Avainsana: öljylämmitys

Öljylämmityksen kilowattitunnit

Olen laskelmissani väittänyt öljylämmityksen hinnan vastaavan sähköpörssin hintaa 4,5 c/kWh. Tämä on hieman optimistinen luku ja muiden voi olla syytä käyttää toista lukua. Katsotaanpa siis, mistä tuo luku tulee.

Pörssisähkön hinta 4,5 c/kWh vastaa sähkön kuluttajahintaa 10,67 c/kWh.

  • arvonlisävero +1,04 c
  • myyjän provisio +0,25 c (sis. ALV)
  • siirron hinta +2,79 c (sis. ALV)
  • sähköverot + 2.09 c (sis. ALV!)
  • yhteensä: 10,67 c/kWh

Öljyn hinta on suunnilleen sama eli 10,64 c/kWh seuraavilla oletuksilla.

Öljyn polttoarvo on 42,7 MJ/kg eli melko tarkoin 10 kWh/litra. Viimeksi elokuussa ostamani öljyerä maksoi 1,00 e/litra (*). Öljykattilani hyötysuhteeksi on mitattu optimistisesti 94%, joten olen käyttänyt sitä hyötysuhdelaskelmissa. Yhdessä nämä tarkoittavat, että öljy maksaa 10,6 c/kWh:

1,00 e/l / 10 kWh/l / 94% = 10,64 c / kWh

Pessimistisesti voimme laskea hyötysuhteen 85%:iin ja käyttää öljyn tämänhetkistä talvilaadun noussutta hintaa 1,072 e/litra (**). Näillä arvoilla öljylämmitys maksaa 12,6 c/kWh.

1,072 e/l / 10 kWh/l / 85% = 12,6 c / kWh

Jos tämä taas muunnetaan sähkön pörssihinnaksi, se on 6,1 c / kWh

(12,6 – 2,09 – 2,79 – 0,25) / 1.23 c/kWh = 6,1 c/kWh


Jos öljyn joutuu ostamaan nyt ja kattilan hyötysuhde on huono, sähkölämmitystä kannattaa käyttää vaikka pörssisähkö maksaisi yli kuusi senttiä kilowattitunnilta.

Valitettavasti asiassa on vielä yksi monimutkaisuus. Olisi yksinkertaista käyttää kattilan lämmitysvastusta aina, kun sähkön hinta on alhainen. Kuitenkin osa kattilan ja vesikierron häviöistä koskee myös kattilan lämmitysvastusta. Näiden häviöiden mittaaminen voi olla hyvin vaikeaa.

suoran sähkölämmityksen kWh > kattilan sähkövastuksen kWh > öljyn kWh

Turvallinen vanha hehkulamppu on kattilan sähkövastusta taloudellisempi lämmitin.

(*) Itse asiassa öljy maksoi 1,049 euroa litra, mutta se oli HOK-Elannosta, jolloin siitä saa 5% bonusta. Tarkka ihminen ostaa lisäksi bonusöljynsä 1000 litran erissä, jolloin jokaiselta öljynostokuukaudelta saa kaikista muistakin ostoksista muutaman prosentin lisäbonusta. Muiden öljyntoimittajien hinta on tyypillisesti sama kuin HOK-Elannon hinta bonuksen vähentämisen jälkeen.

(**) Tämäkin on hinta 1,128, josta on laskettu 5% bonus pois.

Brent nousee tai nousee?

Vihreä: Ennen Libyan sisällissotaa
Punainen: Libyan sisällissodan aikana
Sininen: Uusin tieto (18.10)
Tuotettu: R

Palaan vielä Brent-öljyn hinnan käyttäytymiseen tänä vuonna. Havaitsin hinnassa mielenkiintoisen nurinkurisen riippuvuuden euron hintaan.

Oheisesta kuvasta näkyy Brent-öljyn dollarihinta tänä vuonna ja samana päivänä voimassa ollut euron ja dollarin välinen kurssi. Kuvasta näkee, että näillä periaatteessa riippumattomilla tiedoilla on tänä vuonna ollut erittäin selkeä lineaarinen suhde.(*)

Tämä ei vielä varsinaisesti todista, että euron hinta riippuu öljyn hinnasta tai että öljyn hinta riippuu euron hinnasta. Todennäköisesti takana on ”masennustekijä”, joka selittää kummankin hinnan. Mutta silti lineaarinen riippuvuus on käsittämättömän vahva.

Euron arvon ja öljyn hinnan suhde hieman heikkenee, jos korvaamme öljyn dollarihinnan eurohinnalla. Tämä kuva on artikkelin lopussa. Tämäkin korrelaatio riittää johtopäätösten tekemiseen – paitsi että jos otetaan huomioon vain Libyan sisällissodan alkamisen jälkeiset tiedot, korrelaatio euron kurssin ja öljyn eurohinnan välillä ei ole enää tilastollisesti vahva (alimman kuvan punaiset pisteet).

Mutta jos oletamme, että tämä suhde säilyy tulevaisuudessa, voimme tehdä muutamia mielenkiintoisia johtopäätöksiä.

Ensinnäkin mielenkiintoista on se, että riippuvuus on ”nurinpäin”. Jos euron arvo kasvaa, sillä luulisi saavan enemmän dollareissa laskutettavaa öljyä. Sillä kuitenkin on tämän vuoden ajan saanut lineaarisesti vähemmän öljyä. Kuvaan sitä seuraavalla kuvalla, jossa on kuvattu sadalla eurolla saatava öljybarrelimäärä.

Kun euron hinta on ollut alhana (1,30 dollaria eurolla), sadalla eurolla on saanut 1,35 tynnyriä öljyä. Kun euron hinta on ollut korkea (1,50 dollaria eurolla), sadalla eurolla on saanut alle 1,2 tynnyriä öljyä. Käyttäytyminen on ollut melko lineaarista ja tilastollisesti merkittävää. (**)

Jos oletamme, että sama korrelaatio jatkuu, voimme sanoa kahdesta odotetusta tapahtumasta arvion vaikutuksesta öljyn hinnalle:

– Jos EU keskiviikkona uskottavasti ratkaisee velkakriisin, euron hinta suhteessa dollariin nousee, mutta öljyn hinta nousee vielä enemmän sillä seurauksella, että öljyn hinta euroissa nousee.

– Jos EU ei uskottavasti ratkaise velkakriisiä, euron hinta suhteessa dollariin laskee, mutta öljyn hinta laskee vielä enemmän, jolloin samalla euromäärällä saa enemmän öljyä. Öljyn hinta euroissa laskee.

– Jos Libya palaa öljymarkkinoille ja sen seurauksena öljyn hinta laskee, dollari nousee enemmän kuin euro eikä euron öljyn ostovoima nouse suhteessa yhtä paljon — mutta samalla euromäärällä saa kuitenkin öljyä enemmän kuin nyt eli öljy halpenee euroissa jonkin verran.

– Jos Libya aloittaa sisällissodan uuden kierroksen, öljyn hinta nousee jonkin verran ja dollari laskee euroon verrattuna. Eurolla saa vähemmän öljyä.

Vahvan korrelaation katoaminen eurohinnassa kertoo siitä, että euron kurssi on tasannut tänä vuonna vahvasti öljyn hinnanvaihtelua. Öljyn hinnan vaihtelu dollareissa olisi ollut suurempi. Valitettavasti se ei kovin hyvin näy kuluttajahinnoissa.

(*) Korrelaatio 0,78, p < 2 * 10^-16, mikä on hyvin vahva riippuvuus.
(**) Korrelaatio 0,52, p < 1 * 10^-15

Gaddafi kuoli — halpeneeko öljy?

Kuva tuotettu: Google Docs
Brent USD-hinta: BP
Euromuunnos: fxhistoricaldata.com

Öljyn hinta voi joko nousta tai laskea. Kumpaankin suuntaan löytyy perusteluja.

Öljyn hinnassa näkyy Libyan sisällissota voimakkaana nousuna, joka on sitten vähitellen laskenut. Itse asiassa Libyan sisällissodan virallisen alun jälkeen (15.2.2011) lineaarinen trendi on laskeva. Pörssimeklarit odottavat kuitenkin sormi liipasimella Euroopan talousongelmien uskottavaa ratkaisua, joka nostaisi voimakkaasti öljyn hintaa.

Koska Suomessa öljyn hinnan väitetään seuraavan Brent-hinnan nousua, öljyn hinnan pitäisi laskea. Vuoden alussa ollut — osittain vain meklareiden mielikuvitukseen perustuva — jyrkkä hinnan nousu pitäisi peruuntua Libyan palatessa markkinoille viimeistään ensi vuoden aikana. Jatkuvasta hinnan laskusta huolimatta tämä tarkoittaisi yhä yli kymmenen prosentin pudotusta.

Tilanne Libyassa on kuitenkin kaikkea muuta kuin rauhallinen. Historiallisesti Gaddafi on ollut takuumies etteivät riitelevät heimot ole päässeet toistensa kimppuun. Nyt pääsevät.

Libyan koko öljymarkkinoilla ei koskaan ole ollut niin iso, että se perustelisi näin isoa heiluntaa öljymarkkinoilla. Libya on heiluttanut öljyn hintaa kymmeniä prosentteja, mutta se ei parhaimmillaankaan tuottanut kuin kaksi prosenttia maailman öljystä.

Kymmenen prosentin pudotus Brent-öljyn hinnassa ei tarkoita kymmenen prosentin pudotusta öljyn hinnassa Suomessa. Suuri osa öljyn veroista Suomessa ovat kiinteitä eikä prosentuaalisia. Tosin öljyn hinta Suomessa seuraa lähinnä vain mielikuvitusta. Mikäli brent-öljyn hinnan sijaan seurattaisiin crude-öljyn hintaa, öljyn hinta ei olisi koskaan Suomessa noussut näin korkealle. Ja huvittavintahan tietysti on se, että Suomen öljynjalostamot jalostavat rikkipitoisempaa crude-öljyä.

Itse odottaisin vielä vähän aikaa öljytankin täyttämistä. Pienikin muutos hinnassa voi murtaa hetkeksi öljykauppiaiden ”kartellin” Suomessa ja öljyn jo laskenut maailmanmarkkinahinta realisoituu myyntihintaan. Öljyn hinta on Suomessa ollut kesästä samalla korkealla tasolla vaikka maailmanmarkkinahinta on ollut hitaasti laskeva.

Aiheesta lisää:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/gaddafin+kuolema+antaa+toivoa+libyan+oljyntuotannolle/a708396
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/mihin+oljyn+hinta+gaddafin+jalkeen/a708446
http://www.moneycontrol.com/news/commodities/after-gaddafi-where-will-oil-markets-gohere-_603316.html

PS. Olisiko trendi erilainen, jos sitä tarkastelee euroissa tai dollareissa? Pikaisesti tarkasteltuna käyrät ovat olennaisilta osiltaan samoja. Tässä aiempi kuva dollareissa (öljyn pörssivälitys tapahtuu dollareissa).

(Artikkelia korjattu 25.10.: kuvien trendit olivat peilikuvina.)

Nousee, nousee, vai eikä nouse

Heti edellisen öljynhintakommenttini jälkeen Arvopaperi-lehti julkaisi jutun otsikolla ”Öljyn hinta pomppasi kuukauden huippuihin”. Reuters uutisoi saman ”Brent turns negative on German remarks”. Päinvastainen viesti, mutta kumpi on väärässä? Valitettavasti ei kumpikaan.

Suomessa öljy siis tehdään crude-öljystä, mutta hinnan väitetään seuraavan brent-öljyä aina, kun brent on kalliimpaa. Suomessa siis uutisoidaan:

Kun brent-öljyn hinta nousee, mutta crude-öljyn hinta laskee — uutinen öljyn hinnan noususta
Kun crude-öljyn hinta nousee, mutta brent-öljyn hinta laskee — uutinen öljyn hinnan noususta

Valitettavasti tämä ei jää uutisten tasolle, vaan öljyn hinta oikeasti nousee kummassakin tapauksessa.

Kondenssiöljykattilat

Suuri osa Keski-Euroopan öljypolttimista on nykyään savussa olevan veden lämmön talteen ottavia malleja. Mutta eipä näistä Suomessa paljoa puhuta.

Öljyssä on jonkin verran vettä eli palamisessa savuun tulee vesihöyryä. Veden höyrystäminen vaatii melkoisesti energiaa, joka on pois tuotetusta lämmöstä. Suomalaisessa öljypolttimessa vesihöyry menee piipusta ulos eli savun on oltava piipulla vielä sata asteista. Muuten vesi kondensoituu piippuun, valuu alas ja todennäköisesti pilaa piipun ennen normaalia piipun elinikää.

Kondensoivassa öjykattilassa savukaasut jäähdytetään tarkoituksella jo vesisäiliössä niin kylmäksi, että savussa oleva vesi kondensoituu ja luovuttaa  energiansa vesisäiliöön, ja kylmähköt kuivat savukaasut voidaan huoletta johtaa piippuun.

Uutena ongelmana savussa ollut vesi täytyy johtaa viemäriin. Tämä vesi on hieman hapanta eli viemäröinnissä on otettava huomioon korroosionkestävyys. Toinen ongelma on se, että kondenssivesikattilaa on ohjattava tietokoneella, mikä tekee järjestelmän kalliimmaksi ja epäluotettavammaksi kuin perinteinen kattila.

Kattilan hyötysuhde nousee. Joitakin esiintyneitä lukuja ovat olleet 95% verrattuna vanhan kattilan 90%:iin.

Kaipa tämän tekniikan hyljeksimiselle Suomessa on jokin muukin syy kuin suomalaisten valmistajien vanha tekniikka? Osaisin ainakin kuvitella, että savut laskeutuvat herkemmin naapurin haisteltaviksi.

Lähteitä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Condensing_boiler