Kuka saa kuluttajan maksamasta sähkön hinnasta eniten? Sähköveron korotuksen jälkeen valtio

Vielä tämän vuoden sähkön tuottaja saa kuluttajan maksamasta sähkölaskusta suurimman osan. Sähköveron korotuksen jälkeen suurin siivu menee suoraan valtiolle.

Sähkön hinta jakautuu tuottajalle (sähkön pörssihinta), siirtäjälle (paikallinen sähköyhtiö), välittäjälle (se, joka myy pörssisähkön) ja valtiolle sähköveron, huoltovarmuusmaksun ja arvonlisäveron muodossa.

Marraskuun sähkön hinnalla jakauma on seuraavan kuvan mukainen:

Vielä juuri ja juuri eniten rahaa saa sähkön tuottaja, 37,9%. Jos sähkö tuodaan Ruotsista – kuten usein jopa kolmannes kulutuksesta tuodaan – Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt saavat maiden sähkönhinnan erotuksen itselleen (”pullonkaulatulot”).

Lähes yhtä paljon, 36,3% menee suoraan valtiolle.

23,7% sähkön hinnasta menee paikalliselle sähköyhtiölle. Esimerkkinä tässä laskelmassa on Fortum sähkönsiirron hinta 2,95 c/kWh (sis. ALV).

Pienin osuus menee sille sähköyhtiölle, joka pörssisähkön laskuttaa. Tässä esimerkkinä Vattenfallin hinta 0,25 c/kWh. Tämä ei ole kuin 2% sähkön hinnasta.

Tämä esimerkki on laskettu marraskuun pörssisähkön hinnalla 3,80 c/kWh, jolloin kuluttajan sähkön hinta on 10,02 c/kWh. Kuukausimaksuja ei ole otettu huomioon, vaan pelkästään sähkön määrään liittyvät maksut.

Tulevan sähkönveron korotuksen jälkeen valtion ja sähkön tuottajan järjestys vaihtuu. Valtio saa suurimman siivun kuluttajan maksamasta sähkölaskusta.

Valtion osuus on 37,9%, kun tuottajan osuus on enää 37,0%.

Paikallisen sähköyhtiön osuus putoaa 23,7:stä prosentista 23,2:een prosenttiin.

Sähköveron korotus varmistui, tekee sähkön säästämisen turhaksi ja öljylämmittämisen suhteessa edullisemmaksi

Sähköveron korotus on varmistunut eduskunnan hyväksyttyä hallituksen esitystä suosittelevan valiokuntamietinnön. Jos kuulostaa sekavalta, kannattaa yrittää löytää sähköveron suuruus eduskunnan sivuilta – se on vielä vaikeampaa. Jostain syystä asiaa käsitelleissä parissa artikkelissa ei ole mitään konkreettisia lukuja eikä eduskunnan tiedotteessa ole hallituksen esityksen numeroa kuten tavallisesti. Lisäksi yhtäaikainen hallituksen esitys sähköveron poistamisesta tietokonekeskuksilta sotkee hakuja.

Mutta kyseessä on hallituksen esitys HE 110/2013.

Toiseksi viimeiseltä sivulta löytyvät konkreettiset numerot:

Nykyinen energiavero: 1,69 c/kWh
Huoltovarmuusmaksu:   0,013 c/kWh
Yhteensä:             1,703 c/kWh
+ ALV 24%             0,40872 c/kWh (*)
Yhteensä:             2,11172 c/kWh (*)

Energiavero 2014:     1,89 c/kWh
Huoltovarmuusmaksu:   0,013 c/kWh
Yhteensä:             1,903 c/kWh
+ ALV 24%             0,45672 c/kWh (*)
Yhteensä:             2,35972 c/kWh (*)

(*) Tähdellä merkityt olen laskenut itse, ei lakitekstissä

Energiaveron korotus on 11,8%. Kuluttajahinnassa olevan veron korotus on 11,7%.

Energiavero kuuluu niihin suomalaisiin kummajaisiin, joissa verosta maksetaan arvonlisävero (vrt. autoveron elv).

Lehtitiedot ovat kerrankin laskeneet oikein, kun kertoivat, että 20000 kWh kuluttavalle sähkölämmittäjälle tästä tulee noin 50 euron korotus. Tarkka luku on 49,60 euroa.
Täydellisyyden vuoksi voisi kyllä mainita, että kyseinen sähkölämmitäjä maksaa sähköveroa vuodessa hulppeat 471,94 euroa. Ja tämän päälle sähkön hinnan arvonlisäverot ja sähkön siirron arvonlisäverot.
Mitä enemmän kiinteät kulut sähkön hinnassa nousevat, sen vähemmän prosentuaalisesti on merkitystä sillä, millä sähkön pörssihinnalla sitä kulutetaan. Vaikka sähkö olisi ilmaista pörssissä, kuluttajalle se maksaa 5,3 c/kWh ennen veronkorotusta ja 5,5 c/kWh veronkorotuksen jälkeen (edullisen sähkönsiirtoyhtiön alueella).
Suurin osa tunneista on viime aikoina maksanut 3,5 – 5,0 c/kWh. Ja tuota isoimmilla sähkön hinnoilla kannattaa käyttää öljylämmitystä. Jos tarkastelemme vain tätä aluetta, kaavio näyttää hieman masentavalta:

Halvan ja kalliin normaalipörssihinnan ero on 1,5 c/kWh (43%), mikä heiluttaa kuluttajahintaa 19%. Sähköveron korotus vähentää heiluntaa puolisen prosenttiyksikköä lisää.
Vielä mielenkiintoisempaa on se, että sähköveron korotus laskee 0,2 c/kWh sitä rajaa, milloin öljylämmitys on kannattavampi kuin sähkölämmitys. Lämmitysöljyn veroa ei olla tiettävästi nostamassa. Tällä itse asiassa on valtava merkitys, ja on mahdollista, että se tekee öljylämmittämisestä kannattavaa koko talven.
Tällä hetkellä öljylämmittäminen on kannattavampaa (tyypillisin oletuksin) sähkön pörssihinnalla 4,95 c/kWh, jolloin sähkön kuluttajahinta on 11,4 c/kWh. Sähköveron korotus laskee öljylämmityksen kannattavuusrajan tasolle 4,75 c/kWh jolloin kuluttajahinta on siis sama 11,4 c/kWh. Tämä nappaa seitsemäsosan sähkön tyypillisestä vaihteluvälistä sille puolelle, että öljylämmitys onkin kannattavampaa.
Viimeiseen pariin vuoteen sähkön kuukausihinta ei ole ollut veronkorotuksen jälkeisen öljylämmitysrajan yläpuolella kuin 2013 syyskuussa ja 2012 helmikuussa. Kuitenkin 2010-2011 tämä raja ylitettiin kuukausikeskiarvoissa viitenätoista kuukautena kahdestakymmenestä neljästä.
Ympäristötietoisen kannattaa toivoa talveksi todella halpaa sähköä.

Marraskuun 2013 tilastoihin perustuva hintaennuste 4,3 c/kWh

Todennäköisin marraskuun sähkön hinta on hieman halvempi kuin lokakuun hinta, 4,3 c/kWh.

Vuosina 2000-2012 marraskuun sähkön hinta on ollut 0,17 c/kWh kalliimpi kuin lokakuun. Tämän perusteella hinta olisi 4,8 c/kWh. Erot ovat olleet suuria: viime vuonna hinta laski 4% ja vuonna 2002 nousu oli jopa 37%.

Vuosien 2000-2012 keskihinta marraskuussa on ollut 3,8 c/kWh. Tänä vuonna kuukausihinnat ovat olleet keskimäärin 0,67 c/kWh vuosien 2000-2012 keskiarvon yläpuolella. Tällä tavalla laskien marraskuun hinta olisi 4,5 c/kWh.

Viime vuonna marraskuun hinta oli 3,7 c/kWh. Tämä vuosi on ollut keskimäärin 0,63 c/kWh viime vuotta kalliimpi. Tällä tavalla laskien marraskuun hinnaksi tulisi 4,3 c/kWh.

Neljän viime vuoden keskiarvo marraskuulle on ollut 4,3 c/kWh.

Marraskuuhun osuu 4,5 viikonloppua. Jonakin vuonna voisi olla yksi viikonloppupäivä enemmän (kerran seitsemästä vuodesta), mutta useimmiten viikonloppupäiviä on yksi vähemmän.

Lokakuun viimeiset päivät ennustavat edullista hintatasoa marraskuuksi. Neljän viimeisen päivän arkihintataso oli 4,5 c/kWh mikä tarkoittaisi marraskuussa keskihintana 4,2 c/kWh, kun huomioon otetaan suuri määrä viikonloppupäiviä samalla alennusprosentilla kuin lokakuussakin.

Ottamalla nämä kaikki huomioon marraskuun todennäköisimpänä kuukauden keskihintana voidaan pitää hintaa 4,3 c/kWh. Lokakuun hintatasolla ennuste olisi jopa puoli senttiä kilowattitunnilta korkeampi, mutta muusta historiasta noin korkealle hintatasolle ei löydy tukea.

Lokakuun 2013 sähkön hinta 4,595 c/kWh

Lokakuun lopullinen hinta on 4,595 c/kWh. Hinta putosi syyskuusta (4,776 c/kWh) kuten viimekin vuonna ja viimeisen neljän vuoden keskiarvossa ja viimeisen 12 vuoden keskiarvossakin.

Mahdollinen syy tähän säännölliseen hinnan pudotukseen syyskuusta lokakuuhun on se, että syyskuu lopettaa vuoden kolmannen neljänneksen ja yhtiöiden tulokset lasketaan silloin samoin kuin työntekijöiden bonuksetkin. Arkisempi selitys on se, että voimalat joudutaan pitämään käyntivalmiudessa odottamassa mahdollisia erikoiskylmiä kausia. Nousu näkyy kuitenkin jokaisen vuosineljänneksen lopussa.

Tyypillisenä kuluttajahintana lokakuun sähkö maksoi 11,0 c/kWh.

Kuukauden alussa laskettu hintaennuste lokakuulle oli 4,6 c/kWh eli toteutunut hinta oli nelisen prosenttia ennustetta korkeampi. Kuun alussa hinta näytti laskevan jopa tasolle 4,1 c/kWh, mutta sitten erityisen kallis piikki 16.10. nosti ennusteen saman tien suunnilleen lopulliselle tasolle. Ilman tuota piikkiä kuukauden sähkö olisikin ollut paljon edullisempi.

Edellisenä vuonna sähkön hinta oli 3,9 c/kWh ja neljän viime vuoden keskiarvo on ollut 4,1 c/kWh

Tänä vuonna sähkö on ollut keskimäärin 0,63 c/kWh kalliimpi kuin viime vuonna eli tähän verrattuna lokakuun hinta on pari kymmenystä koko vuoden linjaa korkeampi.

Jos tarkastellaan oheista viimeisen 13 vuoden lokakuun hintakuvaajaa, nousun kulmakerroin on 0,19 c/kWh/vuosi (regressiosuora). Hinta on kaksinkertaistunut noin joka kymmenes vuosi. Tämä tarkoittaa seitsemän prosentin hinnannousua joka vuosi, mikä ei ole kestävä hinnannousu – yhteiskunta ei tule kestämään sellaista nousua enää seuraavaa kymmentä vuotta. Kuluttajahintaindeksi on noussut euron käyttöönoton jälkeen 2002 1,75 prosenttia vuodessa eli reaalisestikin sähkön hinta on noussut viisi prosenttia joka vuosi.

Hintaero Ruotsiin oli keskimäärin 11% (0,5 c/kWh). Kuun edullinen alku meni aika pitkälle samaan hintaan kuin Ruotsissa, mutta kuun puolivälin huippuhinta oli vain suomalainen ilmiö. Myös kuun lopussa hinta erosi Ruotsin hinnasta reilusti. Tämä vastasi Pohjois-Ruotsista Suomeen tulevan sähköyhteyden huoltokatkoja.

Saksassa hinta oli koko kuukauden laskeva. Alkukuussa Saksan hinta oli arkisin tyypillisesti viiden sentin tienoilla kilowattitunnilta, mutta se laski loppukuuksi lähelle kolmea senttiä kilowattitunnilta. Myös negatiivisia hintoja nähtiin.

Kuukauden aikana nähtiin hurja pudotus raakaöljyn hinnassa, joka ei kuitenkaan vielä näy täysimääräisesti lämmitysöljyn kuluttajahinnoissa. Lämmitysöljyn vertailuhinta oli alkukuussa 5,3 c/kWh ja lopussa se laski tasolle 5,1 c/kWh. Loppukuussa tyypillisesti sähkön hinta ylitti öljylämmityksen hinnan aamupäivisin ja illalla 18.00 – 19.00. Tyypillisesti sähkö oli vuorokauden kalleinta illan aluksi. Myös sähkön kulutus Suomessa oli suurinta juuri tuona tuntina. Illan kulutuspiikki siirtyi talviaikaan siirryttäessä tuntia aikaisemmaksi viitaten siihen, että syynä on katuvalaistus tai automaattilämmittimet, joita ei siirretty talviaikaan.

Lokakuun viikonloput olivat noin viidenneksen halvempia kuin arkipäivät, mikä on normaalilla tasolla (paljon vähemmän kuin syyskuussa).

Kuukauden ennuste oli kuun alussa parin prosentin tarkkuudella oikein, mutta matalan hintatason vuoksi ennuste putosi pahimmillaan 11% liian alas. 13. päivä viikonloppuna selvisi, että tuonti Ruotsista tulee olemaan huollossa yhtä aikaa ydinvoimalan huollon kanssa ja että hinta tulee nousemaan. Ennuste nousikin saman tien rajusti ja pääsi alle 5% päähän kuun keskihinnasta lopullisesti siitä eteenpäin. Ennuste reagoi 16. päivän huippuhintaan jo monta päivää etukäteen, joten itse piikki ei aiheuttanut isoja muutoksia ennusteeseen. Tuon piikin vuoksi ennuste kävi kuitenkin vielä 3,3% lopullisen hinnan yläpuolella 18.10. Kahden prosentin päähän kuukausihinnasta päästiin 23.10. ja prosentin päähän jo seuraavana päivänä. Viimeisen viikon virhe oli siis alle prosentin.

Ennustamisen tulosta voidaan pitää tyydyttävänä ottaen erityisesti huomioon iso hintapiikki keskellä kuukautta. Tuota piikkiä ei olisi voinut tietää ennen kuin muutama päivä etukäteen. Ennusteen tarkkuus oli käyttökelpoisella tasolla, mutta paljon huonompi kuin esim. syyskuussa.

Päivähinta ylitti öljylämmityksen vertailuhinnan vuorokausitasolla viitenä vuorokautena, 14. – 18.10. Kuukausitasolla sähköllä lämmittäminen oli kuluttajahinnoilla viitisen prosenttia öljylämmitystä edullisempaa ja valikoidulla sähkölämmittämisellä pystyi selvästi lisäämään hyötyä.

PS. Kun lasken vuorokausihintojen keskiarvon, päädyn tuhannesosaa korkeampaan hintaan kuin virallinen Nordpoolspotin hinta, 4,596 c/kWh. Vaikuttaa siltä, että heillä on sisäisesti laskennassaan enemmän desimaaleja kuin nuo kolme ilmoitettua. Ja muistakaa, että jos lasketaan Suomen ajassa oleva kuukausihinta, pitäisi päätyä hieman eri lukuun kuun alussa ja lopussa olevan siirtyvän tunnin takia.

Vastaako Suomen sähkön hinta kulutusta?

Viime aikoina vuorokauden kallein sähkö on usein ollut 19.00 – 20.00. Onko sähkö kulutus tuolloin Suomessa erityisen korkea?

Torstain 24.10.2013 sähkö oli kalleinta aamupäivällä, mutta illalla oli toinen kallis piikki.

Yllätyksekseni sähkön kulutuksen muutos vastaa melko tarkoin hinnan muutosta. Eniten sähköä tuona samana päivänä kului illalla 19.00 – 20.00.

Päivällä, jolloin hinta sattui olemaan vielä korkeampi kulutettiin tasaisen paljon sähköä, mutta ei aivan yhtä paljoa kuin illalla.

Illan piikkiä tasaa se, että Ruotsissa vastaava kulutuksen nousu on usein tuntia myöhemmin (aikaero).

En kuitenkaan aivan suoraan keksi, miksi Suomessa arkipäivänä kulutetaan eniten sähköä 19.00 – 20.00.

Ainakaan yritysten taloudellinen aktiviteetti ei näy Suomen nykyisessä sähkön kulutuksessa. Iltapäivien sähkön kulutus on paljon alempi kuin iltaisin. Ihmisten normaali työssäkäyntiaika ei näy sähkön kulutuksessa minkäänlaisena erona.

Sähkön hinnassa muutokset ovat paljon kovempia kuin kulutuksessa. Kulutuksen pienikin muutos näkyy hinnassa paljon enemmän. Esimerkiksi ero kulutuksessa kello 18 ja 19 välillä on alle prosentti, mutta hinta muuttuu yli kymmenen prosenttia.

Talouselämältä täyslaidallinen Suomen tehottomille sähkömarkkinoille.

Talouselämä-lehdeltä tuli virkistävä täyslaidallinen Suomen tehottomille sähkömarkkinoille. ”Kuinkakohan käy talvella? Jo nollakeli nosti sähkön hintaa Suomessa 78%”

”Pohjoismainen niin sanottu yhteinen sähkömarkkina on jo pitkään ollut lähinnä vitsi, kun yhteisellä sähkömarkkinalla yhdet saavat megawattitunnin muutamalla kympillä samaan aikaan kun suomalaiset joutuvat maksamaan siitä moninkertaisen hinnan.”

”Takavuosina kantaverkkoyhtiö Fingrid usein kehuskeli sillä, miten suuri osa vuoden tunneista oli sellaisia, ettei hintaeroja käytännössä ollut. Enää näissä luvuissa ei ole kehumista. Suomi on käytännössä jatkuvasti selvästi kalliimpi kuin sähkömarkkina-alue keskimäärin.”

Eipä ole Fingridillä intressiä pitää hintoja samana. Se saa hintaeron pullonkaulatuloista puolet (toisen puolen saa Ruotsin verkkoyhtiö). Mitä huonommin sähkön siirto toimii, sitä enemmän Fingridin omistajat saavat rahaa. On muistettava, että kun Fingrid myytiin, valtio lupasi uusille omistajille tietyn tuottotason, joka näytti vielä myyntihetkellä utopistiselta. Ei näytä enää.

Samoin ministeriö poisti tänä vuonna Energiamarkkinaviraston tulostavoitteista numeeriset vaatimukset hintojen pysymisenä samana. Ei ihme, ettei sielä suunnasta valvota mitään, kun kenenkään bonukset eivät ole siitä enää kiinni.

On artikkelissa kuitenkiin useampi virhekin.

Suomen tämänhetkinen hintojen nousu ei johdu mistään sen kummemmasta kuin siitä, että siirtolinja Pohjois-Ruotsista Suomeen on huollossa. Lisäksi samaan osui Loviisan toisen ydinreaktorin rikkoontuminen viikoksi. Mutta tämä ei tietysti muuta sitä, että ”Suomen sähköjärjestelmä näyttää kestävän kylmää tätä nykyä erittäin kehnosti”.

”Pohjolan sähkömarkkinankin ”rikkaalla miehellä” Norjalla ei yksinkertaisesti ole mitään kiinnostusta myydä sähköään Ruotsiin ja Suomeen, kun keski-Euroopasta on tarjolla parempia hintoja.”

Keski-Euroopasta ei saa enää parempia hintoja. Ei tarvitse selailla kovin paljoa tämän sivuston sähkökuvia, kun huomaa kuvion, että Suomen sähkön hinta on viime aikoina ollut suurimman osan aikaa paljon Saksaa kalliimpaa. Saksan violetti käppyrä on miltei aina kuvaajissa alimmaisena.

Nykyisin hintoja riepottaa ihan eri tavalla kuin takavuosina se, että Venäjältä välillä tulee sähköä ja välillä ei. Jos Venäjältä ei sähköä tule, hinnat nousevat tähtitieteellisiksi. Aiemmin Venäjältä tuli melko tasaisesti sähköä yli 1000 megawatin teholla.

Venäjältä ei todellakaan ole tullut vuoteen järjellisiä määriä sähköä eikä sitä erityisesti tule muulloin kuin sellaisina aikoina, milloin se puree suomalaisen luotettavuutta lisäävän kapasiteetin kannattavuutta. Voisi miltei epäillä, että kyseessä on venäläisten tarkoituksellinen suunnitelma ajaa Suomen oma voimalaitoskapasiteetti ja sen myötä metsäteollisuus alas. Mutta Venäjän sähkön hinta on myös järjestelmällisesti kalliimpaa kuin Suomessa. Kun vuoden vaihteessa avataan uusi linja viedä sähköä Venäjälle, se pahimmassa tapauksessa täyttyy venäläisten Ruotsista pörssin ohi ostamalla sähköllä – jolloin myös äärirajoilla Ruotsista Suomeen oleva kapasiteetti vähenee. Tai ainakin kaikissa tapauksissa tuon yhteyden vaikutus on Suomen sähkön hintaa nostava.

Ratkaisu Suomen sähköongelmiin olisi se, ettei sama konserni saa omistaa perusvoimaa ja säätövoimaa. Nyt kun perusvoiman ajaa alas, säätövoimasta saa rahansa moninkertaisesti takaisin. Toinen olennainen apu olisi se, ettei Venäjän kanssa saa käydä muuta sähkökauppaa kuin pörssikauppaa (nyt osuus on 10%). Ja jonkun pitäisi käydä potkaisemassa Energiamarkkinavirastoa perseeseen.

[1] http://www.talouselama.fi/uutiset/kuinkahan+kay+talvella+jo+nollakeli+nosti+sahkon+hintaa+suomessa+78+/a2210045