Avainsana: polttoaineet

Artikkelit, jotka liittyvät autojen nestemäisiin energianlähteisiin.

Märka palaa yhä

Joudun näemmä ratkaisemaan 14.11. kirjoittamani jutun ”märkä palaa” kotitehtävän. Jutussa väitän, että puuta kuivatessa sen lämpöarvo nousee vain seitsemän prosenttia eikä kolmannesta, kuten energiansäästöoppaissa usein annetaan ymmärtää. Kotitehtävä oli:

”Energiansäästöoppaissa tämä sama laskelma esitetään yleensä muodossa: ”kosteamman 10 kg:n puuerän energiasisältö on 31 kWh, kun taas kuivemmassa on energiaa 41 kWh”. Miten puun kuivaus on saatu kuulostamaan paljon hyödyllisemmältä kuin tässä laskettu 7%?”

Ylen toimittaja Marcus Ziemann ei nimittäin päässyt kotitehtävästä läpi. Hänen kirjoittamassaan jutussa (1) kerrotaan:

”Kosteaa puuta poltettaessa jopa kolmannes lämpöenergiasta menee hukkaan. Energia menee puun kuivattamiseen tulipesässä palaessaan.”

Jutussa on paljon ansiokasta asiaa, mutta tämä kohta valitettavasti on väärin. Puun kuivaaminen lisää sen polttoarvoa aiemmin laskemani, työmäärään nähden yhdentekevän seitsemän prosenttia.
Kotitehtäväni ja lehtiartikkelin yhteinen lähde lienee VTT:n BioHousing-projektissa MTK:lle tehty esite (2), jossa sanatarkasti lukee:
”Jos poltat 10 kg koivua, jonka kosteus on 20 %, joudut höyrystämään vettä 2,0 kg, mutta 4,0 kg, jos puiden kosteus on 40 %. Kosteamman 10 kg:n puuerän energiasisältö on 31 kWh, kun taas kuivemmassa on energiaa 41 kWh. Vettä ei kannata kantaa uuniin.”
Näiden kahden puuerän energiamäärien ero on noin kolmannes. Kysymyksessä on kuitenkin kaksi aivan eri kymmenen kilon puuerää. Nämä eivät ole samat puut kosteampana ja kuivempana! Toinen erä on kuiva mutta myös vastaavasti tilavuudeltaan kolmanneksen suurempi. Kuiva kymmenen kilon puuerä on 40 litraa, ja kostea kymmenen kilon puuerä on 30 litraa. Luvut ovat aivan oikein, mutta niistä saa aivan väärän käsityksen. Kukaan ei osta puita kiloittain vaan kuutiometreittäin, koska kosteus ja siis paino vaihtelee, mutta lämpöarvo riippuu lähinnä vain tilavuudesta. Esitteessä annetuilla kilowattituntimäärillä (31 kWh ja 41 kWh) kummankin puuerän energiasisältö on 1,03 kWh/litra.
Kuivemman kymmenen kilon puuerän puun kuivapaino on kahdeksan kiloa. Jos puu on koivua, tilavuutta tällä erällä on 8 kg / (490 kg/m3) = 0,016 m3 = 16 litraa(*). Polttopuut mitataan yleensä irtokuutiometreinä (lastiin heiteltyjä yleensä noin 33-senttisiä ”pilkkeitä”), jolloin 16 litraa ”kiintokuutioita” pitää kertoa kahdella ja puolella eli kyseessä on tasan 40 litraa polttopuita.

Kosteammassa kymmenen kilon puuerässä puun kuivapaino on kuusi kiloa. Tilavuutta tällä erällä on vain 6 kg / (490 kg / m3) = 0,012 m3 = 12 litraa. Polttopuina tämä on tasan 30 litraa. Kymmenen litraa vähemmän kuin toisessa erässä.

Erien tilavuus eroaa juuri täsmälleen tuon kolmanneksen, mikä selitettiin johtuvan kosteudesta. Ero lämpöarvoissa voidaan kuitenkin selittää silläkin, että lämpöarvo perustuu vain puuerän tilavuuteen ja kosteusprosentilla on hyvin vähän merkitystä. 40 litrassa puuta on kolmannes enemmän energiaa kuin 30 litrassa vaikka jälkimmäinen olisi kosteampikin.

Kuivemman puuerän puussa on litrassa energiaa esitteen (2) arvoilla 41 kWh / 40 l = 1,03 kWh/l. Kosteammassa puuerässä on 31 kWh / 30 l = 1,03 kWh/l. Energiasisältö litraa kohden on aivan sama.

Jos vielä otetaan huomioon se, että tuoretta puuta saattaa saada puoleen hintaan kunnolla kuivattuun verrattuna, esim. 40 euroa vs. 80 euroa / irto-m3, varastotilaa omistamattomalle kostean puun poltto on huimasti taloudellisempaa. (Huomaa myös esitteen (2) kalliit suositukset kuivauspuuliiterille.)

Kuivempi kymmenen kilon puuerä maksaa 0,040 * 80 euroa = 3,20 euroa. Kosteampi puuerä maksaa 0,030 * 40 euroa = 1,20 euroa. Eroa on kaksi euroa. Sitä ei kiri kovin helposti lämpöarvoissa kiinni.

Aikaisemmin lasketulla 1,03 kWh/l lämpöarvolla:

  • kuivemman puuerän energia maksaa 80 euroa/irto-m3 / 1030 kWh/irto-m3 = 7,8 c/kWh.
  • kosteamman puuerän energia maksaa 40 euroa/irto-m3 / 1030 kWh/irto-m3 = 3,9 c/kWh.

En kiistä sitä, että kostea puu on painavampaa. En kiistä sitä, että sen polttaminen voi aiheuttaa enemmän pienhiukkasia. Mutta ero energiasisällössä on hyvin pieni. Ja polttamalla kosteata puuta voi säästää paljon rahaa.

(1) YLE: Suomalaistakoissa puu palaa liian kosteana
(2) MTK: Klapia liiteriin -esite
(3) Sähkölamppu: Märkä palaa
(4) VTT: Tiedote T2045 (2000)

(*)  (koivun kuiva-tuoretiheys 490 kg/m3 tulee lähteestä (4), taulukko 17, ja se tarkoittaa kuivapainon suhdetta puun tuoreena olleeseen tilavuuteen, joka on vakio kosteudesta riippumatta)

P.S. Tarkat arviot kuivauksen vaikutukselle löytyvät myös suoraan lähteen (4) taulukosta 39. Tuossa taulukossa on myös otettu huomioon puun lievä kutistuminen alle 25% kosteudessa, joten aivan samaan arvoon taulukosta ei pääse (noin 9% vs. 7%). Kutistuminen ei kuitenkaan vaikuta laskelmiimme, jos puhumme koko ajan saman puuerän lämpoöarvosta kosteana ja kuivana. Aiemmassa jutussa laskettu 7% on siis siinäkin mielessä vielä aivan oikea luku.

Ruoko-help

Ruokohelpi (kuva: Wikipedia)

Olen lyhyesti kommentoinut tätä jo kesäkuussa, mutta kerrataanpa vielä ettei unohtuisi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että joitakin vuosia sitten innokkaasti lanseerattu ruokohelpi on ollut täydellinen epäonnistuminen. Sen piti olla nopeakasvuinen paljon energiaa tuottava pellolla viljeltävä kasvi.

Lehdet viittaavat viljelijän huonoon tulotasoon ja soveltumattomuuteen erityisesti vanhempiin kattiloihin. Toimiakseen kuljettimilla ruokohelpi pitää sekoittaa muihin polttoaineisiin, mikä tekee sen käytön liian kalliiksi. Lisäksi sen kuljettaminen on kallista koska se ei pysy hyvin kasassa, ja se on kevyttä eli toisin sanoen paljon tilaa vievää.

Uusilla innovaatioilla on yleensä vain yksi mahdollisuus. Ehkä ruokohelpi olisi onnistunut, jos se olisi esim. silputtu ja tiivistetty korjattaessa. Jos tuo olisi pienimuotoisesti kokeiltu kuntoon, sillä olisi vielä mahdollisuus. Nyt valtion tuella lähdettiin liian suurisuuntaisesti liikkeelle, eikä ruokohelpi tule saamaan enää uutta mahdollisuutta. Vapo ei tule ostamaan peltojaan takaisin.

Maaseudun Tulevaisuus: Vapo myy peltojaan
Yle Perämeri: Vapo myy tuhat hehtaaria ruokohelpipeltoa
Tekniikka & Talous: ”Yle: Vapo luopuu ruokohelvestä”

98E5 vai 95E10?

BensiinimittariItse kutakin kiinnostaisi tankatessa tietää, kumpi bensiini on oikeasti halvempaa:  98E5 vai 95E10. Jos unohdetaan kaikki muut vaikutukset autolle, tekeekö etanolin matalampi polttoarvo matalaetanolisemmasta polttoaineesta edullisempaa käyttää?

Seuraavan laskelman mukaan bensiinin lämpöarvojen ero on puolitoista prosenttia. Tarkan luvun määräävät kuitenkin lisäaineet, joiden pitoisuuksista ei ole tarkkaa tietoa.

Bensiinin lämpöarvo

Polttoaineiden myyjän on lain mukaan myytävä noin yhdeksän tilavuusprosenttia biopolttoainetta, mikä takaa sen, että myös 98E5 polttoaineessa on 10% biopolttoainetta eli 5% alkoholin lisäksi 98E5-bensiinissä on melko varmasti 5% matalaenergisiä bioeettereitä. Tästä vain ei puhuta.

VTT teki tutkimuksen (1), jossa 95E10- ja 98E5-bensiinit todettiin bensiininkulutukseltaan identtisiksi.  Tutkimuksen viimeiseltä sivulta löytyy hämmästyttävä taulukko. Tutkimukseen toimitetut polttoaine-erät olivat prosentin tarkkuudelta polttoarvoltaan identtiset – eipä siis ihme, jos bensiininkulutus oli prosentin tarkkuudella identtinen.

Tutkimuksessa käytetyt Neste Oilin bensiinit (15.03.2011):
Laatu  tiheys  Bensiini  Etanoli  ETBE  TAEE lämpöarvo
       kg/dm3     %         %      %     %    MJ/dm3
95E10  0,758    89,87      8,76   1,37  0,05   31,0
98E5   0,757    90.02      4,84   5.14  0,08   31,2

Onko näin sitten todellisuudessa? Kummassakin bensiinissä on 90% bensiiniä! 98E5-bensiinissä on viisi prosenttia lisäaineita ETBE (etyyli-tert-butyylieetteri) ja TAEE (etyyli-tert-amyylieetteri), joiden polttoarvot ovat bensiiniä pienemmät. Tehtiinkö näin vain tätä testiä varten? Tätä ei kukaan tiedä, koska näiden lisäaineiden määrä on säädelty vain hyvin laajassa vaihteluvälissä (3) (4).

Etanolikeskustelun voi siis kääntää nurin päin: mitä moottorille tekee pitkän päälle yli viisi prosenttia eetteriä 98E5-bensiinissä?

Lämpöarvojen ero

Asiaan, Oletetaan, että 95E10-bensiinissä on vain bensiiniä ja kymmenen tilavuusprosenttia etanolia.

Eri osien polttoarvot ovat (luvut vaihtelevat eri lähteissä, nämä ovat jonkinlaisia keskiarvoja):

  • Bensiini 33 MJ/l
  • Etanoli 23 MJ/l
  • ETBE 29 MJ/l (4)

(näillä luvuilla VTT:n taulukon lämpöarvoksi tulisi kummallekin bensiinille 32 MJ/l eli muutaman prosentin enemmän kuin Nesteen ilmoitus)

Vaikka luvut ovat hieman epämääräisä, suhteeseen voimme luottaa paremmin. Bensiinin, jossa on 10 prosenttia etanolia lämpöarvoksi tulee myös 32,0 MJ/l. Tämä on 3,0% vähemmän kuin puhtaan bensiinin lämpöarvo. Eli ei kovin paljoa. 5%:sen bensiinin lämpöarvoksi tulee 32,5 MJ/l. Eroa 5%:sen ja 10%:sen bensiinin lämpöarvoissa on vain 1,5%. Eetterin lisääminen 5%:seen bensiiniin voi poistaa eron käytännössä kokonaan.

Polttoaine.netin (8) mukaan eilinen keskihinta 95E10 oli 1,546 ja 98E5 1,596. Tässä on eroa 3,2%.

98E5 vai 95E10?

Nykyisellä hintaerolla – vaikka unohtaisimme lisäaineet – 95E10 tulee edullisemmaksi. Energiaero 1,5% vs. hintaero 3,2%. 98E5-bensiinissä mahdollisesti oleva eetteri tekee eron vielä epäedullisemmaksi.

Voimme päätellä, että lisäaineita bensiinissä on melko varmasti maksimimäärä. Bensiinikauppiaille on laissa määritelty jakeluvelvollisuus (4, 5§) Heidän on myytävä 6% energiamäärästä biopolttoainetta (eli siis bensiinin tilavuudesta noin 9%). Lisäaine-eetterit lasketaan biopolttoaineiksi. Siksi 95E10 bensiinissä on melko varmasti 10% etanolia ja 98E5 bensiinissä on melko varmasti 5% etanolia ja 5% bio-eettereitä.

Tämä siis tarkoittaa, ettei 98E5 ja 95E10 polttoaineiden ekologisuudessa ei ole mitään eroa. Kummassakin on bipolttoainetta 10%.

Bensiinikauppiaiden on saatava jakeluvelvollisuus kasaan, vaikka markkinointi ei olisi aina aivan tottakaan. Tämä ei ole hyvä lähtökohta luottamukselle tiedotuksen rehellisyyteen. Jakeluvelvollisuus nousee asteittain 20%:iin vuonna 2020, mistä on vaikea kuvitella kuinka sen saa kasaan hajottamatta kaikkia autoja. Bensiinistä pitää olla lähes kolmannes alkoholia. Kohtuullinen osa nykyisistä autoista on käytössä vielä vuonna 2020.

Lopuksi muistutus, ettei etanolibensiinissä tarvitse olla yhtään etanolia (5).

(1) VTT:n tutkimusraportti
(2) Taloussanomat: ”Emme käännytä enää väkisin E10-bensaan”
(3) Standardin EN 228 mukainen 95E10 määritelmä
(4)  Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta, Asetus nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta Polttoainetutkimukset 2010
(5) Vihreä lanka: E10-polttoaine ei välttämättä sisällä pisaraakaan etanolia
(6) Nesteen raportti biopolttoaineista
(7) A Guide to Safe Material and Chemical Handling
(8) polttoaine.net

PS. Vaikka öljy-yhtiöt innokkaasti kertovat, ettei alkoholin lisääminen bensiiniin aiheuta ongelmia, löysin heidän oman sisäisen raporttinsa, jossa varoitetaan vedestä etanolibensiinissä (6). Mikäli etanolia sisältävään bensiiniin pääsee vettä (kuten autossa varmasti pääsee), tulos muodostuu tankin pohjalle: ”bensiini pilalla, pohjalle painunut osa on ongelmajäte”. Etanolibensiini imee paljon vettä ilman, että sitä voi silmämääräisesti huomata, joten yksinkertaisemmalle epärehelliselle bensiinikauppialle voi tulla houkutus lisätä bensiiniin vettä oman tankkinsa pilaamisen uhalla.

Lämpöpatteri sisälläsi

Todellisuus on usein yksikertaisempaa kuin luulitkaan. Kyn syöt 2000 kaloria päivässä, olet myös lämpöpatteri, joka lämmittää 2000 kalorilla päivässä. Kuinka paljon talosi lämmityksentarve vähenee, kun olet siellä sisällä?

Wikipediasta (1) löytyvät ihmisen energiankulutukselle (ja siis myös tuotannolle) kaavat:

  • Miehet: E = (3680 + 43 * m) * k (kJ)
  • Naiset: E = (3329 + 30 * m) * k (kJ)

Missä m on ihmisen paino (massa) ja k riippuu aktiivisuudesta. Kotona oleva ihminen ei yleensä ole yhtä aktiivinen kuin kodin ulkopuolella oleva, mutta ihmisen perusaineenvaihdunta on aika iso verrattuna kuntoilun lisäenergiankulutukseen, joten voimme käyttää tässä ei-liikkuvan ihmisen kerrointa 1,3 sekä kotona että kodin ulkopuolella (kuntoliikunnan kerroin olisi 1,7).

Kaavan kilojoulet ovat yhteensopiva energian yksikkö kilowattituntien kanssa(*). Satakiloisen miehen vuorokauden energia 10374 kJ vastaa 2479 kaloria mutta myös 2,88 kilowattituntia.



(Tuotettu: Google Docs; Valitse tab mies/nainen.)


Satakiloinen mies vastaa lämmitintä, jonka teho on jatkuvasti 120 W. Mikäli hän on kotona puolet ajasta, hän lämmittää kotia kuten sähkölämmitin, joka kuluttaa vuorokaudessa 1,44 kWh. Sähkön hinnalla 11 c/kWh hän säästää kodin lämmityksessä vuorokaudessa 16 senttiä. Ei kovin paljoa, mutta vuodessa se tekee 58 euroa. Jos otetaan huomioon lämmitystarve vain yhdeksänä ja puolena kuukautena, vuosisäästö on 9,5/12*58 eli 46 euroa.

Mikäli talossa on yleensä jatkuvasti viisi 130 kiloista miestä, mutta yhtenä vuonna talo onkin tyhjillään, saman lämmön aikaansaamiseksi taloa täytyy lämmittää 4840 kWh enemmän, mikä maksaa sähkölämmityksellä noin 530 euroa. Nuo viisi miestä riittävät tuottamaan kaiken energian, mitä 41-neliöinen A-energialuokan talo tarvitsee. Ehkä hieman äärimmäinen esimerkki, mutta tämä osoittaa, että kyseessä ovat konkreettiset rahasummat.


(*) Helpoin tapa muuntaa tietty kilojoule- tai kalorimäärä kilowattitunneiksi on kirjoittaa Googlen hauksi esim. ”2000 kcal in kWh” ja Google tekee muunnoksen puolestasi. Kun yleensä laihdutuksessa puhutaan kalorista, kyseessä on oikeasti kilokalori kcal.

PS. Laihduttajia varmasti kiinnostaa myös lähteestä (2) löytyvä tieto: sisälämmön lasku paitsi säästää energiaa, se myös laihduttaa. ”kun vaatetus vakioitiin, ympäristön lämpötilan lasku +27 asteesta +22 asteeseen lisäsi energiankulutusta keskimäärin 156 kJ/°C ja lasku +22 asteesta +16 asteeseen keskimäärin 116 kJ/°C.” Lämmön pudostus 27 asteesta 16 asteeseen lisää energiankulutusta 1500 kJ eli melkein neljänneksen pienen naisen energiankulutuksesta.

PPS. Luonnollinen vastaväite ”syödyt kalorit = kulutetut kalorit + ulosteen kalorit” ei ole tässä laskelmassa ongelma, koska tunnetusti vain ruohonsyöjän uloste palaa. Siksi voidaan olettaa, että ”syödyt kalorit = kulutetut kalorit”. Mikäli joku onnistuu polttamaan ihmisen ulostetta kalorimetrissä ja saa tulokseksi energiaa, pyydän kommentoimaan tähän artikkeliin mielenkiintoisesta tuloksesta. (Myöhempi lisäys: lähteen ”Can animal (including human) manure be used as fuel?” mukaan lähinnä ihmisen ulosteesta koostuva viemärijäte, kuivattuna 10%:iin alkuperäisestä, energiamäärä on hiilen luokkaa, 4000-7000 Btu/lb eli 0,026 – 0,045 kWh/10g.  Päivittäisen tuotoksen kuiva-aine lienee korkeintaan muutamia kymmeniä grammoja, joten virhe ei ole suuri, enintään 10%, mutta todennäköisesti vähemmän.)

Märkä palaa?

Kuva: CC BY-SA Flickr Mr. Thomas

Suomessa on vahva käsitys, että puuta on kuivattava 2-3 vuotta ennen kuin sen voi polttaa. Pikainen laskelma osoittaa kuitenkin, että energiantuotantomielessä säästö on pieni (noin 7%) ja tästäkin melkein kaikki saataisiin takaisin kondenssikattiloilla. Kuiva puu toki palaa paremmin kuin märkä. Ainakin takassa.

Tuoreesta puusta noin puolet on vettä. Pinoon laitettaessa puun kosteusprosentti on neljänkymmenen tienoilla ja poltettaessa mielellään alle 15%.

Onko  kosteusprosentilla energiantuoton kannalta olennaista eroa?

Puun kuiva-aineen lämpöarvo on 18,3 – 20 MJ/kg (1). Käytämme tässä arvoa 20 MJ/kg, joka vastaa esim. hieskoivun latvusta. Kymmenessä kilossa 50% kosteuksista tuoretta puuta on viisi kiloa kuiva-ainetta jonka polttoarvo on 100 MJ (eli 27,8 kWh, noin kolmella eurolla sähköä). Tuosta polttoarvosta pitää kuitenkin vähentää energia, joka tarvitaan viiden vesikilon höyryttämiseen.

Viiden vesikilon lämmittäminen kahdestakymmenestä asteesta sata-asteiseksi ja edelleen muuttaminen höyryksi vie energiaa:

1 kg lämmitys 80 astetta:  80 *4,2 kJ = 336 kJ
1 kg höyrystäminen: 2260 kJ
5 kg yhteensä: 5 * (336 + 2260) kJ = 13 MJ

Sadan megajoulen energiasta häviää veden höyrystämiseen 13 megajoulea eli 13% energiasta.

Mikäli tuo samainen puuerä kuivuu kosteusprosenttiin 40, paino putoaa kymmenestä kilosta 8,3 kiloon. Vettä on jäljellä 3,3 kiloa eli energiaa hukkuu enää:

3,3 * (336 + 2260) kJ = 8,6 MJ

Energiahukka on pudonnut 13%:sta alle yhdeksään prosenttiin.

Ideaalitapauksessa 10% kosteus pudottaa puuerän painon 5,56:een kiloon ja energiahukan:

0,56 * (336 + 2260) kJ = 1,5 MJ

eli puoleentoista prosenttiin.

Jos kuivaamisen aikana kosteus putoaa neljästäkymmenestä kymmeneen prosenttiin, erän lämpöarvo nousee 8,6 MJ – 1,5 MJ = 7,1 MJ.

Kuivaamalla puuta 2-3 vuotta, pilkkomalla sen pieneksi ja tekemällä huolellista pinoamistyötä saamme puustamme 7 % enemmän energiaa. Kuiva puu palaa paremmin, mutta kannattaako tämä työ todella?

Kondenssikattilalla saisimme talteen höyrystymislämmön 2,3 MJ / kg eli jos poltamme kymmenen kiloa aivan tuoretta puuta (50% kosteus), saamme takaisin sadan megajoulen energiasta:

5 * 2,3 MJ = 11,5 MJ

Höyrystymiseen haaskaantuneesta 13%:sta energiaa saamme kondenssikattilassa takaisin 11,5%-yksikköä.

Jos kulutat vuodessa 300 euroa tuoreiden leivinuunikokoisten 40% kosteiden puiden ostamiseen, voit pilkkoa, pinota, varastoida ja kuivata niitä monta vuotta aina 10% kosteuteen asti. Ansaitset siinä noin 7% lämmitysarvon nousun eli 21 euroa. Tai sitten voit laittaa puut suoraan märkinä leivinuuniin. (En vastaa pilalle menneistä leivinuuneistanne tai savupiipuistanne.)

Suunnilleen kaikki tietämisen arvoinen suomalaisista polttoaineista:
(1) http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf

PS. Et erityisemmin säästä energiaa tuomalla puut sisään kuivumaan. Kosteuden höyrystyminen vie sisälämmöstä täsmälleen saman energian kuin poltettaessa, ja vesihöyry katoaa ilmastoinnissa ulos vieden energian mukanaan. Pientä säästöä on se, että vettä ei tarvitse lämmittää sata-asteiseksi, mutta tämä on vain 10-20% höyrystymisen vaatimasta energiasta.

PPS. Energiansäästöoppaissa tämä sama laskelma esitetään yleensä muodossa: ”kosteamman 10
kg:n puuerän energiasisältö on 31 kWh, kun taas kuivemmassa on energiaa 41 kWh”. Kotitehtävä: miten kuivaus on saatu kuulostamaan paljon hyödyllisemmältä kuin tässä laskettu 7%?

Biopolttoaineet lisäävät ilmakehän hiilidioksidia!

Olisi parempi, että ympäristöasioista päättäisivät ihmiset, jotka hahmottavat kokonaisuuksia ja osaavat laskea. Useimmiten ympäristöasiat tuntuvat innostavan juuri päinvastaisia ihmisiä.

(kuva CC BY H Dragon)

EU suuressa viisaudessaan on laskenut, että biomassapellot sitovat enemmän hiilidioksidia kuin metsät. Siksipä metsät pitää kaataa ja tuottaa tilalle saadulla pellolla biomassaa. Vihervirkamiehille ei vain koskaan valjennut, että kannattavuuslaskelmissa pitää ottaa huomioon myös pellon tilalta pois kaadettu metsä.

Iso virhe.

Pellon tilalta kaadettu metsä vapauttaa kaiken siihen kymmenien vuosien aikana sitoutuneen hiilidioksidin. Pellolla kasvatettu biomassa varastoi hiilidioksidia nopeammin kuin metsä, mutta ei läheskään yhtä pitkäksi ajaksi. Biomassa kulutetaan nopeasti ja siihen sidottu hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään. Ero metsään on huomattava.

Jos lasketaan, että vuoden sato kulutetaan tasaisesti vuoden aikana, sato sitoo keskimäärin ilmasta vain puolet siihen korjatessa sitoutuneesta hiilidioksidista.

Virheen huomasi vasta European Environment Agencyn (EEA) tieteellinen komitea syyskuun puolivälissä päivätyssä raportissaan.

Tähän samaan virhelaskelmaan ilmeisesti perustuu myös aikaisemmin kommentoimani uutinen siitä, että Kansainvälinen ilmastopaneeli ei hyväksy suomalaista metsää biopolttoaineeksi ”liian hitaan kasvun takia”.

Ehkä tärkein asia tajuta on se, että uusiutuva bioenergia ei sido hiilidioksidia. Tavoite lisätä uusiutuvaa bioenergiaa on käytännössä vastakkainen hiilidioksidin sitomistavoitteen kanssa. Jos hiilidioksidia halutaan sitoa maksimimäärä, on annettava metsän kasvaa ja käyttää puu esim. rakentamiseen, jolloin se säilyttää sitomansa hiilidioksidin ehkä jopa sata vuotta.

Lähteitä:
EEA:n raportti
Talouselämä: ”Laskuvirhe: biopolttoaineet saastuttavatkin luultua enemmän”
Tekniikka ja Talous: ”EU yliarvioi biopolttoaineiden hyödyt”