Avainsana: pörssisähkö

Sähköfutuurien nimeäminen

Sähköfutuurien nimet ovat kryptisiä kuten SYHELFUTBLYR-26. Tässä avaan hieman, mistä nimet tulevat.

Ensinnäkin futuureja on systeemihinnalle ja paikalliselle hintaerolle.

Pohjoismainen systeemihinta lasketaan pistämällä kaikki osto- ja myyntitarjoukset yhteen ja katsomalla missä ne kohtaavat.

Verkossa on kuitenkin rajoitteita eli sähköalueiden välillä ei voi siirtää rajattomasti sähköä. Sen vuoksi toisessa vaiheessa lasketaan hinnat uusiksi ottaen huomioon alueiden väliset pullonkaulat. Systeemihinta ei ole välttämättä käytössä yhdelläkään alueella.

Systeemihinnan laskeminen ei ole mielestäni maailman järkevin tapa käydä huutokauppaa, mutta siitä pitäisi kirjoittaa monta uutta artikkelia.

Nasdaqomx-pörssissä on siis kahdenlaisia futuureja: systeemihintafutuureja ja futuureja paikallisen hinnan ja systeemihinnan erotukselle.

Systeemifutuurit

Systeemifutuuri on esimerkiksi ENOFUTBLQ1-23 

Nimi jakautuu seuraavasti:

  • Systeemihintafutuurit alkavat kirjaimilla ENO eli pohjoismainen sähkö,
  • FUT on futuuri,
  • BL on Base Load, mikä tarkoittaa kaikkien tuntien keskiarvoa eli oletuksella, että sähköä joka tunti tuotetaan ja kulutetaan tasaisesti. Sähkön ostajaa voisi kiinnostaa enemmän hinta, joka saadaan painottamalla sähkön hintaa kunkin tunnin kulutuksen määrällä, mutta tällaista futuuria ei ole vielä tullut vastaan,
  • Q1 tarkoittaa vuoden 2023 ensimmäistä vuosineljännestä (tammikuu – maaliskuu).

Aikamääreet ovat

  • W22-23 – vuoden 2023 viikko 22,
  • Q1-23 – vuoden 2023 vuosineljännes 1,
  • YR-23 – vuosi 2023.

Futuurin hinta

Systeemifutuurin ENOFUTBLQ1-23 hinta on tällä hetkellä

  • BID 390,0,
  • ASK 350,0.

Joku on siis kirjannut järjestelmään olevansa valmis myymään yhden megawattitunnin sähköä vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä hintaan 390 e/MWh eli 39 c/kWh. Joku toinen on taas kirjannut järjestelmään, että on valmis ostamaan yhden megawattitunnin sähköä hintaan 35 c/kWh. Nopeammat kaupat sitten tehdään tässä välissä.

Kovin tarkkaa hinta-arviota futuureista ei siis pysty päättelemään. Vähänkään eksoottisempia futuureita ei myydä joka päivä.

Futuurit eivät tarkoita sitä, että sähköä siirtyisi oikeasti, vaan sopimukset muutetaan aina rahaksi toteutuneen sähkön hinnan mukaan. Futuurien myynti on toki järkevämpää, jos sinulla on oikeasti sähköä myytäväksi, ja haluat kiinnittää myyntihinnan etukäteen.

Aluefutuurit

Aluefutuuri tarkoittaa hintaeroa systeemihintaan. Esimerkiksi futuuri Suomen hintaerosta systeemihintaan vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä on

SYHELFUTBLQ1-23

Missä

  • SY – systeemihinnan ja
  • HEL – Helsingin hinnan ero,
  • FUT – futuuri,
  • BL – base load (tuntien keskiarvo),
  • Q1-23 – vuoden 2023 ensimmäinen vuosineljännes.

Helsingin hintafutuuri siis saadaan ostamalla sekä systeemifutuuri että alueen hintaerofutuuri.

Esimerkiksi tällä hetkellä ei ole myyntitarjouksia Helsingin hintaerofutuurille, mutta ostotarjouksia on hintaan 6,8 c/kWh. Yhdistämällä tähän systeemihinnan ostotarjouksen hinta 35 c/kWh, saadaan optimistisin hinta vuoden 2023 ensimmäiselle vuosineljännekselle 42 c/kWh.

Alueiden koodit

Häiritsevästi futuureissa käytetään sähkön hinta-alueista eri koodeja kuin sähköpörssissä. Futuureissa on alueen tärkein kaupunki, ei numerokoodia kuiten sähköpörssissä.

Pörssin alue Futuurin lyhenne Kaupunki
FI HEL Helsinki
SE1 LUL Luleå
SE2 SUN Sundsvall
SE3 STO Tukholma
SE4 MAL Malmö
Oslo OSL Oslo
Kristiansand    
Bergen    
Molde    
Trondheim TRH Trondheim
Tromso TRO Tromssa
DK1 ARH Århus
DK2 CPH Kööpenhamina
EE TAL Tallinna
LV RIG Riga
LT    

Puuttuvilla alueilla ei ole futuureja myynnissä.

Norja on myllertänyt alueidensa koodit pariin kertaan, joten sähköpörssikin käyttää tällä hetkellä kaupunkien nimiä.

Linkkejä

Nasdaqomx

Nasdaqomx contract specifications (pdf)

Nordpool market data

Fingrid: Sähköjärjestelmän tila, alueiden hinnat ja siirrot nyt

Kuva: Andrii Omelnytskyi / Scopio

2016-11-26 Syksyn sähkön hinnannousu on taittunut

Sähkön markkinahinta on ollut nousussa koko syksyn. Lauantain pörssihinta on halvin hinta kuukauteen, mutta sen lisäksi se tuntuu selvästi päättävän loka-marraskuun nousutrendin.

Sähkön markkinahinta syksyllä 2016

Perustavia syitä kalliille hinnalle on öljyn hinnanousu (maltillinen), Ranskan ydinvoimaloiden korjaustauot ja Ruotsin matala vesivoimavarastotilanne. Mikään näistä ei ole hellittänyt, mutta niitä voi olla vaikeampi käyttää näin pitkään tekosyynä hintojen korotukselle.

Sähkön hinta loppuvuoden poikkeuksellisen korkealla

Sähkön hinta on nousussa.

Talouselämä-lehti otsikoi ”Tämäkin vielä: Sähkön hinta lähtenyt Suomessa ”poikkeuksellisen jyrkkään” nousuun”.

”Korkeaa hintaa selittävät kylmä sää ja erityisen huono vesitilanne Pohjoismaissa vähäsateisen syksyn jäljiltä.”

Talouselämä on oikeilla jäljillä. Kuten sähkönhintakaavioista näemme, ongelma ei kuitenkaan ole Skandinaviassa vaan Keski-Euroopassa. Hinta on noussut Saksassa ja Ruotsi on vain seurannut perässä.

Bloomberg kertookin oikean juurisyyn korkeaan hintaan. Ranskassa Olkiluoto 3:a vastaavaa reaktoria Flamanville-3:a rakennettaessa huomattiin ydinvoimaloissa rakennusvirhe. Tämä virhe tarkistetaan nyt kahdeksastatoista vanhasta ydinreaktorista. Näistä loppuvuoden on alhaalla viisi reaktoria ja muitakin tarpeen mukaan. Hiilen käyttö sähköntuotannossa hipoo ennätyksiä.

Sähkön hinta Keski-Euroopassa
Lähde: Bloomberg

Tilanne saattaa helpottaa vuoden vaihteessa. Tai sitten ei, ranskalaiset eivät ole kovin tunnettuja täsmällisyydestään aikataulujen kanssa.

http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-11-07/how-edf-s-sinking-nuclear-output-sent-power-prices-to-records

http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-10-07/french-nuclear-woes-spur-bull-market-for-european-power-prices

http://www.talouselama.fi/uutiset/tamakin-viela-sahkon-hinta-lahtenyt-suomessa-poikkeuksellisen-jyrkkaan-nousuun-6597938

Päivitys Android-ohjelmaan ja uudet pörssisähkönmyyjien provisiot

Android-ohjelmaan on tullut päivitys, jossa on vuoden 2015 sähkövero ja kaikki toimittajien hinnat on tarkistettu vastaamaan tilannetta 31.1.2015.

Päivitys on ladattu Android markettiin 31.1.2015 ja sen pitäisi päivittyä automaattisesti noin helmikuun ensimmäisen päivän aikana.

Sähkönsiirrossa suurin muutos on Fortumin muuttuminen Carunaksi ja se, että Caruna Espoo on muuttunut halvemmaksi kuin Carunan muut alueet. Ennen hintaero oli päinvastoin.

Sähkönmyynnin provisioissa on paljon muutoksia. Helen on yhä edullisin, 0,17 c/kWh. Tyypillinen provisio on noin 0,3 c/kWh.

Savolaisille tuntuu olevan vaikeaa kertoa ääneen hintojaan. Sekä SSS (Suur-Savon Sähkö) että Savon Voima panttaavat tietoa provisiosta. Epäsuorista maininnoista selviää, että Savon Voiman provisio on 0,45 c/kWh ja SSS:n 0,40 c/kWh eli ne ovat kalleimmat.

Uutena mukaan on lisätty SSS ja Finkraft. Finkraftin hinta on sekava, koska heidän tuotteensa, jossa tehdään pörssisähkösopimus vuodeksi on kalliimpi kuin rajoittamattoman ajan pörssisähkösopimus. Hintavertailu.fi:n mukaan Finkraftin vuoden sopimus olisi kuukausimaksuton, mutta näin heidän webbisivullaan ei lue.

Turun Louna Tunti (uusi nimi) sisältää hintatakuun: jos kuukausihinta ylittää 8,5 c/kWh, ylimenevää osaa ei tarvitse maksaa. Tämä on kyllä siitä huvittava, että Suomen puunjalostusteollisuus on jo vaihtanut maata, kun ja jos tukkusähkö maksaa noin paljon kokonaisen kuukauden. Moni muu myy tuntikohtaista hintakattoa lisäpalveluna esimerkiksi 5 euroa kuussa.

Finkraft on ainoa, joka erikseen laskuttaa paperilaskusta 1,99 euroa. Tämä kohtuullistaa kuukausihintaa, mutta siitä huolimatta Finkraftin kuukausihinta 2,99 euroa kuussa ei ole kuin hiukan muita halvempi – ja paperilaskullinen hinta on toiseksi kallein kuukausihinta kahden sentin erolla Oulun Varmavirtaan (5 euroa kuussa).

Pörssisähkösopimukset-sivulla olevia hintatietoja ei ole vielä päivitetty.

Talouselämä-lehti kysyy hyviä kysymyksiä: ”Vedättääkö Fortum sähkön hintaa?”

Meri-Porin voimala seisoo käyttökunnossa vain ja ainoastaan siksi, ettei pörssimeklarit ole antaneet käynnistymislupaa: [1, Intstreamin sähkökaupan asiantuntija Lauri Konsén]

”Viimeisen viikon aikana erityisesti Suomen markkinalla on ollut havaittavissa tilanne, jossa lauhdetuotanto on ollut minimaalista. Viikot ovat alkaneet varsin alhaisella spot-hinnalla, vuorokauden keskiarvo jopa alle 25 euroa. Lauhdelaitoksia ei ole käynnistetty tällä hinnalla viikon alussa. Hinnan päivä päivältä noustessa pitkin viikkoa, ei laitoksia ole edelleenkään käynnistetty. Edes viime viikon yli 40 euron keskihinnat eivät saaneet kaikkia tuotantolaitoksia pystyyn, vaikka UMM-viestien mukaan lähes kaikkien piti olla tuotantokuntoisia.”

”Onko lauhdesähkö hinnoiteltu rajakustannusten mukaan vai nostavatko yhtiöt vesivoiman hintaa ylöspäin rajoittamalla lauhdevoimaansa, kysynpä vain? 565 megawatin kokoisella laitoksella heiluttaa jo markkinahintaa ja pystyy nostamaan oman vesivoimalla tuotetun sähkön arvoa”

Kuten olen aiemminkin sanonut, samassa yhtiössä ei pitäisi sallia sekä vesivoimaa että lauhdevoimaa ja ydinvoimaa. Tämä mahdollistaa yhteiskunnan tappioksi tehtävän keinottelun.

Vaikka hintojen keinottelu ylöspäin on Suomessa maan tapa, Eu voi suhtautua asiaan erittäin kalliisti. Kannattaa muistella Enron-skandaalia ja tutustua mm. artikkeleihin [2] ja [3].

[1] http://www.talouselama.fi/uutiset/analyytikolta+kova+kysymys+vedattaako+fortum+sahkon+hintaa/a2276290
[2] http://www.bloomberg.com/news/2013-05-20/enron-no-lesson-to-traders-as-eu-probes-oil-price-manipulation.html
[3] http://www.nakedcapitalism.com/2014/05/enron-2-0-goldman-linked-investors-set-manipulate-east-coast-electricity-prices.html

Sähkö- ja maakaasumarkkinoilla sopimisesta selvät rangaistukset: luonnolliselle henkilölle 100 000 euron rapsut

Päivän ilouutinen on se, että syyskuun alusta tulevat voimaan selvät lait, jotka selventävät sähkö- ja maakaasumarkkinoiden fiksaamisesta saatavia rangaistuksia.

Yksityksen henkilön seuraamismaksu voi olla 100 000 euroa. Yritys voi menettää 10% liikevaihdostaan.

Näinhän tilanne tietysti oli jo aikaisemminkin EU-säännösten (*) ja yleisten kilpailusäännösten vuoksi, mutta nyt on selvää, että Energiavirasto voi tuollaisen sakon määrätä ilman sen kummempia kommervenkkejä (kumileimasimena toimii markkinaoikeus).

[1] http://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=115706
[2] http://www.tekniikkatalous.fi/energia/energiakeplottelijoille+huutia++voivat+olla+jatkossa+100+000+euroa+koyhempia/a1002166
[3] http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140050

(*) Energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1227/2011 (REMIT-asetus) tuli voimaan 28 päivänä joulukuuta 2011 [3]