Avainsana: kaukolämmitys

Earth hour -spesiaali 2015

On aina ikävää olla ilonpilaaja.

Mutta sähkölamppujen sammutuksessa lauantai-iltana ei ole mitään järkeä.

Olen jo edellisinä vuosina osoittanut, ettei Suomen sähkön kulutus ole Earth hour -tuntina ollut yhtään tavallista matalampi. Pikemminkin päinvastoin.[4] Ja Suomeen ei ole laitettu katuvaloja, ellei niistä ole tehty liiketaloudellisia (tai pikemminkin kansantaloudellisia) laskelmia, että ne vähentävät onnettomuuksia ja rikoksia niin paljon, että ne kannattavat. Ja koska tuo laskelma kattaa myös valojen pystytyksen ja ylläpidon, mihin verrattuna niiden kuluttama sähkö on pikkusumma.[2]

Koko ajatus valojen sammuttamisen enegiansäästöstä on hölmöläisen peitonjatketta.

Suomessa on lauantaina ulkona muutama plusaste. Lämmitystarve on luokkaa 15 astepäivää. Sellaista nollaenergiataloa ei olekaan, jota ei tarvitsisi lämmittää. Jos talossa ei käytetä valoja tuomassa lämpöenergiaa, se on korvattava muilla lämmitystavoilla. Parhaimmillaankin hiilellä tuotetulla kaukolämmöllä.

Suomessa on ollut jo pari vuotta sellainen tilanne, että suora sähkölämmitys on yksi halvimmista lämmitysmuodoista. Kotitalouksien valaistus on suoraa sähkölämmitystä.

Lauantaina hintatietoinen kuluttaja maksaa sähköstään kello 21 – 22 9,2 c/kWh.(*) Käytetty sähkö menee sataprosenttisesti talon lämmitykseen kului se sitten nimellisesti valaistukseen tai vaikka pakastimeen. Talosta ulos loistava valo on merkityksetön energakulu ellei itse lamppu ole ulkona.

Huippuunsa viritetyn öljykattilan omistaja maksaa lämmityksestään 9,7 c/kWh eli 0,5 c/kWh suoraa sähkölämmittäjää enemmän.

Kaukolämmöstä on tullut sellainen korotusautomaatti, että useimmilla paikkakunnilla kaukolämpö maksaa vielä öljylämmitystäkin enemmän. Energiateollisuus ry:n tilastoilla [1] omakotitalon lämmittäjä maksaa kaukolämmöstään esimerkiksi:

Öljyä kalliimpia:
Kristiinankaupunki 16,3 c/kWh
Siuntio 14,2 c/kWh
Kirkkonummi/Veikkola 13,4 c/kWh
Mäntsälä 12,9 c/kWh
Tuusula/Jokela 12,3 c/kWh
Hanko 11,0 c/kWh
Levi 10,7 c/kWh
Hämeenlinna 10,5 c/kWh
Imatra 10,3 c/kWh
Tampere 10,2 c/kWh
Sipoo 10,2 c/kWh
Hamina 9,8 c/kWh
… ja monet muut, yhteensä 92 paikallista kaukolämpöyhtiötä

Öljyä halvempia, mutta sähköä kalliimpia:
Salo 9,6 c/kWh
Tammisaari 9,6 c/kWh
Inkoo 9,6 c/kWh
Kouvola 9,6 c/kWh
Pori 9,5 c/kWh
Turku 9,4 c/kWh
Kemijärvi 9,3 c/kWh
Tuusula 9,2 c/kWh
Järvenpää 9,2 c/kWh
… ja monet muut, yhteensä 37 paikallista kaukolämpöyhtiötä

Ja lopulta ne paikkakunnat, joissa kaukolämpö on earth hour -tuntina sähköä halvempaa;
Kauniainen 9,1 c/kWh
Kirkkonummi 9,1 c/kWh
Espoo 9,1 c/kWh
Kajaani 9,0 c/kWh
Kerava 9,0 c/kWh
Kotka 8,9 c/kWh
Jyväskylä 8,9 c/kWh
Savonlinna 8,8 c/kWh
Porvoo 8,8 c/kWh
Kemi 8,7 c/kWh
Lahti 8,7 c/kWh
Vantaa 8,6 c/kWh
Rovaniemi 8,6 c/kWh
Kuopio 8,5 c/kWh
Nurmijärvi 8,4 c/kWh
Joensuu 8,2 c/kWh
Helsinki 7,8 c/kWh
Rauma 7,8 c/kWh
Tornio 7,2 c/kWh
… ja yhteensä 81 paikallista kaukolämpöyhtiötä

Kaukolämpöyhtiöiden hinnan keskiarvo on 9,6 c/kWh ja suuruudella painotettu hinta on 8,4 c/kWh.

Määrällisesti useimmilla kaukolämpöyhtiöillä kaukolämpö on earth hour sähköä kalliimpaa, mutta asiakasmäärältään useimmat kaukolämmön käyttäjät saavat kaukolämpönsä sitä halvemmalla.

Maakaasun hinnan arviointi on hankalaa vuosikulujen takia, mutta hinta on talvikaudella arviolta 9,5 c/kWh. Myöskään maakaasulla lämmittäjän ei kannata sammuttaa sähkövaloja earth hourin aikana.

Sähkön ja muiden energiamuotojen hintojen vertailu ei ole teoreettista vaan aivan oikea rahaa. Kodeilla ei ole vaihtoehtoa olla lämmittämättä. Koska energian hinnasta suuri osa on veroja (sähköstä kolmannes), hinta on yhteiskunnan vahva indikaatio siitä, mikä energiamuoto on yhteiskunnan kannalta paras, ja sillä tavalla ympäristöystävällinen, mihin yhteiskunnalla on varaa. Ja nyt se on suurimmissa kaupungeissa kivihiilellä tehty kaukolämpö ja kaikkialla muualla sähkö.

En aio sammuttaa valoja. Earth hour on Suomen ulkopuolelta tullut ajatus, joka on Suomen oloissa täysin väärä signaali ja soveltumaton energiansäästötapa.

(*) Sähkön tukkuhinta 2,679 c/kWh.
[1] http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnat-tyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla
[2] http://www.sahkolamppu.com/2014/03/earth-hour-spesiaali-katuvalot-ovat.html
[3] http://www.sahkolamppu.com/2012/03/earth-hour-spesiaali.html
[4] http://www.sahkolamppu.com/2012/03/earth-hour-arvauskilpailu.html
[5] http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Kaukolampo/Hinnastot%20ja%20sopimusehdot/Maakaasuhinnasto_%2001012015.pdf

Öljylämmitys jo kaukolämpöä halvempaa pientalossa

Omakotilämmittäjät keskustojen lähellä ovat maksaneet suuret liittymäkulut päästäkseen käsiksi edulliseen kaukolämpöön.

Monilla paikkakunnilla kaukolämpö on kunnallisveroautomaatti, jonka hinta on noussut muita kuluja nopeammin.

Nyt, kun öljyn hinta on romahtanut, kaukolämmön mahdollista hinnanlaskua joudutaan odottamaan pitkään. Sen vuoksi kaukolämpö on muuttumassa kalliiksi verrattuna öljylämmitykseen.

15.9.2014 tehdyn tutkimuksen [1] hinnoilla öljylämmityksen hinta on jo pienempi kuin pientalon keskimääräinen kaukolämpöhinta. (*)

Vertailussa käytetään öljylämmityksen hintaa 8,8 c/kWh, jossa öljykattilan häviöiksi oletetaan 10%. Kaukolämpö oletetaan häviöttömäksi.

127:ssä kaukolämpövertailun 195 paikkakunnasta kaukolämpö pientalolle maksaa enemmän kuin 8,8 c/kWh. Vain 68:lla paikkakunnalla on vielä edullisempaa lämmittää kaukolämmöllä, mutta nämä ovat keskimääräistä isompia paikkakuntia.

Tyypilliselle rivitalolle öljylämmitys on kaukolämpöä edullisempi vaihtoehto 67 paikkakunnalla.

34 paikkakunnalla öljylämmitys olisi edullisempi vaihtoehto jopa kerrostalossa. Kalliita ovat esimerkiksi Siuntio, Veikkola, Jokela, Mäntsälä, Vuolijoki ja kaikkein kallein eli Kristiinankaupunki. Näillä paikkakunnilla on aika todennäköistä, että jopa suora sähkölämmitys on edullisempaa kuin kaukolämpö vaikka unohdettaisiin suoran sähkölämmityksen paljon halvemmat aloituskustannukset.

Halvimpia paikkakuntia ovat esimerkiksi Alajärvi, Haukiputaa, Kokkola, Nurmes, Oulu, Raahe, Seinäjoki, Tornio ja Vaasa, joissa kerrostalon kaukolämpö maksaa alle kuusi senttiä kilowattitunnilta (Helsingissä tasan kuusi).

[1] http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnat-tyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla

(*) Asiakasluvulla painotettu keskiarvo on pienempi, 8,3 c/kWh. Suurien paikkakuntien kaukolämpö on siis halvempaa. Paikkakuntien kaukolämmön hinnan mediaani on 9,4 c/kWh eli suurimmassa osassa paikkakunnista kaukolämmön hinta on öljylämmityksen hintaa kalliimpi.

Pellervo sekoilee

Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus on julkaissut työpaperin [1] ”Energia ja ilmastopolitiikan aiheuttama kustannuspaine teollisuudelle ja kotitaloudelle”.

Tuossa paperissa ei ole kovin paljon mitään konkreettista. Kuitenkin paperissa on seuraavat väitteet, joita on myös lehdissä lainattu ahkerasti:

Sähkön hinnan arvioidaan nousevan 30 – 75 prosenttia, liikennepolttoaineiden 10 – 20 prosenttia ja kaukolämmön 5 – 12 prosenttia.

Päästöoikeuden hinnannousu nostaa sähkön hintaa nykyisestä noin 40 eurosta megawattitunti (MWh) 52 – 70 euroon/MWh.

… Kaukolämmön hintaan vaikuttaa … päästöoikeuksien perustelema hintahaarukka on kohtuullisen kapea 63 – 67 €/MWh. … voi nousta myös monista muista syistä.

Yle jopa uutisoi: ”PTT:n Holm: EU:n ilmastotavoitteet nakertavat sähkölämmityksen järkevyyttä”.[2]

Kotitalouksien osalta pitää kiinnittää huomiota sähkönkulutukseen ja lämmitykseen. Kyllä tämä osoittaa, että sähkölämmitys esimerkiksi pientaloissa tulevaisuudessa on erittäin huono lämmitysmuoto, Holm sanoo.

Minusta nyt vahvasti näyttää siltä, että sähkön nousuarvio on tehty sähkön tuotantohinnasta, millä on kohtuullisen vähän tekemistä kuluttajan maksaman hinnan kanssa. Eikä Holmin sähkölämmitysväitteille löydy mitään tukea.

Niin tarkkoja tietoja raportissa ei ole, että heidän laskelmiaan pystyisi tarkastamaan. Mutta aina voi laskea itse.

Sähkön kuluttajahinta halvimmilla alueilla on 5,6 c/kWh + pörssihinta * ALV. Jos siis pörssihinta on 4 c/kWh (40 euroa megawattitunti), kuluttajahinta on 5,6 + 4*1,24 c/kWh = 10,6 c/kWh.

Kuluttajahinnat mainituilla sähkön tuotantohinnoilla ovat siis:

  • 40 euroa megawattitunnilta: 10,6 c/kWh
  • 52 euroa megawattitunnilta: 12,0 c/kWh
  • 70 euroa mewagattitunnilta: 14,3 c/kWh
Nousu kuluttajahinnassa on siis:
  • 40 -> 52 euroa megawattitunnilta: 13%
  • 40 -> 70 euroa megawattitunnilta: 35%

Ja vielä voisi todeta, että tämän kevään sähkön hinta on ollut keskimäärin lähempänä 30 kuin 40 euroa megawattitunnilta. Sillä olisi saanut hienommat kasvuprosentit.

Koska siis sähkön hinnasta vain noin kolmannes on tuotantohinta (kolmannes siirtohintaa ja kolmannes veroa), suurikaan sähkön tuotantohinnan korotus ei näy kuluttajan hinnassa kuin kolmanneksen suuruisena korotuksena. Kalliimmilla alueilla kuten maaseudulla, jossa siirtohinta on vielä korkeampi (nämä hinnat laskettu edesmenneen Fortum Sähkönsiirron siirtohinnoilla, jotka ovat halvemmasta päästä), sähkön tuotantohinnan nousun vaikutus kuluttajahintaan on vielä pienempi.

Kaukolämpö

Kaukolämmöstä on vaikea sanoa mitään tarkkaa, koska kaukolämpö yksinkertaisesti on aivan eri hintaista eri alueilla. Siinä pätee erinomaisesti tuo ”voi nousta monista muistakin syistä”. Eli kun kaukolämmöstä on erittäin vaikea päästä eroon, se on monilla alueilla joko monopoli tai osa kunnallisverotusta ja siten merkittävästi jopa sähkölämmitystä kalliimpaa. Kaukolämmön hinnat löytyvät energia.fi-sivustolta. [3]

Kaukolämmössä kiinteät kulut ovat suuri osa energian hinnasta. Siksi paras vertailuhinta on 18000 kWh kuluttavan pientalon energian hinta, joka on valmiiksi laskettu lähteessä [3].

Pellervon paperissa mainittu nousu tasolle 63 – 67 euroa megawattitunnilta koskee todennäköisesti sitä, että nykyinen painotettu puhtaan energian hinta nykyiseltä tasolta 60 euroa megawattitunnilta paperissa mainitun 5-12 prosenttia.

Suomen kaukolämmöntuottajien painottamaton keskihinta ilman kiinteitä kuluja on 7 c/kWh (70 €/MWh). Pienten paikkakuntien kaukolämpöhinta on isompi kuin suurten, jolloin asiakasluvulla painottaminen laskee asiakkaan keskihintaa sentillä.

18000 kWh vuodessa kuluttavan pientalon kaukolämpö maksaa 9,6 c/kWh, kun muutkin kulut otetaan huomioon. Halvin hinta on Kokkolassa, 5,9 c/kWh, ja kallein Kristiinankaupungissa 18,2 c/kWh.

Noissa hinnoissa 0,3 c/kWh – 0,7 c/kWh korotus ei vaikuta kuin muutaman prosentin.

Noin kolmanneksella kaukolämmitysalueista kaukolämmön hinta on korkeampi kuin nyt tammi-toukokuun 2014 keskimääräinen suoran sähkölämmityksen kuluttajahinta 9,9 c/kWh. Ja tässä tulee ottaa huomioon, että suorassa sähkölämmityksessä perustamiskulut ovat lähes olemattomat verrattuna kaukolämpöön liittymisen kustannuksiin.

Pitäisin kaukolämmön poliittista riskiä aika paljon kovempana kuin sähkön. Kuten nähdään eri alueiden hinnoista, hinta voi nousta poliittisella päätöksellä kolminkertaiseksi. Eikä kaukolämmöstä ole helppo vaihtaa pois, esimerkiksi pelkkä liittymismaksu on keskimäärin 3600 euroa. Tämän päälle on täytynyt tehdä kallis lämmönvaihdininvestointi.

Yhteenveto

En onnistu toistamaan laskelmia, jotka päätyisivät Pellervon työpaperin väitteisiin. Mainittu sähkön hinnanousu olisi 13-35% kuluttajalle, ei 30-75% kuten paperissa.

Sähkön hinta on myös viimeaikoina ollut paljon paperissa nykyhinnaksi mainittua edullisempaa. Esimerkiksi kesäkuussa sähkön tuottajahinta on ollut tähän mennessä keskimäärin 35,9 euroa megawattitunnilta eli kuluttajahintana 10,0 c/kWh. Monet kevätkuukaudet olivat vielä paljon edullisempia.

Kaukolämmön hinta tuntuu olevan täysin poliittinen päätös eikä sillä tunnu olevan kovin paljon yhteyttä polttoaineiden hintaan. Kalleimmalla alueella kaukolämpö maksaa kolminkertaisesti halvimpiin alueisiin verrattuna. Siksi sen vertaaminen sähkölämmitykseen on huteraa.

En mitenkään voi yhtyä ajatukseen, että sähkölämmitys olisi tulevaisuudessa huono lämmitysmuoto, koska a) se on yksi halvimmista lämmitystavoista tällä hetkellä b) se on läpinäkyvästi huutokaupattu ja c) Pellervon paperissa ei ole mitään, mikä tukisi väitettä. Lisäksi kotitalouksien käytännössä kaikki sähkönkulutus menee perimmiltään lämmitykseksi, joten sähkön säästäminen ei ole järkevää, niin kauan kuin jopa suora sähkölämmitys on täysin kilpailukykyinen lämmitysmuoto.

Tee sähköä, älä paperia

Suomen puusektorin teollisuus on jatkuvasti valittamassa sitä, että puu on liian kallista. Voi olla, ettei teollisuus saa tuotteitaan kaupaksi, mutta kalliin puun syy se ei ole.

Öljyn hinnan nousun yksi vaikutus on se, että puun nykyinen ostohinta paperitehtaisiin ei ole yhtä paljon kuin puun polttoarvo.

Oletetaan, että sinulla on yksi kiintokuutiometri (eli vain puu lasketaan) jo hiukan kuivunutta mäntyä (kosteus 20%). Klapeina tuo on kaksi ja puoli (”irto”)kuutiota ja energiaa siinä on 2025 kWh.[1] Parhaassa täysin vedettömässä koivussa olisi samassa määrässä noin 2600 kWh ja huonoimmassakin märässä sekalehtipuussa on 1700 kWh. Käyttäkäämme laskelmissa tasan kahta tuhatta kilowattituntia.

Jos sinulla on mahdollisuus polttaa tuo kuutio puuta lämmitykseksi, polta ihmeessä. Oletko ajatellut, miksi valtio on niin hanakka kieltämään puun pienpolton? Tietenkin siksi, että se on todella järkevää ja valtio menettää siinä valtavasti verotuloja – sinulta. Jos poltat puuta varaavassa takassa tai levinuunissa, polton hyötysuhde on 70% luokkaa. Tällöin saat lämmitykseen mäntykuution 2000 kilowattitunnista 1400. Jos tuo lämmitys korvaa suoraa sähkölämmitystä, säästät nykyhinnoilla kymmenen senttiä kilowattitunnilta eli 140 euroa. Öljylämmittäjä säästää enemmän. 1400 kilowattituntia vähemmän lämmitystä tarkoittaa 156 litraa vähemmän öljyä (litrassa öljyä on 10 kWh, öljykattilan hyötysuhde 90%). Nykyhinnalla 156 litraa öljyä maksaa 168 euroa.

Paperitehdas ei ole kovin kiinnostunut kuutiostasi, mutta jos sinulla on metsällinen puuta, voit myydä sen paperitehtaalle. Hinta ei kuitenkaan ole lähelläkään 168 euroa kuutolta eikä edes 140 euroa kuutiolta. Paperitehdas maksaa tyypillisestä ”kuitupuusta” noin 30 euroa kiintokuutiolta, jos se toimitetaan heidän pihalleen – ja vain puolet siitä, jos he käyvät kaatamassa puut. Ja tuosta rahasta sinä maksat verot. Kuitupuu on sellaista puuta, joka on tarpeeksi isoa, että se pinoutuu nätisti, mutta ei kelpaa sahattavaksi kunnon lankuiksi. Sahat ostavat ”tukkipuuta”, josta maksetaan jopa 60 euroa kiintokuutiolta sahan pihalle toimitettuna.

Mitä siis sinun kannattaa tehdä kaikkein kauneimmille sahapuillesi? Pistää uuniin. Tukkipuunkin arvo sinulle poltettuna on moninkertainen siihen nähden, mitä saat siitä sahalle toimitettuna. Syynä tähän on tosin ensisijaisesti se, että sinun ei tarvitse maksaa itse kuluttamastasi puusta arvonlisäveroa eikä muitakaan veroja ja kuluja.

Mutta vaikka voimala maksaakin verot, kulut ja voitot, olisiko sillä silti varaa maksaa sinulle parempaa hintaa kuin paperitehtailla? On. Ainakin kuitupuun osalta.

Nykyaikainen sähkövoimala tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Jos oletamme, että voimala tuottaa 30% hyötysuhteella sähköä ja 30% hyötysuhteella lämpöä, kiintokuutiostasi mäntyä syntyy 600 kWh sähköä ja 600 kWh lämpöä. Nämä ovat malko pessimistisiä hyötysuhteita, ja odottaisin että hyvin toimiva voimala pystyy paljon parempaankin.

Voimalaitos saa 600 kWh:sta sähköä tukkumarkkinoilla tällä hetkellä noin 4 c/kWh eli sähkönä mäntykuutiosi arvo on 24 euroa.

Sähkövoimalat eivät maksa veroja polttoaineistaan, joten tukkuhinta on puhtaasti puu + tuotantokustannukset + voitot.

Lämmön hintaa on vaikeampi arvioida, koska kaukolämpövoimalat myyvät lämpönsä itse loppuasiakkaille, eikä kilpailtua tukkumarkkinaa ole. Kaukolämpö ei kuitenkaan ole ollut viime aikoina yhtään suoraa sähkölämmitystä halvempaa, joten voimme olettaa kaukolämmön tukkuhinnan saman arvoiseksi kuin sähkönkin, 24 euroa.

Tuotetun sähkön ja lämmön lisäksi valtio tukee uusiutuvan energian tuotantoa. Jos puuvoimala hyväksytään syöttötariffin piiriin (sen on tuotettava myös lämpöä), se saa sähköstään taatusti 8,35 c/kWh.[2] Jos puuvoimalan hyötysuhde on riittävä, tähän tulee vielä 2 c/kWh korotus, yhteensä siis 10,35 c/kWh. Mikäli tukkuhinta on halvempi (on!), veronmaksajat maksavat erotuksen. Puuvoimala saakin siis mäntykuutiostasi tulevasta 600 kWh:sta sähköä 62 euroa eikä 24 euroa!

Valtio maksaa voimalaitokselle 38 euroa tukia puusta, josta paperitehdas maksaa sinulle 30 euroa!

Kun siis lämpö ja veronmaksajien tukema sähkön hinta lasketaan yhteen, voimalaitos saa kuutiostasi vähintään 86 euroa.

Tavarasta, josta paperitehdas maksaa 30 euroa pihalle toimitettuna sähkövoimala saa tukkuasiakkailtaan 86 euroa. Maksaako siis puukuutiosi polttaminen 56 euroa, jolloin sähkövoimalalla ei ole varaa maksaa sinulle yhtä paljon kuin paperitehdas? Tuskin.

Vaikka sähkövoimala ostaisi parasta tukkipuuta 60 €/kiinto-m³, sille jäisi 26 euroa sen polttamisesta. Sekin todennäköisesti kannattaa.

Sähkövoimalaitos on paljon pienempi yksikkö kuin paperitehdas. Se on siis todennäköisesti paljon lähempänä sinua kuin lähin paperitehdas. Sinun on paljon halvempi toimittaa kuutiosi lähimpään voimalaitokseen kuin paperitehtaaseen.

Mikäli paperitehtaat eivät kykene maksamaan puusta tämän enempää, ne pitäisi välittömästi kieltää kansantaloudelle vahingollisina negatiivisen lisäarvon pajoina. Mikäli öljyn hinta nousee yhtään, tilanne muuttuu yhä paljon pahemmaksi.

[1] http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
[2] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101396
[3] http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Puunhinta/Koko-maa (käytetty arvo 30€/kiinto-m³ on hankintakauppa/kuitupuu/koko maa)


Tässä artikkelissa olevat luvut on pyöristetty niin, että puun poltto näyttää mahdollisimman epätaloudelliselta.

Tarkastettu hintavertailu: koivu kalliimpi kuin sähkö

Nestekaasun hinnan korjauksen (teräspullon 11kg täyttö vs. entinen pienen komposiittipullon täyttö) lisäksi tarkistin muutkin hinnat nykyhetkeen.

Kuivan koivuklapin irtokuution hinta oli noussut 65 eurosta 75 euroon (Klapitehdas Tommi Lönnrot Vihdissä), joten ostetulla koivuklapilla lämmittäminen muuttui reilusti sähköä kalliimmaksi. Omalla aktiivisuudella toki pääsee paljon halvemmalla.

Sähkön hintana on tämänhetkinen ennustehinta 3,65 c/kWh. Öljyn hinta on HOK-ABC -5% 1,113 euroa litralta. Pelletin hinta on säilynyt vakaana 25 c/kg jo useamman vuoden.

Earth Hour -spesiaali

Kuva: Flickr Caveman Chuck Coker (CC BY)

Lauantain Earth Hour -tempauksen vuoksi tutkitaanpa jälleen kerran, mitä hyötyä on lamppujen sammuttamisesta Suomessa maaliskuussa. Earth hour on siis lauantaina 31.3.2012 kello 20.30–21.30.

Suomessa lämmityksen lasketaan alkavan, kun ulkolämpötila laskee alle seitsemääntoista asteeseen. Silloin normaalissa talossa sisälämpötila laskee alle 21 asteen ilman lämmitystä.[1] Weather Underground -palvelun mukaan marraskuun viimeisen päivän lämpöennätys Helsingissä on ollut +10 astetta (vuonna 2008). Eli toisin sanoen, Helsingissä ei ole ikinä ollut maaliskuun viimeistä päivää, jolloin lämmitystä ei olisi tarvittu. Eipä sellaista voi siis sanoa olleen koko Suomessakaan.(*)

Silloin, kun taloa lämmitetään, energiankäytön suhteen on aivan sama tuleeko lämmitys sähkölampuista tai esim. kaukolämmöstä.

Fysiikassa vallitsee energian häviämättömyyden laki. Taloon tulee sisään täsmälleen sama määrä energiaa kuin talosta tulee uloskin. Energiaa tulee taloon sisään:

  • lämmityksestä,
  • sähkölaitteissa käytetystä sähköstä,
  • ihmisten ja eläinten tuottamasta lämmöstä,
  • ikkunoista sisään paistavasta auringosta
  • (ja johtumalla, jos ulkona on lämpimämpi kuin sisällä).

Ulos taas menee energiaa:

  • seinien läpi siirtyvänä lämpönä,
  • ilmastoinnin ilman mukana olevana lämpönä,
  • lämpimän käyttöveden mennessä viemäriin,
  • (mitättömän vähän) valona, joka paistaa ikkunoista ulos.
Talossa käytetty sähkö muuntuu siis joksikin edellisistä. Sisään ja ulos menevän energian määrä on pitkällä tähtäimellä sama.

Mikäli talossa on edes kohtuulliset termostaatit, kaikki talon sisällä sähkölaitteiden kuluttama sähkö muuttuu lämmöksi, joka identtisesti vähentää lämmitysenergian tarvetta.

Voimme vähentää sähkönkäyttöä sammuttamalla lamput, mutta energiankulutus säilyy aivan samana.

Erotukseksi pelkkään lämmitykseen käytetystä energiasta, laitteiden käyttämä sähköenergia tekee yleensä jotain hyödyllistä ennen kuin muuttuu lämmöksi. Siksi sähkölaitteiden sähköenergia on useimmiten ympäristöystävällisempi tapa lämmittää taloja kuin pelkkään lämmitykseen käytetty energia.

Yksi argumentti, jota voi käyttää sähkölamppuja vastaan on se, että muut lämmitysmuodot ovat ympäristöystävällisempiä tai taloudellisempia kuin sähkölämmitys. Tämä ei tällä hetkellä pidä paikkaansa. Kaikkia energiamuotoja säädellään raskaalla verotuksella, joten meillä on oikeus olettaa, että halvin energia on se, jonka valtio on kokonaistaloudellisella harkinnallaan todennut meille parhaaksi. Siksi ympäristöystävällisyyden harkinnaksi riittää energiamuotojen hintojen keskinäinen vertailu.

Öljylämmitys on tällä hetkellä noin 30% kalliimpaa kuin sähkölämmitys (12,5 c/kWh vs. 9,6 c/kWh). Öljylämmitystalossa jokainen sähkölampun kuluttama euro säästää 1,30 euron öljylaskun. Ja sähkölämmitys on aivan varmasti ympäristöä säästävämpää kuin öljylämmitys.

Kaukolämpötalossa vertailu on hieman tiukempi. Energiateollisuuden tilastojen mukaan kaukolämmön keskihinta Suomessa oli vuoden alussa (1.1.2012) tyypilliselle pientalolle 8,6 c/kWh. Öljyn hinta on noussut tuon jälkeen noin 15%, joten todennäköisesti tuo on noussut. Eli teoriassa kaukolämpö on kymmenen prosenttia halvempi kuin suora sähkölämmitys (9,6 c/kWh). On kuitenkin useita paikkakuntia, joissa kaukolämpö on pientalolle suoraan kalliimpi kuin sähkölämmitys: Hausjärvi, Inkoo, Siuntio, Upinniemi, Veikkola, Nokia, Inari, Saariselkä, Karjaa, Suomu, Karkkila, Sipoo, Keuruu, Lempäälä, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Lammi, Laukaa, Tervakoski, Tikkakoski, Toijala, Turenki, Uurainen, Lohja, Mäntsälä, Oulunsalo, Lumijoki, Kristiinankaupunki, Reposaari, Ylläs, Sastamala, Hartola, Kaarina, Naantali, Hammaslahti, Mynämäki, Reijola, Rääkkylä ja Sotkamo. Kaukolämmön liittymismaksut ovat kovat ja sen tarvitsema lämmönvaihdin on yllättävän kallis kapistus ja se on uusittava 15-20 vuoden välein. Lisäksi yösähkö on hinnaltaan noin senttiä päiväsähköä halvempaa, joten yösähkö on täsmälleen saman hintaista kuin keskimääräinen kaukolämpö.

Kaukolämpöargumenttikaan sähkövalojen sammuttamiselle ei ole kovin vahva. Kulut sähkölamppulämmitykselle ja kaukolämmölle ovat 10% tarkkuudella samat eikä aina kaukolämmön eduksi.

Lämpöpumpputalossa (ilma-ilma) sähkön suora hinta lämmityksessä on lämpöpumpun hyötysuhteen verran suoraa sähkölämmitystä halvempi. Hintaa kuitenkin tasaa laitteiston pienempi käyttöikä. Kokemusta näistä laitteista on vielä sen verran niukasti, etten tee sen tarkempia laskelmia. Vaikka lämpöpumppu säästäisikin puolet sähkön hinnasta verrattuna sähkölampun lämmitykseen, on muistettava, että sähkölamppu tekee tuolla puolikkaalla hyödyllistä työtä: mahdollistaa normaalin elämisen kaamoksessa ja yössä, mahdollistaa lukemisen, tuo tunnelmaa ja estää masennusta. Kuinka paljon olet tuosta valmis maksamaan?

Valittu Earth Hour lauantaina kello 20.30 – 21.30 ei ole kovin mielekäs. Lauantain sähkön hinta on tässä kuussa ollut yli 30% halvempi kuin arkihinta. Valittu aika on vuorokauden kulutukseen nähden melko keskihintainen: lauantain sähkökiukaat on jo sammutettu eikä lämmitys yötä varten ole vielä täysillä. Sähkölämmitteiselle kotitaloudelle maaliskuun lauantai-illan normikulutus on noin kaksinkertainen vuoden keskiarvotuntiin. Ei-sähkölämmitteiselle kotitaloudelle sähkökiukaat nostavat normikulutuksen 18.00 – 20.00 melkein kolminkertaiseksi ei-sähkölämmitteisen talon vuoden keskiarvotuntiin nähden, mutta kello 20 jälkeen tämä vaikutus on jo melkein poissa. Tänä vuonna oletettavasti tuon kellonajan sähkön pörssihinta tulee olemaan vain noin 2,5 c/kWh (kuluttajahinta 8,2 c/kWh) eli yli senttiä alempi kuin kuukauden keskimääräisen tunnin pörssihinta.

Ulkovalojen sammutus on energiataloudellisesti järkevää. Se on melkein ainoa tapaus, jossa sähkönsäästö on myös energiansäästöä. Tosin muistan lukeneeni tutkimuksista, joiden mukaan lisääntyneiden liikenneonnettomuuksien ja ryöstöjen takia ulkovalojen sammutuksen hyödyt ovat kansantaloudellisesti olemattomia. Kaksi vuotta sitten Earth Hour -tapahtuman vuoksi Uudessakaupungissa kuoli yksi moottoripyöräilijä.[4]

Valojen sammutusta voi pitää mukavana yhteisöllisen uskonnon harjoituksen ilmentymänä. Vähän samaan tapaan kuin itsenäisyyspäivän kynttilät ikkunanlaudalla. Hyvästä karnevaalista turha tiukkapipoisuus kannattaa unohtaa eikä muutama uhrikaan paljoa haittaa. Sääli vain, että tapahtuman varjolla levitetään myös fysiikan totuuksien vastaista propagandaa.[2]

[1] Astepäiväluku ja lämmitystarveluku (Etelä-Suomen prosessisysteemi Oy)
[2] Helsingin uutiset: Earth hour näkyy katukuvassa
[3] Energiateollisuus: Kaukolämmön hinnat tyyppitaloissa eri paikkakunnilla
[4] US: Valot sammuivat – mies kuoli

(*) Mistään ei selviä, kuinka pitkältä ajalta Weather underground -palvelun historiatiedot ovat ja ehkä Ahvenanmaalla on voinut olla lämpöisempää – en tarkastanut. Mutta keskitytään 99%:iin Suomesta.

PS. Osa artikkelista on ilmestynyt jo aiemmissa blogiartikkeleissa.