Avainsana: pörssisähkö

Suomen voimalaitokset

Keräsin sähköpörssin vikailmoituksissa mainitut Suomen voimalaitokset listaan. Tälle listalle päästäkseen voimalaitoksen täytyy tuottaa sähköä yli 100 MW.(*)

Näistä ilmoituksista myös selviää, kuka myy ko. voimalan tuotannon pörssiin. Joissakin voimaloissa on paikallinen omistaja tai jaettu omistus, mutta sähköpörssissä näkyy vain yksi myyjä, joka on myös yleensä suurin omistaja. Käytän tässä myyjästä lyhennysnimeä ”kartelli”.

Voimalaitos               Kartelli      Tyyppi     Sähkö  Elspot
                                                     MW     MW
Alholmens Kraft (Pietarsaari) PVO       Bio/hiili    237    
Forssa Reserve Power Plant    Fingrid Kaasuturb.     300    
Haapavesi                     PVO       Turve/bio    154    
Hanasaari B (Helsinki)        Helen     Hiili        220    100
Inkoo                         Fortum    Hiili       1000   
Keljonlahti (Jyväskylä)       Jyv. E.   Bio          190    
Kemijoki                      Fortum    Vesi         800    
Kristiina 1                   PVO       Öljy         210    
Kristiina 2                   PVO       Hiili        240    
Kymijärvi (Lahti)             Lahti E.  Hiili, kaasu 200    
Lielahti (Tampere)            Tamp. S.  Kaasuturb.   147    135
Loviisa 1                     Fortum    Atomi        496    
Loviisa 2                     Fortum    Atomi        496    
Martinlaakso (Vantaa)         Vant. E.  Kaasu, hiili 195    
Meri-Pori (Pori)              Fortum    Hiili        565    
Mertaniemi 2 (Lappenranta)    Lapp. E.  Kaasu        144    
Mussalo 2 (Kotka)             PVO       Kaasu        238    
Naantali                      Fortum    Kivihiili    256    
Naistenlahti 1 (Tampere)      Tamp. S.  Kaasu, turve 122    
Olkiluoto 1                   PVO       Atomi        880    
Olkiluoto 2                   PVO       Atomi        880    
Oulujoki                      Fortum    Vesi         440    
Salmisaari (Helsinki)         Helen     Hiili        160    150
Seinäjoki                     PVO       Turve/bio    120    
Suomenoja (Espoo)             Fortum    Hiili, kaasu 359    
Tahkoluoto (Pori)             PVO       Hiili        235    
Toppila (Oulu)                Oulun E.  Bio/hiili    210    120
Vaskiluoto 2 (Vaasa)          PVO       Hiili        230    
Vuoksi (Imatra)               Fortum    Vesi         240    
Vuosaari A ja B (Helsinki)    Helen     Kaasu        630    150

Suomen voimalaitokset kartelleittain

Sähkön myynti pörssiin jakautuu seuraavasti kartelleittain:

  • Fortum: 4652 MW
  • PVO: 3424 MW
  • Helsingin Energia: 400 MW
  • Fingrid: 300 MW (puhdas varavoimala)
  • Muut kaupunkisähkölaitokset yhteensä: 1106 MW
Yhteensä: 9882 MW
Monien kaupunkisähkölaitosten, ennen kaikkea Helsingin energian, pörssi-ilmoituksissa oleva megawattimäärä on paljon pienempi kuin muista lähteistä saatava teho. Ilmeisesti tämä kuvastaa hyvin sitä määrää, jota ei myydä pörssin kautta. Tuo puuttuva määrä on näiden tietojen mukaan 712 MW.
Näin syyskuussa Suomen matalan ajan sähkönkulutus on 5 GW + Ruotsista tuodut 2 GW. Fortum voi siis yksinään tuottaa jo yli 100 MW voimaloillaan käytännössä kaiken Suomessa tarvittavan sähkön. Eikä Pohjolan Voimakaan kovin kaukana ole. Fortumilla ja PVO:lla on kummallakin lähes täyskäsi eri voimalatyypeissä:
  • Fortum: ydin, hiili, vesi ja kaasu (ei bio!)
  • PVO: ydin, hiili, kaasu, bio, (ei vesi)
Nämä kaksi käytännössä päättävät Suomen sähkön hinnan, eikä siinä muilla ole paljon sanomista. Ei ihme, että Suomen sähkön hinta on irtautunut muista Pohjoismaista ja jopa Baltiasta paljon korkeammaksi. Ja näitä kahta vahtimassa on kokonainen virasto!

(*) Fortumin Uimaharjun biovoimalan sähköteho on 99MW, mutta tuskin tehoa on suunniteltu sitä varten, ettei katkoista tarvitse tehdä pörssi-ilmoituksia. Joka tapauksessa, voimala putosi listalta.

Minne eilen katosi kaksi miljoonaa euroa?

Suomen sähkön hinta on pysynyt kolminkertaisella tasolla Ruotsiin nähden. Tuonti taas on lähes maksimissaan.(*) Tuodun sähkön ostajat maksavat sähkön oikealla rahalla ja Ruotsissa olevat tuottajat saavat myös aivan oikeaa rahaa, mutta paljon vähemmän. Kun tuottajat saavat paljon vähemmän kuin kuluttajat maksavat, jonnekin katoaa paljon rahaa. Kuinka paljon tuota rahaa katoaa ja minne?

Tuonnin arvoa ei saa suoraan kertomalla päivähintaa päivän tuonnilla, koska silloin, kun sähkön on halpaa sitä käytetään vain hyvin vähän. Tarkan luvun selvittääksemme, joudumme ottamaan tunnittaisen tuonnin ja kertomaan sen tunnittaisella hinnalla. Pörssihinnat täytyy myös siirtää Suomen aikaan. Edellinen täysi vuorokausi on 8.8., jonka tunnittainen tuonnin arvo on valmiiksi laskettu seuraavaan kuvaajaan.

Sininen käyrä kertoo, kuinka paljon suomalaiset kuluttajat maksoivat sähköstään, siis myös tuontisähköstä. Punainen käyrä kertoo, kuinka paljon ruotsalaiset tuottajat sähköstään saivat. Näiden välillä on valtava ero. Koska tuonti Ruotsista on kolmannes Suomen sähkön kulutuksesta, kyseessä ovat isot rahat.

Kun koko päivä lasketaan yhteen, suomalaiset kuluttajat maksoivat Ruotsista tuodusta sähköstä 2,7 miljoonaa euroa. Ruotsalaiset sähkön tuottajat saivat viemästään sähköstä 0,7 miljoonaa euroa. Jonnekin siis katosi yhden päivän aikana kaksi miljoonaa euroa.

Mihin tuo kaksi miljoonaa katosi? Itse asiassa en tiedä. Nordpoolspotin dokumentaatio ei ole läheskään niin perusteellista, että tämä selviäisi. Olisi loogista, että se jäisi siirtoyhteyden omistajalle – paitsi että kun siirtoyhteyden tarjoaja palvelee huonosti, hintaero nousee, ja siirtoyhteyden omistaja saa enemmän rahaa. Ei kuulosta sekään reilulta. Enpä usko, että tuottajatkaan koskaan näkevät tuota rahaa.

(*) 8.8. keskimäärin 2685 GW, sähkön kulutus Suomessa keskimäärin 6. – 9.8. 8245 GW.

Ei lirise Venäjältä sähköä

Sähkönsiirtoyhteys Venäjältä Suomeen kytkettiin odotetusti käyttöön tänä aamuna. Nyt Venäjältä voidaan tuoda sähköä 1400 MW teholla. Mutta ei tuoda.

Fingridin tietojen mukaan ensimmäisenä pävänä on muutaman tunnin ajan tuotu sähköä suuruusluokassa 65 megawattia. Muun aikaa siirto on puhdas nolla. Käytännössä sähköä ei siis ole siirretty ollenkaan.

Tämä on siis samaan aikaan, kun Suomen sähkö oli joinakin tunteina yli viisinkertaisesti kalliimpaa kuin Ruotsissa. Venäläisten ei siis mielestään kannata viedä sähköä edes noilla hinnoilla. Tai heillä ei yksinkertaisesti ole ylimääräistä sähköä.

Vielä jokin aikaa sitten virallisissa puheissa oli ajatus, että Suomen kautta voitaisiin viedä Venäjän halpaa sähköä Suomen kautta Keski-Eurooppaan.

1400 megawattia vastaa kymmenesosaa Suomen talvipakkasten huippukulutuksesta. Ruotsista on tänään tuotu sähköä jatkuvasti noin 2800 megawatin teholla. Tämänhetkisestä Suomen kulutuksesta Ruotsin tuonti on noin kolmannes.

Fingrid: Venäjän rajakapasiteetti ja siirrot
Fingrid: Voimajärjestelmän tila
http://www.sahkolamppu.com/2012/01/sahkon-hinta-kuukauden-ennatykseen.html

Libor-kriisi ja sähkön hinta?

Viimeisen kuukauden aikana on ollut paljon kohua ”libor-skandaalista”. Libor on anglosaksisen dollari- ja puntamaailman tärkein viitekorko, kuten Euribor Suomessa ja euromaissa. Pankeissa työntekijät ovat soitelleet toisilleen, ja sopineet yhdessä sopivan tarjoustason pankkien välisten lainojen huutokaupassa sopivalle tasolle.

Toistaiseksi vasta yksi pankin pääjohtaja on joutunut eroamaan ja vahingoiksi arvioidaan tällä hetkellä 18 miljardia euroa.[1]
Viime päivinä on alettu selvittää, onko vastaava käytäntö koskenut myös Euriboria, ja tällä hetkellä hieman vaikuttaa, että kyllä.
Mutta eihän tällainen voi koskea pörssisähköä. Eihän Skandinaviassa sähkön ostajat ja myyjät tunne toisiaan niin, että yhteisestä hintatasosta ei voitaisi sopia epävirallisissa keskusteluissa. Ainakin tuosta saisi melkoset rangaistukset.
Mikäli tuollaista tapahtuisi, se ainakin varmasti lakkaisi, kun Libor- ja Euribor-väärinkäytöksiä on alettu tutkia. Keinottelu olisi todennäköisesti sähkön hinnan nostoa, eli hintojen sopimisen loppuminen johtaisi todennäköisesti sähkön hinnan laskuun.

Ohessa kuvaaja, joka kertoo skandaalin saamasta julkisuudesta. Kesäkuun 27. päivä Barclays-pankki tunnusti korkojen manipuloinnin ja sai yli 300 miljoonan euron sakot. Heinäkuun 3. päivä pankin pääjohtaja erosi. 6.7. tapauksesta aloitettiin Englannissa virallinen petostutkinta.[2] Vahingonkorvaukset ja muut kulut voivat nousta 18 miljardiin euroon. 9.7. amerikkalaiset sijoittajat aloittivat oikeudenkäynnin Euriborin määräytymisestä vastaavia pankkeja vastaan saadakseen vastaavat vahingonkorvaukset.

(Osumia kesäkuun alussa pitäisi olla hiukan, niiden täydellinen puuttuminen on ongelma Google-uutisten haussa kuukautta vanhemmista artikkeleista.)

Jos vastaava kehitys pelottaisi sähkömeklareita, sähkön hinnassa näkyisi varmasti kova pudotus Libor-skandaalin ollessa julkisuudessa. Seuraavassa kuvassa Pohjoismaiden systeemihinnan kehitys samana puolentoista kuukauden jaksona.

 Kuvasta ei voi varsinaisesti päätellä mitään varmaa… Voitteko te?

[1] http://www.kauppalehti.fi/etusivu/libor-skandaali+voi+maksaa+jopa+18+miljardia/201207214249

Öljylämmitys on suora sähkölämmitys pörssihinnalla 5,6 c/kWh

Sähkölämmitys on nyt saman hintaista kuin öljylämmitys pörssihinnalla 5,6 c/kWh. Tämä perustuu lämmitysöljyn hintaan 1,08 euroa/litra. Lämmitys öljyllä maksaa 12,0 c/kWh.

Aikaisemmin tänä keväänä vertailuhinta on ollut 5,9 – 6,2 c/kWh.

Tämän hetkisellä pörssihinnalla (ennuste) 3,4 c/kWh öljylämmitys ei ole pudonneesta hinnasta huolimatta kilpailukykyinen kodin lämmityksessä verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Lämmitysmittarit sivun alalaidassa on myös päivitetty nykyiselle sähkön- ja lämmitysöljyn hinnalle. Muutos ei näy dramaattisina eroina. Myös muut mittarit on arvioitu uudelleen eikä niissä tunnu olevan muutospaineita.

Laskelmat ovat sivuilla Lämmitysöljy ja Sähköennuste.

Fingridkin tunnustaa: 80 miljoonaa maksettu liikaa sähkön hinnassa Fenno Skan 2 -yhteyden rikkoontumisen takia

Talouselämä-lehtikin innostui laskeskelemaan Fenno Skan 2 kaapelin katkaisseen ankkurointimokan hintaa. Tässä blogissahan sitä ja myös Pohjois-Suomen kaapelin huoltotoimien hintaa on jo laskettu monta kertaa kertaa, mm. 31.3.2012, 20.3.2012 ja 19.2.2012.

Talouselämän artikkelin 80 miljoonaa on laskettu pikaisesti arvioiden alakanttiin. Pelkästään pohjoisessa tulevan toisen kaapelin kolmen viikon huoltokatko maksoi laskelmieni mukaan lähes sen verran. Fenno-Skan 2 on aivan eri kaapeli ja se on ollut rikki paljon pidemmän ajan.

Fenno-Skan 2 -kaapelin vika alkoi 17.2.2012 eli se on nyt jatkunut kaksi kuukautta eli noin 60 päivää eli 1440 tuntia.

Talouselämän jutussa mainittu tämänhetkinen 200 000 euroa tunnissa tappiota tarkoittaisi 1440 tunnissa 288 miljoonan tappioita. Tuo on kuitenkin enemmän, kuin mitä sähkön hintaero on keskimäärin ollut kaapelin ollessa poissa käytöstä.

Jos lasketaan Fenno Skan 2:n rikki olemisen ajalta täydet viikot, keskimäärin Suomen sähkön hinta on ollut 0,73 c/kWh korkeampi kuin Pohjois-Ruotsissa (kuva 1). Tämä kuitenkaan valitettavasti ei kerro koko totuutta, koska hintaero on pieni silloin kun kulutus on pientä, ja hintaero on suuri, kun kulutus on suurta. Painotetun hintaeron laskeminen on liian työlästä tähän hätään (jokainen tunti pitäisi laskea erikseen), mutta se on aika paljon enemmän kuin 0,73 c/kWh.

Maaliskuun keskikulutus oli 12 GW, jolloin rikkioloajan 1440 tuntia tarkoittaa 17 miljardia kilowattituntia. Suomen ja Ruotsin sähkönhinnan eron aiheuttamat tappiot ovat silloin 125 miljoonaa euroa (käyttäen painottamatonta keskiarvoa).

Liian korkean hinnan aiheuttamat tappiot ovat täysin raakaa verotonta rahaa, jonka sähkön kuluttajat ovat antaneet suomalaisille sähkön tuottajille ja ruotsalaisille sähkön maahantuojille ylimääräisenä puhtaana käteen.

Hyvänä puolena valtio on saanut sähkön kuluttajilta 29 miljoonaa euroa ansiotonta windfall-arvonlisäveroa. Asiakkaat siis maksoivat ylimääräistä yhteensä 154 miljoonaa, mutta valtiokin sai saaliista jako-osuuden.

80 miljoonan euron ankkurointimoka – ja suomalaiset maksavat – Uutiset – Talouselämä
31.3.2012: Suomen sähköntuotannon surkea kilpailykyky
20.3.2012: Pohjois-Suomen kaapelihuolto maksanut kuluttajille jo 49 miljoonaa euroa tässä kuussa
19.2.2012: Fenno-Skan-yhteyden hajoaminen nostaa Suomen hinnan Pohjoismaiden korkeimmaksi
Fingrid: Fenno Skan 2 -esite