Normisähkö 1.0

Kirjoitin uudelleen Andoid-sovelluksen ”Normisähkö” ja se on nyt saanut versionumerokseen 1.0.

Kyseessä on siis sovellus, jolla näkee tunnin tarkkuudella odetettavissa olevan sähkönkulutuksen. Profiileja on kaksi: sähkölämmittäjät ja muut. Luvut ovat wattitunteja 10000 kWh vuodessa kuluttavassa taloudessa.

Mikäli kulutat 20000 kWh / vuosi, saat ko. tunnin sähkönkulutuksesi kilowattitunteina jakamalla luvut tuhannella ja kertomalla kahdella. Esim. maaliskuun sunnuntaina kello 0-1 sähkönkulutuksesi on 2*2,352 eli noin 4,7 kWh (jos lämmität sähköllä).

Luvut ovat viralliset sähköntuottajien käyttämät luvut (ks. aikaisemmat kirjoitukset).

Ohjelma on nyt tehty uudelleen oikeaoppisesti Javalla, se on nopea ja edelliseen verrattuna mukana on lukujen värjäys. Lukujen väri on verrattuna koko vuoden (ei kuukauden) keskimääräisen tunnin sähkönkulutukseen. Yli kaksinkertainen kulutus on violetti ja muut suuremmat kulutukset ovat punaisia ja keltaisia. Tavallista pienempi sähkönkulutus on asteittain tummenevia vihreitä. Alle puolikas sähkönkulutus on tummin vihreä. Keskimääräinen kulutus näkyy valkoisella pohjalla.

Sähkön kulutuksen vuorokausijakauma

Sain lopulta laskettua mielenkiintoisimman ”tyyppikuormituskäyrän”. Eli paljon sähköä kuluttavan kotitalouden oletetun tuntijakauman.

Tämä on siis jakauma, jolla monien pörssisähkön käyttäjien sähkön tuntihinta kerrotaan (vuonna 2011).



Tulostettava versio

Jos kulutuksesi on yli 10000 kWh vuodessa, sähköntoimittajasi (se, jonka sähköjohdot tulevat kotiisi) sijoittaa sinut tähän profiiliin (profiili 2). Sähköntoimittajasi voi muuttaa tätä kerran vuodessa. Sähköntoimittajasi kertoo tämän profiilin sähkönmyyjällesi, joka voi käyttää sitä laskuttaessaan sinua sähköstä. Sähköntoimittajasi voi myös tehdä tähän kuukausittaisia lämpötilasta johtuvia tarkennuksia.

Profiilissa sähkönkulutuksesi on arvioitu joka tunti. Arvio on erikseen arkipäiville, lauantaille ja sunnuntaille. Profiili annetaan jokaisen tunnin kulutuksena taloudessa, jossa yhteiskulutus on 10000 kWh vuodessa. Johtuen siitä, että kuukausissa on eri vuosina eri määrä lauantaita ja sunnuntaita, tyyppikuormitukset yhteen laskemalla ei saa kuitenkaan täsmälleen kymmentätuhatta kilowattituntia.

Hintaan vaikuttavat kertoimet lasketaan kuitenkin kuukausittain. Oletan, että ne lasketaan seuraavasti: kuukauden koko sähkönkulutus lasketaan laskemalla yhteen päivien sähkönkulutus ottaen huomioon arikipäivien, lauantaiden ja sunnuntaiden määrä kuukaudessa; tunnin kerroin on ko. tunnin kulutus verrattuna kuukauden keskimääräiseen tunnin sähkönkulutukseen. Näin saadaan edellä oleva kerrointaulukko.

Profiilin 2 (yli 10000 kWh / vuosi) on sähkölämmittäjän profiili kuten olettaa voi (asiakkaalta ei kysytä lämmittääkö hän sähköllä, profiilin määräytyminen tehdään vain vuosikulutuksen perusteella). Yleiskuvana on se, että öinä kuluu paljon enemmän sähköä kuin päivinä. Saunan lämmittäminen näkyy selvästi, kesällä lauantaina 18-20 sähkönkulutus on sunnuntain samaan aikaan verrattuna 60% enemmän ja talvellakin ero on luokkaa 5%. Kuitenkin suhteessa kaikkein suurin kulutuspiikki kuukauden keskiarvoon verrattuna ovat kesäyöt 23-01 ja näistäkin erityisesti lauantain viimeinen tunti. Ilmeisesti suurin piikki onkin kesäyöt, jolloin ihmiset saunovat, pitävät valoja ja lämmittävät – ja tulevat mökiltä kaupunkiin pesemään pyykkiä. Suurimmat kuukauden sisäiset vaihtelut ovat kesän alku- ja loppukuukausina, jolloin vähiten ja eniten sähköä kuluttavien tuntien ero on 3,3 kertainen. Sähköyhtiöt aina valittavat sähkölämmityksen aiheuttamista piikeistä verkostoon, mutta itse asiassa tasaisin kuukausi on tammikuu, jolloin suuriman ja pienimmän sähkönkulutuksen ero on vain 2,1 kertainen.

KTM:n päätöksen mukaiset raakaluvut ovat seuraavanlaiset:



Tulostettava versio

Kerroin on laskettu siten, että kuukauden tuntien luvut on laskettu yhteen. Esimerkiksi tammikuussa arkipäivänä kulutetaan 45,5 kWh (kaikki luvut siis 10000 kWh kuluttavassa taloudessa). Tämä kerrotaan tammikuun 2011 arkipäivien määrällä, joka on 21. Sama tehdään lauantaille ja sunnuntaille, jolloin tammikuun normikulutukseksi saadaan 1422 kWh. Tammikuussa on 31 päivää, joten tunnin keskikulutukseksi saadaan 1422 / 31 / 24 = 1,9 kWh. Kun esimerkiksi arkipäivän tunnin 0-1 normikulutus on 2,538 kWh, se on keskikulutusta suurempi kertoimella 1,33. Pörssisähkön tuntikorjaus on siis ko. tunnin hinta kerrottuna 1,33:lla.

Huom! tuntikorjauksen laskemiseen saattaa olla lievästi erilaisiakin tapoja. Esimerkiksi vuosikulutus voidaan korjata tasan kymmeneentuhanteen kilowattituntiin. Minulla ei ole tarkkaa tietoa minkään sähkönmyyjän laskentakaavasta ja taulukot ovat vain asiakkaiden käytettävissä. Ja on myös muistettava, ettei oman kulutuksen säätelyllä ole väliä niin kauan kuin Suomessa on tuskin yhtään kotitaloutta aidon tuntilaskutuksen piirissä.

Alle 10000 kWh kuluttavien taulukot eroavat merkittävästi yli 10000 kWh kuluttavien taulukoista. Näiden kuluttajien oletetaan lämmittävän muulla tavalla kuin sähköllä, joten kulutus on käytännössä vain päivällä ja saunan lämmitys näkyy vielä suurempana kulutuspiikkinä.

Kaikki luvut löytyvät seuraavasta taulukosta. Taulukkoa saa vapaasti käyttää ja jakaa edelleen.

https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0Ahd9Y86ha78qdE1YWmlMYmNnYkQzQ2ZfUDJabTYtTlE&hl=en_US

Android-sovellus Normisähkö

Kirjoitin Android-sovelluksen ”Normisähkö”, joka näyttää kodin kuukauden normisähkönkulutuksen tunneittain Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen 491/1998 mukaisesti.

Tässä versiossa ovat toistaiseksi vain kulutusluvut alle 10000 kWh vuodessa käyttävän profiilin mukaan. Vaikka sovelluksessa pyytäisi valintalistasta toista profiilia, luvut ovat aivan samat.

Sovellus on saatavilla Android-marketista. Tällä kertaa sovellus on tehty aivan toisella tavalla kuin edellinen sovellus (tämä on tehty App Inventor -sovelluksella, edellinen Eclipse/ADT-kehitysympäristössä). Kummassakin on hyvät ja huonot puolensa.

Android-sovellus

Julkaisin tänään Android-sovelluksen, joka tarkkailee sähkön hintaa sähköpörssissä.

Kyseessä on hyvin yksinkertainen sovellus, mutta toiveissa on kehittää sitä eteenpäin.

Sovelluksessa on selkeästi esitetty, kuinka sähköpörssin hinnasta tulee sähkölaskussa näkyvä hinta. Sähkön hinta haetaan tällä hetkellä Vattenfallin sivustolta, jossa on laskettu sähköpörssin hinnan keskiarvo kuluvana kuukautena kuluvaan päivään mennessä.

Sovellus tukee tällä hetkellä vain Vattenfall pörssisopimusta ja Fortum sähkönsiirtoa. Lisää tulee pyydettäessä. Niitä pörssisähköntoimittajia, jotka tekevät tuntikorjauksen hintoihinsa on hyvin vaikea laskea järkevästi. Niitä varten täytyy kehittää jokin yksinkertainen lisäkerroin.

Sovellus tukee tällä hetkellä vain isohkoja pystynäyttöjä eikä se ole saatavilla muualla kuin Suomessa ja suomeksi. Pienemmillä näytöillä sovellus ei edes näy Android marketissa.

PS. Tämä on siis hieman erikoinen Internet-selain verkosta löytyvälle tiedolle. Tämä sovellus ei siis uudelleenjulkaise sähkön hintaa. Tämä selvennykseksi, sillä hämmästyksekseni huomasin, että sähkön hinta ei ole täysin julkinen tieto vaan Nordpoolspot pitää sitä omaisuutenaan.

Tuntikorjattu pörssisopimus on aina kalliimpi

Sähköpörssisopimuksia on kahdenlaisia: sellaisia, jotka perustuvat vain sähköpörssin kuukauden keskihintaan ja sellaisia, jotka on korjattu käyttäjän arvioidun tuntiprofiilin perusteella (ks. aikaisempi kirjoitus).

Tuntikorjauksessa jaetaan kuukauden kulutus eri tunneille ennalta annetun normikulutustaulukon mukaan. Kulutuksen summa säilyy samana. Väitän kuitenkin, että sähkön hntikorjattu hinta on aina kalliimpi kuin sähköpörssin kuukauden keskihinta.

Normikulutustaulukko perustuu ennustettavaan sähkölämmityksen tarpeeseen. Pakkasella tarvitaan enemmän sähköä kuin leudolla ilmalla. Suuri sähkön kulutus aiheuttaa yleensä pörssissä kysynnän ja tarjonna lain mukaisesti hinnan nousun. Pakkasella joudutaan myös turvautumaan kalliiseen varavoimaan. Sähkön ennustettava kulutuksen nousu aiheuttaa siis sekä ison kertoimen että kalliin sähkön. Sähkön hinta on verrannollinen kulutuksen toiseen potenssiin.

Pelkistetty esimerkki olkoon pakkaskuukausi, jolloin aina päivällä (12h) kulutetaan yksi kilowattitunti ja yöllä (12h) kulutetaan kaksi kilowattituntia. Keskimäärin kulutus on siis puolitoista kilowattituntia. Koska tämä tiedetään etukäteen, kertoimet tuon päivän päivätunneille on yksi ja yötunneille kaksi. Koska kulutus yöksi ennustettavasti kaksinkertaistuu, voidaan olettaa, että pörssihinta yöllä on (ainakin) kaksinkertainen. Esimerkiksi hinta päivällä voi olla 2 c/kWh ja yöllä 4 c/kWh. Kallis hinta on painotettua keskiarvoa laskettessa kaksi kertaa merkittävämpi kuin halpa hinta. Painotettu keskiarvo ei olekaan enää 3 c/kWh vaan (1 * 2 + 2 * 4) / 3 eli 3,3 c/kWh.

Jotta tunneilla painotettu hinta voisi olla kuukauden keskihintaa alempi, pörssin täytyisi käyttäytyä nurin päin. Hinnan olisi laskettava ennustettavan kysynnän noustessa. Tämä on hyvin epätodennäköistä.

Suosittelen siis käyttämään vain pörssisopimuksia, jotka perustuvat kuukauden keskihintaan. Tämänhetkisen käsitykseni mukaan näitä ovat: Kymenlaakson sähkön Pörssikymppi kuukausi, Vattenfallin Pörssisopimus ja Fortum Tarkka.

Pörssisopimuksia, joissa tehdään kallis tuntikorjaus ovat: Oulun sähkömyynnin SpotVirta, Helsingin Energian KotiSpot ja Turun Energian Markkinasähkö.

Pörssisähkön tasekäyrä eli tyyppikuormituskäyrä

Pörssisähkö tasekäyrään löytyi selitys (ks. aikaisempi kirjoitus). Valitettavasti vain ei kovin yksinkertaista selitystä.

Turku Energia myy pörssisähköä osoitteessa markkinasahko.fi. Kuukausihinta on 2,46€ ja marginaali 0,23 c/kWh. Tämä on edullisemmasta päästä, mutta heidän hinnoittelussaan on sama tuntikorjaus kuin Oulun sähkönsiirrolla. Turku Energia selittää tuntikorjausta hieman enemmän kuin Oulun sähkönsiirto (joka siis ei selittänyt yhtään mitään).

Toinen tuntikorjatun sähkön myyjä on Helsingin Energia (KotiSpot). Heidän marginaalinsa on pieni (0.1 c/kWh) eikä kuukausihintakaan ole paha (2,92€).

Tuntikorjattu pörssisähkö on kuitenkin aina kalliimpi kuin tuntikorjaamaton.

Tuntikorjaus on ”jakeluverkon haltijan valitsema Työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymä tyyppikuormituskäyrä”. Kyseessä lienee päätös 491/1998. Päätöksen liitteessä annetaan kolmelle käyttäjäryhmälle 10 000 kWh kuluttavan talouden jokaiselle kuukaudelle jokaiselle vuorokauden tunnille wattituntiarvo vielä riippuen siitä, onko arkipäivä, lauantai vai sunnuntai. On myös sallittua korjata näitä arvoja, jos paikkakunnalla on poikkeuksellinen lämpötila eli sähkönsiirtoyhtiösi on kerrottava joka kuukausi sähkön myyjäyhtiölle sinun henkilökohtainen profiilisi kaikkine korjauskertoimineen.

Käyttäjäryhmät ovat (906/2000):

  • ”ryhmä 1: vakituisena asuntona käytettävät sähkönkäyttöpaikat, joissa sähkönkäyttö on pääasiassa asumiskäyttöä ja joiden sähkönkäyttö on enintään 10 000 kilowattituntia vuodessa
  • ryhmä 2: vakituisena asuntona käytettävät sähkönkäyttöpaikat, joissa sähkönkäyttö on pääasiassa asumiskäyttöä ja joiden sähkönkäyttö on yli 10 000 kilowattituntia vuodessa;
  • ryhmä 3: muut kuin ryhmään 1 tai 2 kuuluvat sähkönkäyttöpaikat”

Yksinkertaisesti tulkittuna tämä on ei-sähkölämmitäjät/sähkölämmitäjät/kesämökit. Normaalikäyttäjälle merkittävää on vain se, käyttääkö hän yli vai alle 10 000 kWh vuodessa, jolloin hän kuuluu vastaavasti joko ryhmään 1 tai 2.


Mielenkiintoista on, että esimerkiksi minä kuulun yli 10 000 kWh kuluttavaan ryhmään vaikka minulla ei ole sähkölämmitystä, jolloin vuorokausiprofiilini on täysin väärin. (Itse asiassa minulla ei ole aavistustakaan kuulunko virallisesti ryhmään 1 vai 2.)

Tyyppikuormituskäyrän käyttö tekee sähkön hinnasta kuukausikeskiarvoa kalliimpaa, voimakkaasti heilahtelevaa, vaikeasti ennustettavaa ja käyttäjäkohtaista. Toisaalta se on sähköyhtiölle reilumpaa. Siksi minun kannattaa käyttää vain sellaisia sähköntoimittajia, jotka niin eivät tee.