Kuluttajan sähkön hinta ei motivoi älykkääseen sähkön käyttöön

Kuluttajahinta

Kun pörssihinta elää merkittävästi, sähkön kuluttajahinta ei valitettavasti muutu kovin paljoa. Kuluttajan mahdollisuudet säästää sähkön hinnassa ovat masentavan rajalliset suuresta etäluettavista mittareista pidetystä metelistä huolimatta.

Oheisessa kuvassa on sähkön hinnan vaihtelu tyypillisellä sähkön kuluttajahinnalla. Lähes kaikki kulut ovat sähkön hintaan riippumattomia.

Pörssihinta

Kun sähkön ainoaan muuttuvaan osaan, pörssihintaan (+ALV), lisätään sähkönmyyjän provisio, paikallisen sähköyhtiön hinta, sähköverot, huoltovarmuusmaksu, sähköverojen arvonlisävero ja huoltovarmuusmaksun arvonlisävero, sähkön hinta on melko vakio.

Sähkön hinta on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä suunnilleen:

(5,31 + (pörssihinta * 1,24)) c/kWh

Esimerkiksi tänään kuluttuajahinta liikkuu 11 c/kWh ja 14 c/kWh välillä. Ero ei ole lähelläkään pörssihinnan lähes kaksinkertaistumista halvimmasta kalleimmaksi tunniksi.

Hallitus on tehnyt päätöksen sähköveron merkittävästä korotuksesta, mikä vähentää entisestään älykkään sähkön käytön hyötyjä.

Maaliskuun 2013 lopullinen sähkön keskihinta 4,501 c/kWh

Sähkön tasaisen kova hinta ei hellittänyt viimeisenäkään päivänä, vaikka se oli pääsiäissunnuntai. Hinta 4,45 c/kWh on vain hieman alempi kuin kuukauden keskihinta ja se on kuukauden kallein sunnuntaihinta.

Maaliskuun 2013 lopullinen sähkön keskihinta on 4,501 c/kWh. (*)

Ennuste osui tässä kuussa kehnonlaisesti. Kylmiä säitä ei olisi voinut ennakoida, enkä myöskään huomannut Ruotsin vesivoiman kuivumista ennen kuun loppua.

Ennuste oli kuun alussa 20% liian alhainen. Vasta 12. päivä päästiin lopullisesti alle 10% tarkkuuteen, 4% tarkkuuteen päästiin 20. päivä, ja yhden prosentin tarkkuuteen 26. päivä. Tarkkuus on merkittävästi tavallista huonompi.

Maaliskuusta tuli vuoden tähän mennessä kallein kuukausi. Viime vuonna maaliskuu oli selvästi halvempi, mutta vastaavasti helmikuu oli viime vuonna tätä vuotta selvästi kalliimpi. Viime vuoden ja alkuvuoden hintataso on aika hyvin seurannut vuosien 2000 – 2012 keskiarvoa, mutta maaliskuu on nyt selvästi tästä kuviosta poikkeava.
 
Vuosien 2010 ja 2011 maaliskuut olivat tämänvuotista kalliimpia, mutta muita yhtä kalliita maaliskuita vuosina 2000 – 2012 ei ole ollut.

Keskimääräinen ero Pohjois-Ruotsiin jäi tasolle 0,06 c/kWh eli yhteen prosenttiin. Kuun alussa oli pari päivää, joina Ruotsin hintataso ylitettiin selvästi, mutta sitten – Ruotsin hintojen noustua – Suomi on pysynyt Ruotsin hintojen perässä. Yhtenäkään päivänä hinta ei ollut Ruotsia edullisempi Ruotsin mahdollisesta vesivoiman puutteesta huolimatta.

Sähkön kuukausihinta alitti öljylämmityksen vertailuhinnan 5,5 c/kWh yhdellä sentillä kilowattitunnilta eli noin viidenneksellä. Öljylämmityksen vertailuhinta maaliskuussa oli keskimäärin 5,6 c/kWh eli öljyn hinta oli selvässä laskussa.

(*) Nordpoolin laskema kuukauden keskihinta noudattaa Ruotsin ajassa laskettua kuukautta. Useimmat sähkönmyyjät Suomessa ilmoittavat käyttävänsä suoraan tuota hintaa kuukauden keskihintana.

Sähköveron nousu 0,37 c/kWh?

Hallituksen kehysriihessä sopimasta sähköveron nostosta ei ole vielä virallista tietoa. STT on Iltasanomien ja Iltalehden mukaan kertonut, että veronkorotuksella aiotan kerätä 80 miljoonaa euroa, mutta tarkkaa korotusta ei ole kerrottu.

Helsingin Sanomilla on sivullaan laskuri, jolla voi laskea oman korotuksensa ”HS:n hallituslähteiden tietojen mukaisella korotuksella” jälleen ilman tarkkoja lukuja.

Laskurista on kuitenkin helppo kokeilla, että korotus olisi 0,37 c/kWh. Tuo on iso korotus. Se vastaa kymmenesosaa sähkön pörssihinnasta.

Korotus koskee vain veroluokkaa 1 eli teollisuus on korotuksen ulkopuolella. Maatalous on ollut veron piirissä, paitsi että vero on maksettu sille viimeiset kaksi vuotta takaisin. Nyt maatalouskin Maaseudun Tulevaisuuden mukaan joutuu maksamaan täyden veron.

Sähköveron laskemista hankaloittaa se, että siihen liittyy huoltovarmuusmaksu, ja kummastakin maksetaan arvonlisäveroa. Nykyisillä hinnoilla jo nyt maksetaan valtiolle sähkön kuluttajahinnasta yli kolmannes.

Vaikuttaa siltä, että hallitus tekee kaikkensa, että öljylämmityksestä saadaan taas sähköä halvempi lämmitysmuoto.

Muutettu 23.3.: kuva lisätty, ks. Hallituksen muut energiapäätökset

Pohjoismaiden hintojen riippuminen toisistaan

Kävin läpi Pohjoismaiset hinnat alkuvuonna 7.3. asti ja etsin, kuinka eri maiden hinnat ovat seuranneet toisiaan. Maat todellakin ryhmittyvät samoihin hinta-alueisiin, mutta osittain yllättävällä tavalla.

Tulokset ovat oheisessa kuvassa.

(Kuva piirretty: Inkscape)

Alkuvuonna on muodostunut suuri hinta-alue, jossa sähkön hinta on melkein aina sama. Tähän hinta-alueeseen kuuluvat Suomi ja Ruotsi, mutta myös Viro ja Norja Kristinsandia lukuunottamatta.

Norjan eteläkärjen Kristiansand on erikoistapaus, joka kuitenkin seuraa Oslon ja Etelä-Ruotsin kahden alueen SE3 ja SE4 hintaa.

Etelä-Ruotsin Skoonen SE4 on myöskin paitsi isossa hinta-alueessa myös Kööpenhaminan DK1 hinta-alueessa. DK1 taas seuraa melko hyvin DK2 hinta-aluetta. DK2 (Jyllanti tuulimyllyineen) taas ei itsestään selvästi seuraa kenenkään muun kuin DK1:n hintaa. Saksan hintaa ei ollut vertailussa, on mahdollista, että jompi kumpi Tanskan alue olisi yhteydessä Saksan hintaan.

Viro ja Liettua (EE ja ELE) seuraavat toisiaan, mutta esimerkiksi Liettuan ja Suomen välillä ei ole vahvaa yhteytta.

Latvialla (LT) ei ole vahvaa yhteyttä kenenkään kanssa. Siellä sähkön hinta on kulkenut alkuvuoden aivan omia polkujaan.

Alueet on laskettu R-tilasto-ohjelmalla ja ryhmiksi on laskettu sellaiset alueet, joiden korrelaatio on suurempi kuin 0,9.

Hämmentävä tuntilaskutus 2

Helmikuun sähkölasku saapui.

Minulla on siis Helsingin energian Kotispot, jossa on siirrytty jo tuntilaskutukseen. Kirjoitin tästä kuukausi sitten, kun ihmettelin kallista hintaa.

Helmikuussakin tuntilaskutus on minulle kalliimpi kuin yleissähkö. Mutta helmikuussa tuntilaskutus on kilpailukykyinen aikasähköön nähden.

KotiSpot-sivuilla on seuraavat hintatiedot pörssisähkövaihtoehdoistani helmikuulle (ilman marginaalia):

  • Yleissähkö pienkuluttaja 4,95 c/kWh
  • Yleissähkö sähkölämmittäjä 4,85 c/kWh
  • Aikasähkö D 4,91 c/kWh (viimevuoden helmikuun jaollani 35% 4,58 c/kWh ja 65% 5,08 c/kWh)
  • Aikasähkö A 5,05 c/kWh (35% 4,66 c/kWh ja 65% 5,26 c/kWh, Aikasähkö A vain helsinkiläisille ja vantaalaisille)
  • Tuntisähköni lasku: 4,88 c/kWh (laskun 5,05 c/kWh – marginaali 0,17 c/kWh)

Minulla ei pitäisi olla erityisen suuri kulutus kalliina aikana. Kun vielä laskusta näki yösähkön osuuden, se on viime vuonna ollut huonoimmillaan syyskuussa 32% ja parhaimmillaan huhti-toukokuussa 40%.

Laskusta ei taaskaan selviä yhtään mitään. Minulla ei ole harmainta aavistustakaan sen laskutusperusteista. Ainoa, mitä laskussa lukee on ”Yleissähkö KotiSpot tuntimittaus” 3,30 €/kk + 5,05 c/kWh. Marginaalia ei ole eroteltu, ja myös tuo termi yleissähkö tuntimittauksella on hieman toisensa kumoava.

Tässä on uusi hämmennyksen aihe, mitä en aikaisemmin ole ajatellut: minun on täytynyt olla yösähkön käyttäjä sekä paikallisen sähköyhtiön että sähkön toimittajan mielestä. Aikoinaan laskin, että minulle olisi ollut edullista olla yösähkön käyttäjä vain toisen mielestä, mutta tämä ei onnistunut. Olenko vielä ”yleissähkö tuntimittauksen” käyttäjänä yösähkön käyttäjä paikallisen sähköyhtiön mielestä? Paikallisella sähköyhtiöllä yösähkön toimittaminen on noin senttiä halvempaa yöaikaan, mutta kuukausihinta on vastaavasti korkeampi. Jos käyttää vähänkin sähkölämmitystä, tämä on kannattavaa. Tämäkin täytyy tarkistaa.

http://www.sahkolamppu.com/2013/02/hammentava-tuntilaskutus.html

Milloin öljylämmittäjän ajastin päälle?

Jos öljylämmittäjällä on yksi vuorokausiajastin, milloin todennäköisimmin kannattaa vaihtaa öljylämmitykseltä sähkölämmitykselle?

Yleensä vastaus on viime aikoina ollut ei koskaan. Mutta silloin tällöin sähkö on kalliimpaa kuin öljy. Tänä vuonna näin on tapahtunut lähinnä tammikuussa, mutta myös tämän viikon tiistaina ja keskiviikkona.

Oheisessa kuvassa on esitetty minä tunteina on useimmiten ylitetty nykyinen öljylämmitysraja 5,7 c/kWh.

(Kuva ohjelmalla Libreoffice 4.0)

Tämä kuva on hieman erilainen kuin se, milloin yleensä sähkö on vuorokaudessa kalleinta. Kuva kertoo, milloin sähkö on kallista, kun se on ollut poikkeuksellisen kallista. Esimerkiksi aamun piikki 9.00 – 10.00 on tuntia myöhemmin, kuin yleensä aamupäivän kallein tunti.

Oletamme siis, että öljylämmittäjällä yleensä on käytössä vain sähkölämmitys. Kun sähkö on kallista, öljylämmittäjä asentaa ajastimen, joka pistää osaksi päivää öljylämmityksen päälle. Mitä aikoja tuohon ajastimeen kannattaa laittaa, jos ei joka päivä jaksa katsoa sähkön tarkkoja hintoja?

Jos ajastinta haluaa pitää päällä yhden tunnin vuorokaudessa, tuo tunti on 9.00 – 10.00. Alkuvuoden 70 vuorokaudesta öljylämmitysraja ylittyi tuona tuntina yhdessätoista, 16%. Sähkön yleishinnan ollessa korkealla tuo raja ylittyy tietysti vielä useammin.

Hyvä valinta on pitää öljylämmitystä päällä 8.00 – 12.00. Öljylämmitysraja ylittyi alkuvuoden aikana 13%:na noista tunneista.

Aamupäivän tunnit muodostavat parhaat 1-4 tunnin kombinaatiot, jos käytettävissä on vain yksi ajastusaika vuorokaudessa.

Jos yhdellä ajastimella haluaa mahdollisimman suurella todennäköisyydellä kalliita tunteja, edullisinta on jatkaa ajastusta puolen päivän ylitse vaikka seuraavat tunnit ovatkin harvinaisempia. Aina ajastukseen 8.00 – 15.00 asti. Tuo viimeisen ajastuksen tunneista ylihintaisia on 9%.

Tämän jälkeen yhdellä ajastimella kannattaakin hypätä ajastukseen 8.00 – 19.00. Tälläkin ajastuksella kalliita tunteja on 9% kaikista tunneista. On hieman yllättävää, ettei ajastus korkeimmasta piikistä toiseksi korkeimpaan piikkin 9.00 – 19.00 ole suhteessa yhtä hyvä kuin tuntia pidempi 8.00 – 19.00, mutta kalliita tunteja on suhteessa 8.00 – 19.00 selvästi enemmän.

Kahdella ajastimella tietysti suhteessa paras ajoitus on kaksi tuntia 9.00 – 10.00 ja 18.00 – 19.00. Pidemmät ajastukset kasvattavat aamupäivää aina ajastukseen 8.00 – 12.00 ja 18.00 – 19.00. Sitten kannattaakin kasvattaa iltapäivän aikaa alkamaan aikaisemmin. 17.00 – 19.00 on selvästi parempi kuin 15.00 – 19.00, mikä taas on selvästi parempi kuin 13.00 – 19.00.

Mikään kombinaatio, jossa otettaisiin huomioon 8.00 – 20.00 ulkopuolella olevat satunnaiset korkat hinnat ei tunnu suhteessa järkevältä. Ajastus voidaa tehdä kaikille koskaan öljylämmityshinnan ylittäneille tunneille 6.00 – 21.00, mutta nuo viimeiset tunnit tuntuvat olevan enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Myös yksittäinen tunti 19.00 – 20.00 on useimmissa tapauksissa järkevintä jättää ajastuksen ulkopuolelle, vaikka se onkin ollut suunnilleen yhtä usein ylihintainen kuin 13.00 – 17.00.

Tämä selvitys on hyvin suuntaa-antava, koska se ei perustu todellisiin tarkkoihin hintoihin ja se myös perustuu käytännössä yhden talvikuun, tammikuun 2013 arvoihin. Tuskin nämä opetukset ovat kuitenkaan huonoimmasta päästä, jos halutaan tietää, mihin vuorokaudenaikoihin kannattaa todennäköisimmin lämmittää öljyllä. Öljyllä lämmittäminen kannattaa kuitenkin vain, kun sähkö on muutenkin keskimääräistä hintaa korkeampi. Tämä tutkimus antaa tuosta tilanteesta paremman kuvan kuin tuntikeskiarvot sellaisenaan.

Yhteenvetona järkeviä ajastuksia öljylämmitykselle siinä järjestyksessä, kuinka monena tuntina uskot tarvitsevasi öljylämmitystä:

  • Yksi tunti: 9.00 – 10.00 aamupäivällä
  • Kaksi erillistä tuntia: 9.00 – 10.00 ja 18.00 – 19.00
  • Kaksi perättäistä tuntia: 8.00 – 10.00
  • Kolme tuntia kahdessa jaksossa: 8.00 – 10.00 ja 18.00 – 19.00
  • Kolme perättäistä tuntia: 8.00 – 11.00
  • Neljä tuntia kahdessa jaksossa: 8.00 – 11.00 ja 18.00 – 19.00
  • Neljä perättäistä tuntia: 8.00 – 12.00
  • Kuusi tuntia kahdessa jaksossa: 8.00 – 12.00 ja 17.00 – 19.00
  • Kahdeksan tuntia kahdessa jaksossa: 8.00 – 12.00 ja 15.00 – 19.00
  • Kymmenen tuntia kahdessa jaksossa: 8.00 – 19.00 paitsi 12.00 – 13.00
  • Yksitoista perättäistä tuntia: 8.00 – 19.00 (suhteessa selvästi paras pitkistä ajoista)
  • Kaksitoista perättäistä tuntia: 8.00 – 20.00

PS. Mahdollinen alennus yön sähkönsiirtohinnassa ei vaikuta näihin laskelmiin, koska öljylämmitys ei ole ikinä ollut yösähkön aikana yhtä halpaa kuin sähkölämmitys muutenkaan.

PPS. Kuvan yksi tunti 6.00 – 7.00 on 4.3. ollut 20 c/kWh hintapiikki, joka on kaikin puolin kaikkien tilastotodennäköisyyksien ulkopuolella. Klassinen esimerkki tilastoissa olevasta ”outlier”-havainnosta. Eräässä lehtiartikkelissa haastateltiin energiamarkkinaviraston asiantuntijaa, joka sanoi suunnilleen: ”Vastikään sähkön hinnassa oli yksi outo piikki, josta emme tiedä, mistä se johtui. Tutkimme asiaa.” Sen yhden tunnin takia ajastintaan ei kannata asettaa alkamaan 6.00 vaan vasta 8.00.

PPPS. On hieman vaikeaa perustella matemaattisesti, milloin tätä aikataulua kannattaa noudattaa. Yksi yksikertainen perustelu on se, että jos lämmittäjä kykenee (1) asettamaan tuntimäärän sellaisella tarkkuudella, että arvaus on yli puolessa tapauksista oikein, ja (2) väärän arvauksen vahinko on pienempi kuin oikean arvauksen etu, niin silloin aikataulun noudattamisessa ei jää ainakaan tappiolle.

(Korjaus: kuvassa sanotaan datan olevan 11.3. asti, mutta mukana on myös 12.3. olleet pari kallista tuntia.)