Avainsana: pörssisähkö

Marraskuun lopullinen hinta: 4,203 c/kWh

Marraskuun viimeisen päivän hinta on 3,5 c/kWh eli kuukauden kolmanneksi alin päivähinta ja kuukauden halvin arkipäivä.

Ennustetta tämä ei kuitenkaan heilauta vaan hinta on ennustettu 4,2 c/kWh, tarkkaan sanoen 4,203 c/kWh. Tyypilliselle kuluttajalle sähkö maksaa marraskuussa veroineen ja siirtomaksuineen noin 10,3 c/kWh.

Marraskuun hintaennusteen kehitys (musta).
Päivähinta violetilla. 50% ennuste vihreä, 90% ennuste keltainen.
(Klikkaa suuremmaksi)

Ennuste tiesi tällä kertaa lopullisen hinnan oikein viikko etukäteen.

Jos katsotaan ennustetta kuun alussa, näin alhaisen kuukausihinnan todennäköisyyttä pidin etukäteen vain noin 5% todennäköisenä. Kuukausi onkin ollut hyvin poikkeuksellinen loppukuun hinnanlaskuineen. Marraskuussa voimakas hinnannousu olisi paljon luonnollisempi. Syy on selvästi poikkeuksellinen sää. Lämpimän sään vuoksi lämmitystarve on ollut paljon tavallista pienempi, vesivarastot ovat yhä täynnä eivätkä ne ole jäätyneet, ja viimeisenä niittinä myrskyjen vuoksi Tanskan Jyllannin tuulivoimatuotanto on tuottanut enemmän sähköä kuin paikallisesti on tarvittu (*).

Kovin hyvin ennusteen ei voi sanoa menneen. Käytännön kannalta kuun puolivälin ennuste 4,7 c/kWh ei kuitenkaan ehkä ollut kovin huono arvaus. Ennustehan oli olennaisesti tuolla tasolla jo neljännestä päivästä lähtien. Silloin loppukuun sää ei ollut ennustettavissa. Ennuste oli siis suurimman osan kuukautta hieman yli kymmenen prosenttia liian korkea.

Öljylämmittäjän kannalta ennuste on ollut hyödyllinen. Jo 7. päivä ennusteessa oli selvää (75%), että sähkön hinta jää öljylämmityksen vertailutason 5,3 c/kWh alle. 18. päivä todennäköisyys oli enää 2% ja 20. päivä otsikoin ”nyt viimeistään öljylämmitys pois”, kun todennäköisyys oli laskenut arvoon 0,2%. Reilun viikon on ollut selvää, että hinta jää myös alle kaikkein optimistisimmalla hyötysuhteella lasketusta öljylämmityksen hinnasta 4,5 c/kWh.

Seuraavassa kuukaudessa yritän olla ottamatta niin paljon etunojaa hinnan nousun suhteen. Siivosin vasta 24. päivä selvästi epärealisisesti etunojaa hinnan nousuun ottavat tekijät, jolloin ennuste tulikin sitten kerralla oikein. Tämän siivouksen olisi voinut tehdä jo muutamaa päivää aikaisemminkin, koska siihen liittyvät tekijät olivat nähtävissä jo tuolloin.

(*) Jyllannin tuulivoimatuotannosta en ole löytänyt virallista tilastoa, mutta katsomalla eri aluiden sähkönhintoja, pidän aika varmana sitä, että hinnanalennuksen takana ovat juuri kova tuuli.

Lämmitystapojen suhteellinen hinta

Olen laskenut paljonko eri tavoilla lämmittäminen tällä hetkellä maksaa. Koska luvut vaihtelevat suuresti riippuen esim. hyötysuhteen arvioinnista, jätän yksityiskohdat myöhäisempiin artikkeleihin.

Tästä kuitenkin hieman suuntaa muidenkin arvioille.

Jos öljylämmitys maksaa 100%, muilla tavoilla lämmittäminen maksaa:

  • pörssisähköllä marraskuussa 93%
  • pörssiyösähköllä marraskuussa 84%
  • ostetuilla koivuklapeilla 84% (*)
  • piensäkeissä tarjouksesta ostettu pelletti 68%
  • lämpöpumpulla päiväsähköllä 47% (**)
  • nestekaasu 210% (***)
Sähkö on talvikautena yleenä öljyä kalliimpaa, mutta vielä marraskuussa hintaetu on selvä sähkön hyväksi.
Mitään kiinteitä kuluja ei ole otettu huomioon. Öljylämmityksen hyötysuhteeksi on oletettu 0,9.
(*) klapien hinnaksi on oletettu 65 euroa / irto-m3, hyötysuhteeksi oletettu 0,7 eli varaava leivinuuni
(**)  lämpöpumpulle oletettu hyötysuhde 2. Mainoksissa puhutaan jopa hyötysuhteesta 4.
(***) 6 kg pullon täyttö Puuilossa

Päivää vaille lopullinen: 4,2 c/kWh

Marraskuun melko lopullinen hintaennuste on 4,2 c/kWh. Yhden päivän tiedot siis vielä puuttuvat. Ennuste on nyt 90% todennäköisyydellä lopullinen hinta.

(klikkaa suuremmaksi)

Hinta nousi maanantaina paljon näköisesti, mutta tiistaina hinta taas alkaa pudota. Ilmeisesti Tanskan Jyllannissa (DK1) on halpaa tuulisähköä, koska siellä sähkö on poikkeuksellisesti ollut viimeiset viisi päivää halvempaa kuin Suomessa. Tämä selittänee halvan piikin Suomenkin hinnoissa.

Hinta voi olla jotain muuta kuin 4,2 c/kWh, jos viimeisen päivän hinta on alle 2 c/kWh tai yli 5 c/kWh. Tämä ei ole todennäköistä.

Öljylämmitys ei millään ylioptimistellakaan hyötysuhteella ole ollut halvempaa kuin pörssisähkön käyttäjän suora sähkölämmitys tässä kuussa.

Yllätyspudotus, ennuste enää 4,2 c/kWh

Näin kuukauden lopussa hintaennusteeni pitäisi jo kauniisti pysyä paikallaan. Mutta pörssipelurit järjestivät aikamoisen yllätyksen ja hinta on ollut voimakkaasti laskeva koko viikon. Ennusteeni taas piti vain nousevaa hintaa mahdollisena edellisten vuosien tapaan. Hinta-ennuste ei laske paljoa, mutta kuitenkin rajalle, jonka alittamisen todennäköisyyttä pidin 10% suuruisena vielä viime viikonloppuna. Kaksi viimeistä päivähintaa ovat olleet alempia kuin kertaakaan aiemmin tässä kuussa.

Skenaariot antavat kahta mahdollista ennustetta: mikäli mukaan otetaan nousuennusteet samalla tavalla kuin aikaisemmin, hintaennuste on 4,4 c/kWh, jos kuitenkin otetaan huomioon vain nykytason paremmin huomioon ottavat ennusteet, ne kaikki päätyvät lukemaan 4,2 c/kWh. Loppukuussa on myös kaksi viikonloppupäivää, joiden alennettua hintaa kaikki mallit eivät ota huomioon.
Koska pessimistiset ennusteet tuntuvat tällä hetkellä melko mahdottomilta, teen tämänkertaisen ennusteen ilman niitä. Tämä lasekee ennustetta lisää ehkä realistisemmalle tasolle. Ennusteeksi tulee siis vahvasti 4,2 c/kWh.
Hintaennuste, josta on poistettu voimakkaan nousun skenaariot
(klikkaa suuremmaksi)
Tason 4,2 c/kWh alapuolelle joutuminen on aika epätodennäköistä, koska silloin loppukuun hinnan pitäisi laskea alle 3,3 c/kWh, mistä ollaan vielä kaukana. Tason 4,4 c/kWh ylittyminen edellyttää loppukuun keskihinnan nousemista yli viiden c/kWh, mikä tuntuu tällä hetkellä myös kaukaiselta. 90% ennuste on siis 4,2 – 4,4 c/kWh ja 50% ennuste 4,2 – 4,3 c/kWh.
Nykyinen Suomen hinta on sama kuin Etelä-Ruotsissa ja Etelä-Norjassa. Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa on vielä hieman matalampi hinta. Tämä viittaa vesivoiman ylituotantoon sateiden jatkuessa. Sääennuste antaa Etelä-Suomeen loppukuussa vain yhden lievän pakkasyön ja muuten lämpötila on selvästi plussan puolella. Niin kauan kuin sateet tulevat vetenä, ne nostavat vesivarastojen pintaa ja vettä on laskettava pois varastojen ollessa täynnä. Kun vesi muuttuu lumeksi, se varastoituu kevääseen asti ympäri metsiä nostamatta vesivarastojen pintaa. Lämmityksessä nollan alittaminen ei lisää erityisesti lämmitystarvetta sen enempää kuin muukaan vastaava lämmönpudotus.
Yllättävää pohjoismaiden hinnassa on se, että myös Skoonen ja Tanskan hinta on sama kuin Suomessa. Ne ovat viime aikoina olleet usein yli kuuden c/kWh.
Hintaennuste vanhalla tavalla
(klikkaa suuremmaksi)

Ruotsin hinta-aluejako alentaa sähkön hintaa Suomessa

Tämä juttu on parasta aloittaa varoituksella: oikeasti tiedän pohjoismaisista sähkömarkkinoista hyvin vähän.

Ruotsi jaettiin tämän kuun alussa neljään hintavyöhykkeeseen. Nyt voi ehkä tehdä ensimmäisiä päätelmiä siitä, mitä se vaikuttaan sähkön hintaan Suomessa. Sähkön hinta Suomessa on ollut poikkeuksellisen alhainen koko marraskuun ja syy saattaa olla Ruotsin tilanne.

Sueraavassa kuvassa on Nordpoolin tiedoista haettu tämän päivän tilanne (siis 23.11.2011) Ruotsin ja ympäröivien maiden osalta. Siirrot ovat koko päivän aikana siirrettyjä gigawattitunteja. Mikäli samaa linjaa käytetään tänään myös toiseen suuntaan, olen merkinnyt sen vähennyslaskuna: siirto FI->SE3 on kymmenen miinus kaksi päinvastaiseen suuntaan, yhteensä siis kahdeksan. Kuvasta puuttuvat Norjan sisäiset siirrot ja (pienet) yhteydet Puolaan ja Viroon. Lisäksi Tanska on oikeasti kaksi aluetta. Mutta olennaiset Ruotsin ja Suomen sähkön siirrot ovat kuvassa. Ruotsin ja Norjan hintarajat eivät ole kartassa täysin oikeilla paikoillaan. Nuolien leveys on suoraan verrannollinen siirron määrään.

(Kuvan pohja Wikimedia Commons, lisenssi GFDL, joten tämänkin kuvan lisenssi GFDL.)

Kuvassa näkyy vahva tarve siirtää sähköä pohjoisesta etelään. Ehdottomasti suurin siirto on Keski-Ruotsista Tukholman alueelle. Merkittävä osa tästäkin sähköstä kuitenkin jatkaa vielä Skooneen. Suomen sähkönkulutus on melko pientä Ruotsiin verrattuna.

Alueelle SE1 tulee NO4:stä 14 megawattituntia, mutta se jatkaa suoraan matkaansa etelään alueelle SE2. Ei ole tietenkään täysin oikein sanoa näin, mutta kyllä tässäkin laskutavassa on perää. Kaikki SE1:ssä tuotettava ylijäämäenergia 32 gigawattituntia myydään siis Suomeen. Tämäkin on osittain näennäistä, sillä tuosta energiasta 8 gigawattituntia jatkaakin matkaansa Suomen kautta Tukholmaan alueelle SE3. Suomi kuluttaa ruotsalaista sähköä vain 24 gigawattituntia.

Alue SE2 saa sähköä 14 gigawattituntia NO4:stä SE1:n kautta ja lisäksi 4 gigawattituntia suoraan NO4:stä ja 11 gigawattituntia NO3:sta. SE2 saa siis yhteensä 29 gigawattituntia Norjasta, mutta itse asiassa kaikki tuo jatkaa matkaansa Tukholmaan alueelle SE3, ja sen lisäksi SE2 tuottaa vielä huimat 86 gigawattituntia ylijäämäsähköä, jonka se toimittaa myös Tukholmaan (SE3).

Tukholman SE3 saa Pohjois-Ruotsista, Norjasta (NO1) ja Suomesta yhteensä 140 gigawattituntia sähköä. Tästä se kuluttaa itse 54 gigawattituntia, mutta enemmistö eli loput 86 gigawattituntia jatkavat matkaansa etelään.

Skoonen SE4 kuluttaa itse pohjoisesta saamastaan 86 gigawattitunnista 71 gigawattituntia ja myy 15 gigawattituntia edelleen Tanskaan.

Yhteenvetona siis:

  • Norja vie Ruotsiin 46 GWh
  • Alue SE1 tuottaa ylijäämää 32 GWh
  • Alue SE2 tuottaa ylijäämää 86 GWh
  • Alue SE3 kuluttaa ylijäämäsähköstä 54 GWh
  • Alue SE4 kuluttaa ylimäämäsähköstä 71 GWh
  • Suomi ostaa ylijäämäsähköstä 24 GWh
  • Tanska ostaa ylijäämäsähköstä 15 GWh (ja lisäksi suoraan Norjasta 22 Gwh)

Niin kauan kuin Tukholma tarvitsee Pohjois-Ruotsin sähköä niin kipeästi, että se ostaa sitä jopa Suomen läpi, Suomen sähkön hinta ei voi erkaantua kovin kauaksi Ruotsin hinnasta. Suomen ja Ruotsin kaikkien pohjoisten alueiden SE1, SE2 ja SE3 sähkön hinta on tänään täsmälleen sama. Skoone puolestaan on täysin pohjoisesta saamansa sähkön varassa ja siellä sähköstä maksetaankin esimerkiksi tänään puolitoistakertaista hintaa.

Ruotsin eteläänpäin kulkeva kapasiteetti ei ole vielä täynnä. Kapasiteetit pohjoisesta etelään ovat:

  • SE1 -> SE2, 65 GWh, käytössä siis noin 20%
  • SE2 -> SE3, 149 GWh, käytössä siis noin 80%

Tämä puolestaan puhuisi siitä, ettei sähköä kuljeteta Tukholmaan Suomen läpi ellei se ole edullisempaa.

Uskon kuitenkin, että Ruotsin hinta-aluejako toistaiseksi alentaa sähkön hintaa Suomessa. Sähkö on kallista etelässä, jonne Suomesta ei ole sähkönsiirtoyhteyksiä, joten muiden Ruotsin alueiden hinta laskee hieman verrattuna aikaisempaan. Poliitikot saattavat kuitenkin hermostua pian tilanteeseen, jolloin järjestelmään voi tulla muutoksia.

Ennuste ennallaan 4,5 c/kWh, mutta hinta yllättäen laskusuunnassa

Sähkön hinta on yllättäen ollut tällä viikolla edellisviikkoa alempana ja hinta on ollut jopa koko ajan selvästi laskeva: 4,5 -> 4,3 -> 4,1 c/kWh (ma->ti->ke). Tämän viikon arkipäivien keskiarvo on 7% alempana kuin viime viikon arkipäivien keskiarvo. Tämä on selvästi jotain, mitä en odottanut. Tämä muuttaa ennustettani siten, että 50% todennäköisyyden alaraja laajenee rumasti alaspäin ja on sama kuin 90% todennäköisyyden raja. Muuten ennusteen rajat jatkavat supistumistaan.

(klikkaa suuremmaksi)
(Kuva tuotettu: Google Docs + Inkscape)

Syitä hinnan alentumiseen olen kuitenkin luetellut jo aikaisemmin: lämpimät säät, lama, vesitilanteen jatkuminen vuoden korkeimpana ja Suomen suurimman vesivoimalaitoksen käynnistys Rovaniemellä. Ilmeisesti myös samaisen vesivoimalaitoksen sähkölinjojen remontin valmistuminen vaikutti siihen, että Ruotsista tulee sähköä täydellä volyymillä ja Suomen hinta on nyt sama kuin Ruotsin alueiden (Skoonea lukuunottamatta). Osa Pohjois-Ruotsista (SE1) tulevasta sähköstä jatkaa itse asiassa Suomen läpi Tukholman alueelle (SE3) ankkuroiden Suomen tehokkaasti Ruotsin hintaan.

Sähkön hintaennuste on yhä 4,5 c/kWh, mutta se lähenee 4,4 c/kWh:a. Tässä ennusteessa on yhä oletus sähkön hinnan noususta nykytasoltaan. Mikäli jostain ihmeellisestä syystä sähkön huominen taso jatkuu tai jopa trendinomaisesti jatkaa laskuaan alle 4 c/kWh, kuukauden keskihinta saattaa pudota jopa tasolle alle 4,3 c/kWh. Tuo tuntuu nyt mahdollisemmalta kuin vielä sunnuntaina. Tilanne on hieman hämmentävä, kun olen odottanut jyrkkää hinnan nousua koko kuukauden.

Mahdollisten vaihteluden vaikutus loppukuun hintaan on kuitenkin muutaman kymmenyksen sisällä.

Sähkölämmitys on tässä kuussa aivan varmasti halvempaa kuin öljylämmitys. Kaavan antama prosentti on 99.98%. Sähkön hinnan pitäisi koko loppukuuksi kaksinkertaistua.