Avainsana: kodin energiankulutus

Mistä halpaa pörssisähköä?

(Päivitys: uusin tilanne on yläpalkista löytyvvän Pörssisähkösopimukset linkin takana.)

Aina välillä on hyvä katsella vihreämpää ruohoa aidan toiselta puolelta.

Vattenfall nosti jokin aikaa sitten pörssisähkönsä marginaaleja. Käydessäni Kymenlaakson Sähkön sivuilla, huomasin, että tällä hetkellä heidän tarjouksensa on parempi kuin minulla nyt oleva Vattenfallin pörssisähkö. Päätinpä sitten tarkastaa saman tien muidenkin myyjien tilanteen.

Vattenfallin Pörssisopimuksen kuukausihinta on 3,02 € ja marginaali 0,25 c/kWh.

Erikoismaininnan hankalasta ja kalliista hinnasta ansaitsee Oulun sähkönmyynnin SpotVirta. Heidän kuukausimaksunsa on korkein, 5€ ja marginaali sama 0,25 c/kWh kuin Vattenfallilla. Mutta tämän lisäksi hinta on tehty täysin laskukelvottomaksi kertomalla, että se lasketaan Nordpoolspotin tuntihinnoista painottamalla jokaista tuntia käyttäjän tasekäyrällä. Sana tasekäyrä on sikäli ainutlaatuinen, ettei se tuota Googlella ensimmäistäkään osumaa (paitsi ehkä nyt tämän blogiartikkelin). Jos oletamme, että tasekäyrä tarkoittaa sitä, että käyttäjän oletetaan kuluttavan sähkönsä päivällä, tämä sähkön laskutapa on ei-sähkölämmittäjille todella kallis verrattuna muihin pörssisähköntarjoajiin. Puhumattakaan siitä, että omaa sähkölaskuaan on mahdotonta arvioida tai pyytää tarjousta omalle sähkönkäytölle ellei tuota tasekäyrää kerrota missään.

Fortumin Tarkka on myös merkittävästi Vattenfallia kalliimpi, kuukausihinta on 3,98€ ja marginaali 0,37 c/kWh. Mainita ”100% vesisähköä” on naurettava, kun sellaista ei sähköpörssissä myydä.

Kymenlaakson Sähkön Pörssikymppi kuukausi maksaa kuukausittain 3,00€ ja marginaali on 0,22 c/kWh. Heillä on myös toinen pörssisähkötuote Pörssikymppi kausi, jossa hinta määräytyy kolmen kuukauden jaksoissa etukäteen sähköpörssin futuurien perusteella. Hinta on jonkin verran korkeampi.

Tässä olivat pikaisesti löytämäni pörssisähkön tarjoajat, jos tiedätte muita, kommentoikaa niitä alle.

Yhteenvetona, sähkönkulutuksellani noin 13000 kWh/vuosi näillä tarjoajilla sähkö maksaisi pörssihinnan lisäksi:

Oulun sähkönmyynti: 92,50€ + tasekäyrän aiheuttama hinnankorotus
Fortum: 95,86€
Vattenfall:  68,74€
Kymenlaakson sähkö: 64,60€

Oulua pidän kaikista kalleimpana, sillä ei-sähkölämmitäjän sähkön hintaa tuo tasekäyrällä kikkailu todennäköisesti nostaa todella paljon. Fortum taas tulee kiistatta 31,26€ Kymenlaakson sähköä kalliimmaksi eli Fortumkin on 48% kalliimpi kuin halvin vaihtoehto.

Sääästäisin siis vuodessa 4,14€ vaihtamalla Kymenlaakson sähköön. Harkitaan.

Yhä kannattaa lämmittää sähköllä eikä öljyllä

Sähkön hinta syyskuun ensimmäisellä kolmanneksella on ollut matala. Keskihinta on ollut 4,27 c/kWh vastaten siirtomaksujen ja verojen jälkeen kokonaishintaa 10,39 c/kWh.

Verrattuna viimeksi ostamaani polttoöljyerään (1,00 €/l) (*) lämmittäminen tämänhintaisella sähköllä on 2% edullisempaa kuin lämmittäminen öljyllä. Yösähkö pudottaa hintaa sentillä / kWh eli yösähköllä lämmittäminen on 11% halvempaa kuin öljyllä lämmittäminen.

Sähkön hinnan odotetaan pysyvän matalana syksyn ajan.

Tietokoneiden, hehkulamppujen ja useimpien(**) kodinkoneiden käyttämä sähkö on nyt ilmaista, kun kodeissa on lievä lämmitystarve ja sähkö on halvin lämmitysmuoto.

(*) saman toimittajan polttoöljyn hinta on noussut tuosta reilussa kuukaudessa 2,7%
(**) pesukoneiden viemäriin laskema kuuma vesi tekee niistä energiankuluttajia.

Yösähkö?

Kotiin tuli uusi etäluettava sähkömittari, ja selvitin, että nyt voin mittarikuluitta ottaa käyttöön yösähkön.

Yösähkö on minulle kuukaudessa noin kaksi ja puoli euroa kalliimpi ja yöllä 22-7 sähkön siirto on noin sentin halvempaa per kilowattitunti.

Minulla on ensisijaisena lämmitystapana öljylämmitys ja laskin, että elokuussa yösähkö olisi ollut halvempi lämmitysmuoto kuin öljy. Lämpimän veden tekeminen maksaa kesällä saman kuin talvellakin ja se on iso osa lämmityksestä. Voidaan pyöreästi sanoa, että yösähkö vs. öljy vs. päiväsähko olisi ollut 10 vs. 10,50 vs. 11 senttiä kilowattitunnilta. Heinäkuussa päiväsähkökin olisi ollut öljylämmitystä halvempaa. Syksyllä oletettavasti sähkön hinta nousee niin, ettei öljylämmityskattilan sähkövastusta kannata käyttää.

Kuukausimaksun korotus tulee maksetuksi, jos kuukaudessa sähköä kuluu 250 kWh 22-7 välisenä aikana. Se täyttyy helposti, jos pyykkikoneen ja astianpesukoneen käytön tekee tuona aikana. Lisäksi nuorison tietokoneenkäyttö painottuu selvästi yöaikaan.

Uskoisin, että yösähkö tulee suurelle sähkönkuluttajalle yhtä edulliseksi kuin päiväsähkökin ja se antaa innokkaalle energiantarkkailijalle mahdollisuuksia ”säästää”. Pian ainakin tiedän päivä- ja yösähkönkulutukseni eron.

Hyvää faktaa sähkövalaistuksesta Ylen Areenassa

Ylen Areenasta löytyy uutisjuttu, jossa käsitellään joitakin energiansäästölampun ongelmia.

”11 watin energiansäästölamppu kuormittaa sähköverkkoa 22-24 wattia” (loisteho). Lisäksi ”energiansäästölamppujen häiriöt estävät sähkömittarien etäluvun sähköverkon kautta”.

”Energiansäästölampun kesto ulkokäytössä on huonompi [kuin hehkulampun], ne ovat kalliimpia ja ne ovat raskasmetallia sisältävää jätettä.”

Artikkeli käsittelee Porvoon jouluvaloja ja poikkeuksellisesti energiansäästölamppujen käytössä ulkona on hiukan järkeä. Sisällähän lamppu on apusähkölämmitin ja hehkulampulla tuotetun valaistuksen energian kulutus on murto-osa sen sähkön kulutuksesta.

Sähkönsäästölamput

Nyt alkaa sähkönsäästölampuistakin olla faktatietoa. Kuluttajaviraston tutkimuksessa on käyty läpi Pohjois-Suomen kauppojen hyllyiltä löytyvät sähkönsäästölamput.

Minulla on sähkönsäästölampuissa perusperiaate, ettei pääsääntöisesti kannata. Olen kokeillut sekä pienoisloisteputkia ja ledejä vuosia ja toivonut, että ne olisivat järkeviä vaihtoehtoja. Mutta olen aina pettynyt.

Jos tarvitset esim. pitkään päällä olevaa kasvivaloa, tarvitset 23W sähkönsäästölampun ja sen hinnan on oltava selvästi alle kymmenen euroa (vertailussa 6,99 – 22,00). Tuollaisella uutena 100W hehkulamppua vastaavalla lampulla on toivoa vastata 60W hehkulamppua vielä vuodenkin päästä. Ja vastaani on tullut välkkyvää lamppua ja hyvin pian sammuvaa sähkönsäästölamppua (erityisen huonoja ovat olleet Ikean ”energiansäästölamput”). Ja siis lämmitysvaikutuksen vuoksi ainoa syy hankkia tällainen lamppu on se, etteivät kasvit pala. Sähkönsäästölamput eivät säästä energiaa suomalaisittain lämmitettävässä talossa.

Ledilampun on taas pakko olla ainakin 5W, että sillä voi esim. lukea. Tuollaiset lamput ovat vielä harvinaisia ja kalliita. Ja pienessä ledissä, joka tuottaa viisi wattia, täytyy olla mahtavat metalliset jäähdytyselementit ettei ledi heti pala. Onko se sitten ekologista? Ei ainakaa kovin kaunista useimmissa tapauksissa.

Niin ja arvatkaa, miksi suurin sähkönsäästölamppu on 23W? Säännösten mukaan sitä isommissa lampuissa olisi kompensoitava loisteho. Palataan siihen myöhemmin.

Asunnon energiankulutus

Asunnon energiankulutus on vaikea arvioida tarkkaan, mutta yksi asia on yllättävän helppo laskea: energiankulutuksen muutos.

Jos asunnon lämmittäminen vie yhden kilowatin energiaa, kun sisä- ja ulkolämmön ero on kymmenen astetta, niin lämmitys vie kaksi kilowattia, kun sisä- ja ulkolämmön ero on kaksikymmentä astetta. Kolmenkymmenen asteen ero tarkoittaa kolmea kilowattia ja niin edelleen.

Tähän täysin suoraan riippuvuuteen aiheuttaa hieman häiriöitä vain suuret ikkunat (niiden välissä kiertävä ilma) tai ilmanvaihto. Käytännössä energiankulutus voidaan arvioida ulko- ja sisälämmön eron avulla täysin riittävällä tarkkuudella.