Talouselämä kommentoi sähkön hintaa torstai-iltana. Eivätpä hekään löydä hinnoille kunnollista selitystä.
[1] Tämä ei yllätä – sähkö on taas Suomessa 32 prosenttia kalliimpaa kuin muualla Pohjolassa
Kuluttajan pörssisähkön hinta ja energiansäästö
Talouselämä kommentoi sähkön hintaa torstai-iltana. Eivätpä hekään löydä hinnoille kunnollista selitystä.
[1] Tämä ei yllätä – sähkö on taas Suomessa 32 prosenttia kalliimpaa kuin muualla Pohjolassa
Kesäkuun lopullinen keskihinta on 3,863 c/kWh.
On jälleen muistettava, että Nordpoolin ilmoittama kuukauden keskihinta perustuu Ruotsin aikaan olevaan vuorokauteen. Jos kuukauden ensimmäisen ja viimeisen tunnin siirtyiminen toiselle kuukaudelle otettaisiin huomioon, hinta voisi olla muutaman tuhannesosan eri. Ilmeisesti kuitenkin Ruotsin ajassa oleva kuukausihinta on se, jota suomalaiset sähköyhtiöt käyttävät asiakashinnan laskemisessa.
Kuukaudessa huomioitavaa oli alkukuun yllättävän korkea sähkön hinta ilman mitään erityisen hyvää syytä, suuri hintaero Ruotsiin – erityisesti edellisten kuukausien pienien erojen jälkeen – ja viikonloppujen halpuus verrattuna arkipäiviin.
Sähkön hinta noin viidennen ja kymmenen päivän välissä oli erittäin kallis eikä siihen ole helppo osoittaa mitään syytä. Sähkö oli monena päivänä kalliimpaa kuin öljylämmitys.
Hintaero Ruotsiin oli keskimäärin 13%, 0,44 c/kWh. Toukokuussa ero oli 1%, huhtikuussa 0% ja maaliskuussa 1%. Siirtokapasiteetti ei ole muuttunut, joten ero voi olla lähinnä vain siinä, että Suomessa on pistetty tarpeettoman paljon tuotantokapasiteettia kesäksi kiinni. Saksassa sähkö oli niin paljon halvempaa koko kuukauden, etten uskalla eroa laskeakaan.
Arkipäivät olivat kesäkuussa puolitoista kertaa kalliimpia kuin viikonloppupäivät. Viikonloppupäiviä oli tämän vuoden kesäkuussa maksimimäärä, joten tavallisessa kesäkuussa sähkö olisi ollut vielä kalliimpaa.
Tämän vuoden kesäkuun hinta on keskimääräinen vuosiin 2005-2012 verrattuna. Viime vuoden hinnasta ollaan kuitenkin paljon ylempänä.
Kuukauden alun historiatietojen mukainen ennuste oli 3,6 c/kWh eli yli pari senttiä ylemmäksi hinta nousi. Jo kuitenkin ensimmäisen päivän hintatiedon perusteella hintaennuste nousi tasolle 3,8 c/kWh eli ennuste oli jo parin prosentin tarkkuudella oikein ennen kuun alkua. Tästä kuitenkin kallis alkukuun jakso nosti ennusteen pahimmillaan 22% liian korkeaksi. Viiden prosentin tarkkuuteen palattiin vasta 14. päivä. Kolmen prosentin tarkkuudella ennuste oli oikein 16. päivästä lähtien. Ennuste kävi vielä lähes 3% liian alhana 23. päivä, joten lopullinen yhden prosentin tarkkuus saavutettiin vasta 26. päivä.
Sähkön hinta toukokuussa oli loppujen lopuksi melko vakaa. Mukana oli muutama kausi,jolloin hinta näytti lähtevän nousuun tai laskuun, mutta näistä palattiin samalle perustasolle.
Alkukuussa sähkön hinta oli selvästi laskusuunnassa, mutta sitten 20. päivän tienoilla hinta lähti noususuuntaan. Lasku tapahtui Ruotsin johdolla niin, että hinta oli käytännössä aina sama Suomessa. Loppukuun nousu taas johtuu ainakin osin tuntemattomista Suomessa olevista tekijöistä. Olkiludon huolto ei ole vastuussa noususta, koska Olkiluoto 1:n huollon aikana hinta laski ja Olkiluoto 2:n huollon aikana hinta nousi – ne ovat saman kokoisia yksiköitä.
Ruotsin ja Suomen sähkön hinta toukokuussa. Ruotsi on aina halvempi. Trendi on alkukuussa laskeva ja loppukuussa Suomessa nouseva, mutta Ruotsissa voidaan ajatella alahinnan laskun jatkuvan yhä. |
Historiatietojen perusteella tehty ennuste oli 3,4 c/kWh mistä noustiin kymmenisen prosenttia.
Huhtikuun hintaan vertailtuna toukokuun sähkön hinnan olisi pitänyt olla 4,1 c/kWh. Tästä siis tultiin kuitenkin reilusti alas eli huhtikuu jää poikkeuksellisen kalliiksi kuukaudeksi viileiden säiden takia.
Kuun alussa vaikutti vielä viileät säät ja Ruotsin vähäinen vesivoiman määrä. Alkukuussa myös vaikutti selvästi Saksan aurinkosähkö iltapäivien hintaa laskevasti.
Öljyn hinta nousi kuukauden aikana niin, että kuun alussa öljyn hinta vastasi sähkön hintaa 4,9 c/kWh ja lopussa 5,1 c/kWh.
Hintaero Ruotsiin oli maalis-huhtikuussa todella pieni ja näin oli myös toukokuun alussa. Toukokuun lopussa ero kuitenkin vähitellen nousi.
Toukokuu on vuosina 2000 – 2012 ollut vuoden halvin kuukausi. Odotettavissa on siis, että sähkön hinta tästä nousee. Jos kuitenkin katsoo kuukausikeskiarvoja, helmi- ja maaliskuu olivat poikkeuksellisen kalliita ja toukokuu oli vielä näiden mukana hieman omituisen kallis. Viime vuonna kesä- ja heinäkuu olivat paljon toukokuuta edullisempia.
Ennuste osui toukokuussa melko hyvin oikeaan. Jo kolmannesta päivästä lähtien ennusteen virhe oli hyvin päätöksentekoon riittävä alle viisi prosenttia. Ennuste osui pian paremminkin oikeaan, mutta 10. päivän ja 18. päivän ympärillä olleet poikkeuksellisen halvat jaksot saivat ennusteen menemään taas lähes viisi prosenttia pieleen. Puolen prosentin tarkkuus saavutettiin ja pidettiin 23. päivä.
Toukuussa parempi ennuste olisi ollut 25% ja 75% ennusteiden keskiarvo. Tämä olisi suodattanut paremmin poikkeuksellisten lyhyiden jaksojen vaikutuksen pois ennusteesta. Tällainen ennuste olisi osunut 3% tarkkuudella oikeaan jo viidennestä päivästä lähtien. Kuitenkin esimerkiksi huhtikuussa, missä tapahtui hintamuutos keskellä kuukautta, tällä tavalla laskettu ennuste ei olisi osunut yhtä hyvin oikeaan kuin nykyisellä tavalla laskettu ennuste.
Toukokuun sähkön hintahistoriaan perustuva ennuste tästä toukokuusta on nyt hieman myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Helmi- ja maaliskuu olivat normaalia kalliimpia, mutta tämä johtui normaalia kylmemmästä säästä. Todennäköisesti toukokuussa palataan lähemmäs normaalitasoa, joka on 2000 – 2012 ollut keskimäärin 3,0 c/kWh. Viime vuosi ja viime vuotta hyvin ennustanut vuosi 2009 olivat kumpikin hinnaltaan 3,3 c/kWh.
Huhtikuun sähkön hinta oli 4,4 c/kWh, ja toukokuun sähkön hinta oli 2000-2012 keskimäärin 6% huhtikuuta edullisempi. Tämän perusteella toukokuun sähkön hinta olisi 4,1 c/kWh.
Viime kuun viitenä viimeisenä päivänä sähkön keskihinta oli 3,5 c/kWh. Tämän jatkuessa tämänkin kuun keskihinnaksi tulisi 3,5 c/kWh.
Huhtikuussa sähkön hinta erosi Ruotsista vain yhtenä päivänä ja silloinkin vain prosentin. Tästä seurasi se, että viikonloput olivat vain 7% arkipäiviä halvempia. Tässä kuussa on oletettavissa, että suhde on normaalimpi eli ainakin yli 10%. Tänä vuonna toukokuussa on neljä viikonloppua ja vappupäivä. Toukokuussa voisi olla 1-2 viikonloppupäivää enemmän.
Ottaen nämä kaikki huomioon, todennäköisin sähkön hinta toukokuussa olisi 3,4 c/kWh.
Huhtikuun lopulliseksi keskihinnaksi muodostui odotetusti 4,391 c/kWh. Hintaennuste kuun alussa oli 4,2 c/kWh, joten ennuste osui etukäteen melko lähelle. Välissä oli kuitenkin pitkä kausi, jolloin sähkön hinta näytti muodostuvan korkeammaksi, ja ennuste oli väärässä.
Ennuste oli viiden prosentin tarkkuudella oikein ensimmäisestä neljänteen päivään, ja lopullisesti sitten uudelleen 18. päivästä lähtien. 18. päivän jälkeen ennuste oli prosentin tarkkuudella oikein. Itse asiassa loppukuun tarkkuus oli yhtä päivää lukuunottamatta selvästi alle puoli prosenttia.
Pahimmillaan ennusteen virhe oli 14 prosenttia, 8. ja 9. päivä.
Sähkön hinta pysyi koko kuukauden samassa Ruotsin kanssa yhtä päivää lukuunottamatta. Tuonakin päivänä hinta erosi alle prosentin.
Öljyn hinta vastasi loppukuussa sähkön hintaa 5,0 c/kWh, joten tuon alle jäätiin kuukausitasolla 0,6 c/kWh. Suurimman osan kuukautta öljy oli tätäkin kalliimpi. Alkukuusta sähkön hinta oli parina päivänä silloista öljyn hintaa kalliimpi, ja lisäksi se oli hyvin lähellä muutamana muunakin päivänä. Nuo jäivät kuitenkin kuukausitasolla poikkeuksiksi. Suora sähkölämmitys oli jälleen kuukausitasolla edullisempi kuin öljylämmitys.
Myönnän, että epäilin hieman suomalaisia vesivoimaloita, mutta olin väärässä: vesivoimaloiden hintaoptimointi ei ole tällä kertaa syyllinen tulvien kasvattamiseen.
Oheisessa kuvassa on se, kuinka paljon vesivarastojen pinta väheni alkuvuonna (tämä vuosi ja kaksi edeltävää). 100% on näiden kolmen vuoden maksimi. Talviaikana tämä yleensä tarkoittaa vesivoiman tuotantoa kyseisenä viikkona, koska uutta vettä ei muodostu pakkasilla.
Tänä vuonna vesivarastoja on kulutettu kiltisti yli 90% teholla suurimman osan talvea. Viikot 4 ja 5 muodostavat jostain syystä selvän poikkeuksen.
Tämä kuva ei kerro,jos joku yhtiö on tehnyt ohijuoksutuksia sähköntuotannon sijaan saadakseen saman konsernin muiden sähköntuotantomuotojen hintaa ylös.