Suomen ja Ruotsin sähkön hinta oli sama (Ruotsin hinta oli kallis). Joulun pyhinä Suomen sähkön hinta alkoi taas elää omaa elämäänsä, mikä saavutti huippunsa lauantaina 29.12. mystiseen hintapiikkiin. Tämän jälkeen hinta putosi Ruotsissa uudeksivuodeksi, ja Suomi seurasi mukana.

Kuukauden erikoisuus oli Tanskan negatiivinen sähkön hinta, mutta Ruotsin läpi se ei päässyt vaikuttamaan Suomeen.

Helsingin energialla ääretön hinnannousu vuoden vaihteessa

Itsenäisyyspäivänä aukaisemassani postissa oli Helsingin Energialta kirje, että Kotispot-sähköni hinta nousee äärettömästi.(*)

Tähän asti aikasähköni on maksanut Helsingin Energialla pörssisähkön + 0,0 c/kWh. Nyt marginaali nousee hintaan 0,17 c/kWh. Nousu on siis ääretön prosenttia.

Ennen kaikkea muutos tarkoittaa sitä, että pörssisähkön laskutuksessa siirrytään tunnittaiseen mittaukseen. Kirjeen mukaan kaikkien kuluttajien mittarit tullaan lukemaan ja laskuttamaan tunneittain vuoden 2013 loppuun mennessä.(**)

Minulla ei ole aavistustakaan, tukeeko sähköyhtiöni mittarin tunnittaista luentaa Helsingin Energialle asti. Eikä se tuosta kirjeestä selviä.

Tästä lystistä joutuu maksamaan.

Aikasähkö ja kausisähkö on ollut tähän asti pörssisähkön hintainen ilman marginaalia. Yleissähkön (yksiaikamittaus) marginaali on tähän asti ollut 0,1 c/kWh. Nyt kaikki sähkömuodot ovat 0,17 c/kWh. Yleissähkön hinnankorotus on siis senkin vaatimattomasti 70%.

Perusmaksu on ollut yleissähköllä 2,92 €/kk, aikasähköllä ja kausisähköllä 3,93 €/kk. Nyt kaikkien muotojen perusmaksu on 3,30 €/kk. Kirje arvioi, että hinnankorotus on 18000 kWh kuluttavalle omakotitalolle 23 euroa vuodessa. Oikeasti on aika mahdotonta sanoa, miten tämä mihinkin kuluttajaan vaikuttaa. Aikasähkön kayttäjä saa perusmaksun alennuksella 370 kWh:n marginaalit kuussa.

Valtavan suuri hinnannousu siis ei ole kyseessä, mutta sitä on mahdoton analysoida tietämättä omaa kulutustaan tunnin tarkkudella kuukausi etukäteen. Öljy/sähkö-kaksoislämmittäjälle tämä luo hyviä mahdollisuuksia säästää.

Tulen lähitulevaisuudessa tekemään yhteenvedon, minkälaisia nyrkkisääntöjä voidaan tuntilaskutteiselle kuluttajalle antaa: milloin sähkö on yleensä kallista ja milloin halpaa. Tuntilaskutteisen kuluttajan ei kannata olettaa, että vanhat yösähkön rajat olisivat erityisen hyviä nyrkkisääntöjä. Kalliita ovat tietyt aamun ja illan tunnit, jolloin sähköä kulutetaan Ruotsissa erityisen paljon. Tämä tuo pienellä vaivalla merkittäviä säästömahdollisuuksia.

PS. Tässä olisi linkki Helsingin Energian tiedotteeseen asiasta, mutta sellaista ei löytynyt verkosta. Hinnasto verkosta löytyy.

(*) Mielestäni on aikamoinen tyylirike, että Helsingin Energian kirje saavutti minut vasta 6.12. ja hinnanmuutos on jo 1.1.  Kirje oli päivätty 28.11., mutta tuskin sitä on lähtetty silloin. Kirjeessä ei ole postileimaa. Ehtojen mukaan hinnankorotuksista pitää ilmoittaa 30 päivää etukäteen. Irtisanomisaika on kaksi viikkoa, joten minulla on vain 10 päivää aikaa analysoida tilanne ja tehdä kilpailijoille tarjoukset.

(**) Niillä kuluttajilla, joilta ei tunnittaista mittausta saada, kulutus oletetaan normikulutustaulukon mukaan.

Marraskuun lopullinen hinta 3,695 c/kWh.

Marraskuun lopullinen sähkön pörssihinta on 3,695 c/kWh.(*) Tyypillisenä kuluttajahintana tämä on noin 9,8 c/kWh. Normikulutuskertoimilla korjattu yösähkön hinta kannattaa katsoa Helsingin energian sivulta parin päivän päästä.

Talouselämä pelottelee artikkelissaan suurilla hinnoilla lähiaikoina. Syinä olisi pakkaset, se, ettei lauhdevoima ole valmiudessa ja Venäjän vähentynyt tuonti.

Nämä selitykset ovat mahdollisia, mutta eivät täysin uskottavia. Hinnat ylittävät tammikuun tai maaliskuun tason. Taso on ylitetty vain helmikuussa, jolloin oli aivan oikeasti kylmä. Samoin yhteys Ruotsiin oli poikki ankkuriepisodin takia samalla tavalla kuin nyt Ruotsin tulipalon takia.

Lähemmäs todellista selitystä päästään, kun huomataan, että hinnat Ruotsissa ovat nousseet rajusti loppukuusta. Ruotsin hinnat eivät yleensä Suomen tapaan muutu kovin helposti.

Suomi imartelee turhaan itseään, jos väittää, Suomi voisi nostaa hintoja itsenäisesti. Kyseessä ovat Ruotsin ydinvoimalakatkokset ja kylmyys Ruotsissa ja Norjassa. Norjassa hinta on noussut identtisesti Ruotsin kanssa. Koko Ruotsin ja Norjan lämpötilat ovat alle nollan lähipäivät. Viro ja Latvia ovat samassa hinnassa kuin Suomi, mikä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että Suomi on onnistunut vetämään Baltian hinnat mukanaan ylös.

Ero Ruotsiin ei ole muuttunut kovinkaan paljoa koko kuukautena. Ero on ollut viikonloppuja lukuunottamatta merkittävä. Koko kuukauden keskimääräinen ero on 0,32 c/kWh.

Kuukauden ennuste pysyi käyttökelpoisella tasolla koko kuukauden. Alussa annettu ennuste erosi lopullisesta vain 1,4%. Tosin kymmenennen päivän tienoilla näytti siltä, että hinta on jäämässä yli 4% toteutuneen alle, mutta sen kauempana ennuste ei kuukauden aikana ollut. Ennuste oli alle 2% päässä toteutuneesta kaksi kolmasosaa kuukaudesta, ja prosentin sisällä 10 päivää.

Kyllä tämänkin kuukauden ennusteen perusteella olisi voinut tehdä onnistuneita säästöpäätöksiä.

(*) Ruotsin ajassa. Suomen ajassa yksi tunti siirtyy eteenpäin, mikä voi aiheuttaa noin tuhannesosan eron sähkölaitosten ilmoittamaan kuukauden keskihintaan.