Avainsana: pörssisähkö

Ennuste 4,1 c/kWh

Maanantain hinta nousee tasolle 4,3 c/kWh, koska sähköyhteys Pohjois-Ruotsista Pohjois-Suomeen on nyt suurimmalta osalta huollossa. Myös Fenno-Skan 2 -yhteys on poissa pelistä koko kuukauden.[1] Suomen sähkön hinta on maanantaina 33% kalliimpi kuin Pohjois-Ruotsissa.

Katko alkaa täydellä teholla vasta maanantaina kello seitsemän aamulla. Katko näkyy täydellä teholla tiistaista eteenpäin noin 20 päivää. Alkuviikon kylmät yöt myös pitävät hinnan korkealla – tosin kylmät yöt vaikuttavat paljon vähemmän kuin kylmät päivät.

Odotan arkihinnan olevan yhteyskatkon ajan olevan tasolla 4,5 c/kWh arkisin ja tästä 20% halvempaa viikonloppuisin. Yleensä viikonloput ovat 10% halvempia, mutta silloin kun arkihintaa nostaa halvan sähkön puute, viikonloppuisin tuota puutetta ei ole ja hinta on merkittävästi halvempi.

Mekaaninen ennuste ja oma käsitykseni on nyt ensimmäistä kertaa tässä kuussa samalla tasolla, joten tämänpäivästä ennustetta 4,1 c/kWh voidaan pitää kuun ensimmäisenä ”virallisena” ennusteena.

Tarkat luvut ja kuvat löytyvät yläpalkin valinnan ”Sähköennuste” takaa.

[1] http://www.sahkolamppu.com/index.php/2012/03/02/odotettavissa-uusi-lisahuoltokatko/

Maksaa sähkön kuluttajille jopa 50 miljoonaa euroa – 20 päivän huoltokatko Ruotsin kaapeleissa

Kuukauden sähkönhinta on lähtenyt melko halpana liikkeelle (lauantaina 3,2 c/kWh), mutta on liian aikaista tehdä arvioita sähkön hinnasta. Jos normaaleja kaavoja käytettäisiin kolmeen ensimmäiseen päivään, ennuste laskisi tasolle 3,7 c/kWh. Odotettavissa olevan Ruotsi-Suomi-kaapelin huoltokatkon takia ennuste 4,0 c/kWh on kuitenkin parempi ennuste vielä tässä vaiheessa.

5.3. – 25.3 kaapeli Pohjois-Ruotsista Suomeen on huollossa. Kaapelin kapasiteetti on vain 600 MW normaalin 1500 MW:n sijaan. Tämä tarkoittaa, että tuontikapasiteetti Ruotsista parhaaseen vesivoima-aikaan on 20 päivää vain 1150 MW normaalin 2850 MW:n sijaan. Kuluttajan kannalta tuo huolto olisi kannattanut ajoittaa paremmin.

Pikaisesti arvioiden Ruotsi-Suomi kaapelien huolto nostaa Suomen sähkön hintaa sentillä kilowattitunnilta Ruotsiin verrattuna. Jos Suomessa kulutetaan tuona aikana 10000 MW:n teholla sähköä, vuorokaudessa sitä kuluu 240 miljoonaa kilowattituntia ja 20 vuorokaudessa noin viisi miljardia kilowattituntia. Jos näistä maksetaan sentti ylimääräistä, kuluttajat maksavat Ruotsin kaapelin huollon takia 50 miljoonaa euroa enemmän kuin jos nuo kaapelit olisivat kunnossa.

Kymmenen päivän sääennusteessa on kaksi yötä, joille ennustetaan jopa -15 astetta kylmää, mutta keskimäärin sääennuste on vain hieman nollan alapuolella.

Sähköntuotannon kalleimmat promillet: tuulivoima

Tuulivoimainnostusta on vaikea ymmärtää. Muuten kuin sillä, että valtio maksaa mahtavat tukiaiset.
Uuden artikkelin [1] mukaan
”Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli 130 voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 197 megawattia.”
Tuulivoimaloita Japanin rannikolla
Kuva: yellow_bird_woodstock (Flickr, CC BY)
Koska tahansa voit käydä katsomassa Fingridin sivulta, kuinka paljon Suomessa tuulienergiaa tuotetaan [2]. Tiistaina lumimyrskyssä tuotanto kävi 40 MW:ssa, mutta sen jälkeen tuotanto on enimmäkseen ollut tyypillisessä arvossa eli selvästi alle kymmenessä megawatissa. Melko usein tuotanto on jopa selvästi alle viisi megawattia. Kun olen tarkkaillut tuota sivua viimeisen parin kuukauden aikana, tuotanto on harvoin yli kymmenen megawattia. Yli neljänkymmenen megawatin en ole tuotannon nähnyt nousevan ikinä.
Kun Suomen tuulivoimaloiden nimellinen kapasiteetti on yli 197 megawattia, tuulivoimalat käyvät tyypillisesti muutaman prosentin teholla ja korkeintaan kahdenkymmenen prosentin teholla. Suomen sähkönkulutuksesta tuulivoima muodostaa muutaman promillen.
Voi olla, että tehoja liioitellaan, koska tukia saa vain, kun voimalan generaattoreiden yhteinen nimellisteho on vähintään 0,5 MW.[3]
Laki takaa tuulivoimaloille sähköstään 8,53 c/kWh.[3][4] Valtio maksaa erotuksen pörssihintaan. Vuoden 2012 todennäköisesti kalleimpana kuukautena eli helmikuussa valtion tuki on 3,25 c/kWh. Kaikkina muina kuukausina veronmaksajat maksavat paljon enemmän.
Tuulivoimala saa siis helmikuussa tuloistaan vajaan kaksi kolmannesta myydystä sähköstä ja yli kolmanneksen veronmaksajien tukina. Syksyllä tuki oli noin puolet tuloista.
Jos tuulivoimaa olisi tuotettu helmikuussa koko ajan 40 MW teholla, yhteensä tuulivoimaa tulisi 27,8 miljoonaa kilowattituntia. Silloin helmikuussa tuulivoimalat saivat pörssistä puolitoista miljoonaa euroa tuloja ja veronmaksajat tukevat tuulivoimaa hieman alle miljoonalla eurolla. Toivottavasti tuki ei tuosta paljon nouse.
Toinen mielenkiintoinen laskelma on se, voiko tuulivoimala tuesta huolimatta mitenkään kannattaa. Jos Suomen 130 tuulivoimalaa tuottavat loistavana kuukautena (20% nimellistehosta) edellä lasketun 2,5 miljoonaa euroa, se tekee 20000 euroa / tuulivoimala. Yltiöoptimistisellakaan vuosiliikevaihdolla 240.000 euroa vuodessa ei makseta kovin kummoisia lyhennyksiä, huoltokuluja ja henkilöstökuluja. Ja todellinen vuosituotto ei ole varmaankaan kuin murto-osa tuosta, selvästi alle satatuhatta euroa. Keskimääräinen tuulivoimala maksaa ehkä 2,5 miljoonaa euroa (ks. Tapaus Ii lopussa), mikä tarkoittaa, että kaikki tuotot menevät 10-25 vuotta perustamiskustannusten takaisinmaksuun, vaikka korot ja voitot unohdettaisiinkin. Arvio tuulivoimalan romutusiästä on kuitenkin alle 20 vuotta. USA:ssa on jo 14000 pystyyn jätettyä hylättyä tuulivoimalaa, jotka muodostavat melkoisen ympäristöongelman.[5] Tuulivoimaloilla on melkoisia ongelmia ansaita romutuskustannuksensa eli konkurssi on todennäköisin loppu voimalalle ja yhteiskunnan on purettava hankalat romut.
Tuulivoiman tuottajille on katastrofi, jos sähkön pörssihinta putoaa alle kolmen sentin kilowattitunnilta (kolmen kuukauden jaksona). Silloin tukia leikataan kolmella sentillä kilowattitunnilta. Syksyllä useamman kuukauden keskihinta oli vain hieman yli 3,5 c/kWh. On mahdollista, että kesällä ollaan lähellä kolmen sentin rajaa.
Sitten konstruktiivinen ehdotus kaiken negatiivisuuden jälkeen: kuluttakaa ylimääräinen ympäristöinnostuksenne tuulipropellien sijaan tekemään sellainen laite, johon voi varastoida verkosta ostettua sähköä noin neljäksi tunniksi. Merkittävän osan vuodesta on sellaisia päivä, joissa yöllä ostetusta sähköstä saa neljän tunnin kuluttua aamulla moninkertaisen hinnan. Luulisi, ettei sähkön varastointi voi olla niin paljon kalliimpaa kuin sähkön tekeminen.
Tapaus Ii
Iin kahdeksan yksikön tuulivoimala maksaa 40 miljoonaa eli 5 miljoonaa per yksikkö.[6] Nuo ovat kolmen megawatin voimaloita, kun Suomen keskimääräinen voimala on vain 1,5 MW. Tästä arvioin, että keskimääräinen tuulivoimala Suomessa maksaa 2,5 miljoonaa euroa. 20% käyttöasteella kolmen megawatin yksikkö tuottaa sähköä 448.000 eurolla vuodessa eli jos unohdetaan korot, voimala maksaa itsensä 11 vuodessa, sitten parin vuoden tuotot menevät purkukuluihin ja 13 vuoden jälkeen se tuottaa viitisen vuotta sähköä kulujen katteeksi ennen romutusta. 20% käyttöaste nimellistehosta on äärimmäisen optimistinen. 10% käyttöasteella voimala ei ehdi 20 vuodessa maksaa itseään vaikka mitään muita kuluja ei olisi. Nykyisenkaltaisilla sähkön hinnoilla ja tukirakenteilla veronmaksajat maksavat viiden miljoonan euron voimalasta (20% käyttöasteella) tukea noin kolme miljoonaa euroa (se tuottaa noin 8,5 miljoonalla eurolla sähköä 19 vuodessa, josta reilu kolmannes on takuuhintatukea). Iin kahdeksan yksikköä tulevat siis maksamaan veronmaksajille noin 24 miljoonaa euroa. Optimistisesti arvioiden Iin kahdeksalla tuulivoimalalla saa tuotettua 0,05% (puoli promillea) Suomen sähkönkulutuksesta kahdenkymmenen vuoden ajan. Kun tuulee.

[1] HS: Tuulivoiman rakentaminen saattaa vuoden kuluessa kaksikertaistua (27.2.2012)

Maaliskuun ennuste: 4,1 c/kWh

Maaliskuun ensimmäinen hintaennuste on 4,1 c/kWh.

Tammi-, helmi- ja maaliskuun sähkön hinnat ovat viime vuosina olleet:

  2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004
Tammi 3,88 6,89 6,58 4,11 4,61 2,75 4,31 2,32 2,85
Helmi  5,28 6,46 9,37 3,83 3,97 3,01 4,78 2,56 2,70
Maalis      6,09 5,52 3,49 3,19 2,37 5,32 3,08 2,73
Ta>Ma       12%  16%  15%  31%  14%  -24% -33%  4%
He>Ma        6%  41%   9%  20%  21%  -11% -20% -1%

Hinta tammikuusta helmikuuhun ja edelleen maaliskuuhun on yleensä ollut laskeva. Mediaani laskulle tammikuusta maaliskuuhun on ollut 13% ja helmikuusta maaliskuuhun 7%. Suuria poikkeuksia on kuitenkin ollut.

Tammikuusta 13% hinnanlaskulla maaliskuun hinta olisi 3,4 c/kWh.
Helmikuusta 7% hinnanlaskulla maaliskuun hinta olisi 4,9 c/kWh.

Sähkön hinta on keskimäärin ollut maaliskuussa 2004-2011 4,0 c/kWh. Tammikuussa sähkön hinta oli reilu kymmenen prosenttia tätä pitkäaikasta keskiarvoa halvempaa ja helmikuussa vastaavasti reilu kymmenen prosenttia kalliimpaa. Voimme siis olettaa, että vuoden 2012 hinta on lähellä vuoden 2004-2011 keskiarvoa ilman että inflaatiota tarvitsee ottaa huomioon (vuosia 2010 ja 2011 voidaan pitää poikkeusvuosina).

Helmikuun loppupuolen sähkönhinta on ollut keskimäärin 4,0 c/kWh (ja lievässä laskussa). Näköpiirissä ei ole mitään, mikä tuon kehityksen muuttaisi. Sääennuste kuun alulle on hyvin samantyyppinen kuin helmikuun lopussa. Helmikuun loppupuolella alkanut tärkeän Ruotsi-Suomi yhteyskaapelin Fenno-Skan 2 katko jatkuu näillä näkymin samalla tavalla koko maaliskuun.

Näiden neljän arvion keskiarvo on 4,1 c/kWh, mikä on tällä hetkellä paras ennuste maaliskuun pörssisähkön hinnalle.

Helmikuun pörssisähkön lopullinen hinta: 5,28 c/kWh

Helmikuun viimeisen päivän sähkön hinta tulee olemaan 3,5 c/kWh. Koko kuukauden keskihinta on 5,3 c/kWh (tarkkaan 5,281 c/kWh).

Kuukauden ennuste onnistui hyvin. Ennuste on ollut 5,3 – 5,4 c/kWh kuukauden neljännestätoista päivästä lähtien.

Ennuste mustalla
 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä,
90% todennäköisyydellä keltaisten välissä,
toteutunut päivähinta violetti.

Toteutunut hinta jäi juuri alle vanhan öljylämmitysrajan (5,3 c/kWh). Öljyn hinnan kallistumisen vuoksi öljylämmitysraja kuun lopussa on kuitenkin ollut 5,9 c/kWh eli myös helmikuussa öljylämmitys on ollut paljon pörssisähkön hintaista sähkölämmitystä kalliimpi (verojen ja siirtomaksujen jälkeen ero on noin 6%).