Kuluttajan pörssisähkön hinta ja energiansäästö
 |
| Siirto Suomen kannalta negatiivinen (tuontia). Lähde Fingrid, kaavio tuotettu itse LibreOffice-ohjelmalla. |
Pohjois-Ruotsin kaapelin pitäisi tulla täyteen käyttöön tänään kello 18.00. Kaapelia kuitenkin käytetään jo suuremmalla kapasiteetilla, kuin sen rajoitukset sallisivat.
Toivoa siis sopii, että kaapeli otetaan käyttöön aikataulussa ja tästä seuraava sähkön hinnan lasku toteutuu.
Sähkönhintaennusteen tarkkuus tällä hetkellä on sellainen, että jos loppukuukauden arkihinta (*) on:
Sähkön hinta laskee perjantaina tasolle 3,8 c/kWh. Ennuste pysyy vielä hinnassa 3,8 c/kWh, mutta jos koko ensi viikko tulee olemaan tätä alemmalla hintatasolla, kuukauden keskihinta laskee kymmenyksellä, ja hinnaksi tulee 3,7 c/kWh.
Pohjois-Ruotsista Suomeen tuleva sähkökaapeli palaa normaalikäyttöön (näillä näkymin) perjantaina kello 18.00. Vaikka määrä on pieni (700 MW), vaikutus sähkön hintaan on merkittävä. Jos tämä tasaa edes puolet Pohjois-Ruotsin ja Suomen hintaerosta, Suomen hinta laskee parikymmentä prosenttia. Vielä perjantainakin Pohjois-Ruotsin sähkö on yli sentin Suomen sähköä halvempi.
Sääennusteen (*) mukaan jokaisena päivänä tässä kuussa lämpötila käy plussan puolella. Keskilämpötila vaihtelee -3:n ja +3:n asteen välillä. Sää olisi loppukuusta hieman kylmenevää. Tästä ei ole odotettavissa suuria heilahteluja sähkön hintaan.
(*) yr.no 10 päivää Tampereen ennuste, neljä lämpötilaa päivälle
Ihmisten aivot ovat jännittävä yleistyskone.
Yleistykset tapahtuivat jo aistitasolla. Jos menet suihkuun ja ajattelet puhelimen voivan soida – puhelin alkaa maagisesti soida. Paitsi kun suljet suihkun, puhelin ei soinutkaan. Suihkun valkoisessa kohinassa on kaikki mahdolliset äänet – myös puhelimen ääni. Jos ohjelmoit korvasi kuulemaan puhelimen äänen, korvasi poimivat tuon äänen valkoisesta kohinasta vaikka ääntä ei oikeasti olisikaan.
Psykologit käyttävät testiä, jossa koehenkilöä pyydetään selvittämään haastattelijan salaisuus kyllä/ei-kysymyksillä. Psykologi sitten vastaa satunnaisesti kyllä tai ei – kaikki, mitä koehenkilö olettaa tulee vain hänen omasta päästään – moraalistaan, kokemuksistaan, asenteistaan. Ystäväni teki kerran muutamia pörssikurssin näköisiä aikasarjoja. Hän kyseli sijoittamista harrastavilta tutuiltaan selityksiä kuvan mukaiselle pörssikurssien käyttäytymiselle. Selitykset olivat pitkiä ja perusteellisia. Ainoa vain, että lähdeaineisto olikin aidosti satunnaista. Näemme satunnaisuudessa sen, minkä haluamme nähdä moraalimme, kokemustemme ja asenteidemme perusteella.
Ihminen tekee aina käytettävistä olevista faktoista yksinkertaisimman mallin ja käyttää sitä havainnoidessaan ympäristöään. Joskus tämä on vaarallista. Kun Tsernobylissä tuli poikkeustilanne, operaattorit käyttivät käsitystään prosessista, eivät vieressä ollutta käsikirjaa. Tsernobyl räjähti.
Joitakin asioita olemme oppineet pitämään ”tieteellisinä”, sellaisina, jotka ovat tosia ihmisestä ja tilanteesta riippumatta. Tieteellistä tietoa on kuitenkin aika vaikeaa määritellä. Voimme lähinnä asettaa kriteerejä tieteelliselle mallille: sen pitää olla julkisesti testattavissa ja se on heti korjattava, jos se osoittautuu vääräksi (itsekorjaavuus ja edistyvyys). Lisäksi tieteellistä tietoa ylläpitää autonominen tiedeyhteisö, joka ei saa ottaa päätöksissää huomioon esim. poliittisia, uskonnollisia tai moraalisia seikkoja. [Haaparanta, Niiniluoto: Johdatus tieteelliseen ajatteluun]
Vuonna 325 kokoontui 318 aikakauden älykkäintä ja kokeneinta ihmistä yhteen tekemään tärkeitä päätöksiä. Siitä huolimatta Nikean kirkolliskokouksen päätöstä julistaa Jeesus jumalaksi (tavallaan… sopivana kompromissina) ei voi pitää kovin tieteellisenä.
Kansainvälisen ilmastopaneelin julistusta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ei voi pitää kovin tieteellisenä. Se ei perustu julkiseen tietoon, ilmastonmuutos ei ole testattavissa, ja ilmastosta kerättävää dataa voidaan pitää parhaassakin tapauksessa niin satunnaisena, että sillä voidaan selittää mikä tahansa teoria, minkä ihminen on ennalta itselleen valinnut.
Niin kuin sijoitusrahastotkin joutuvat varoittamaan, historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Vaikka meillä olisi täydellinen malli siitä, miten maapallo on käyttäytynyt menneisyydessä, kaikki voi muuttua jo huomenna. Me emme voi testata teoriaamme missään muussa maapallossa muuttamalla lähtöparametreja hieman toisenlaisiksi.
Tieteellisen teorian pitää olla julkinen ja testattavissa ja riippumaton moraalisesta mielipiteestä.
En ole tippaakaan asiantuntija ilmastotieteessä, mutta olen muutamaan kertaan yrittänyt etsiä datasarjoja, joita voisin aivan itse hiukan vilkaista muodostaakseni oman käsitykseni ilmastonmuutoksesta. Näitä ei ole. Aivan yksinkertaisimmatkin ilmastotilastot ovat vain tutkijoiden omassa käytössä tai maksullisia.
Optimistisena huomasin artikkelin [1], jossa kerrotaan, että Ison-Britannian ilmatieteen laitos on päivittänyt HadCRUT-tietokannan datasarjat. Valitettavasti vain ei noitakaan datasarjoja löydy mistään. Kyseessä on siis vain läjä testaamattomissa olevia mahdollisesti moraalisesti värittyneitä väitteitä, joita tarpeeksi iso kirkolliskokous tukee.
Pienellä lisähaulla selviää, että HadCRUT-tietokanta aiotaan julkaista, mutta ei vielä. Tähän on helppo tarttua kritiikillä [2][3], johon allekirjoittanutkin yhtyy. Aineistosta on tehty lehdistöä varten valmiit johtopäätökset, joita ei välttämättä aineistoon tutustumalla voi yhtyä. Esimerkiksi väite lämpenemisestä perustuu aineistoon vuoteen 2010 asti, jolloin kylmä vuosi 2011 – jonka tiedot on varmasti jo käytettävissä – voidaan unohtaa.[3] Näin saadaan mukavasti nousevia lämpötiloja. Lehdistömateriaalissa on myös kiva sanoa, että 2010 oli kaikkein lämpimin vuosi. Kuitenkin millä tahansa tieteellisellä tarkkuudella 1998 ja 2005 olivat yhtä lämpimiä.[3] Kaiken kaikkiaan HadCRUT4-tietokanta osoittaa pienempää lämpenemistä kuin aikaisempi HadCRUT3-tietokanta.[3]
Väitän, että ilmastonmuutoksen tieteelliseksi todistamiseksi on todistettava sekä se, että ilmasto lämpenee että se, että ilmaston lämpeneminen on ihmisen aiheuttama. Tämän todistamiseksi on kaiken keskustelussa käytetyn ilmastodatan oltava kenen tahansa saatavissa. Ja tuosta ilmastodatasta on löydyttävä tilastollisesti merkittävä (p<0,05) todistus ilmaston lämpenemisestä verrattuna hypoteesiin, ettei maapallo lämpene. Ja sen lisäksi meillä on oltava malli siitä, miksi se on ihmisen aiheuttamaa, ja tuon mallin pitää selittää data tilastollisesti merkittävällä tavalla. Kausaliteetin (syy-seuraus-suhde) todistaminen on paljon vaikeampaa kuin korrelaation (tilastollinen yhteys) todistaminen. Jos yksikin tutkija pystyy esittämään tilastollisen mallin, joka selittää saman datan jollain muulla syyllä kuin ihmisen toiminnalla, esimerkiksi jääkauden muutoksilla, oletus ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on hylättävä välittömästi (tieteen itsekorjaavuus ja edistyneisyys). On aivan hyväksyttävä tieteellinen fakta, että emme tiedä emmekä voi tietää mikä ilmastonmuutoksen aiheuttaa – jos sellainen on. Jokainen asiaa arvioivat tiedeyhteisön jäsen on velvollinen perustelemaan päätelmänsä ilman moraalista ennakkoasennetta esim. saastumiseen, väestönkasvuun, taloudelliseen kasvuun jne.
Näillä ehdoilla hyväksyn oikein mielelläni pari ylimääräistä veroa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
[1] CO2-raportti: HadCRUT-lämpötilamittaus datasarjat päivitetty
[2] HADCRUT4: Statistics, Science and Spin
[3] HADCRUT4: Statistics, Science and Spin
Olen muutaman kerran väittänyt, ettei sähköautojen akkujen käyttö sähkön tilapäiseen varastointiin ole kovin hyvä ajatus, vaikka tätä usein ehdotetaankin. Keskustelun herättämänä palaan aiheeseen.
Sähköauton akkujen latauksen hinta
Hyvän lähtökohdan laskelmille antaa Jukka Kuisman insnöörityö vuodelta 2011 [1]. Tiedot ovat tuskin kovin paljoa vuodessa muuttuneet.
Talukosta 2 [1] saadaan suoraan eri sähköautoakkutekniikat. Olen valinnut kaikissa tapauksissa optimistisimman luvun (halvin, tehokkain, kevyin). Jos näillä luvuilla sähkön varastointi ei ole järkevää, niin se ei ole sitä millään muualtakaan löytyvillä luvuilla nykyisellä akkutekniikalla.
Akkutyyppi Energiatiheys Hyötysuhde Hinta Hajoaminen
kWh/kg % e/kWh latauskertoja
Lyijy 0,055 80 70 1000
NiMH 0,080 70 141 2000
Li-Ion 0,130 95 141 3000
Li-Pol 0,200 ? 106 3000
Olkaamme lisää optimistisia ja unohtakaamme joidenkin akkujen huono hyötysuhde. Samoin litiumakkujen latauskerrat eivät taulukossa ole lähteen taulukossa olleet 1000 vaan tekstissä optimistisemmin arvioitu 3000.
Laskemme taulukon perusteella, minkälainen akku on yhden kilowattitunnin akku ja kuinka paljon sen lataaminen maksaa ja kuinka monta kiloa yhdestä latauksesta syntyy akkujätettä. Taulukkomme tiedot ovat siis positiivisemmat mahdolliset, mitä nykyakuilla voidaan saavuttaa.
Akkutyyppi Paino Hinta Yhden latauksen Jätettä
hinta /1000 latausta
kg e c kg
Lyijy 18,2 70 7,0 18
NiMH 12,5 141 7,4 6
Li-Ion 7,7 141 4,7 3
Li-Pol 5,0 106 3,5 2
Jatkaessamme optimistisia laskelmiamme, voimme keskittyä Litium-polymeeri-akkuun. Tosin ne eivät ole vielä kovin yleisiä autoissakaan mm. siksi, että ne vaativat toimiakseen 80-120 asteen lämpötilan. Emmekä siis tiedä Litium-polymeeriakun hyötysuhdettakaan, joten olemme olettaneet sen häviöttömäksi.
Kannattaako?
Kysymyksemme on siis, että jos autossani on Litium-polymeeriakut, kaikki infrastruktuuri on jo maksettu, koska sähköauto on jo ostettu ajamista varten, kannattaako minun mihin hintaan antaa sähköyhtiön antaa ladata ja tyhjentää akkuni.
Vastaus on, ettei ainakaan halvemmalla kuin 3,5 c/kWh.
Ja tuo hinta on jumalattoman optimistinen.
Ja jokaista tuhatta kilowattituntia kohden (arvo kuluttajalle tällä hetkellä noin 100 euroa, pörssissä 40 euroa) syntyy ainakin kaksi kiloa akkujätettä. Lyijyakuilla jätettä syntyy 18 kiloa. Uutta akkua on ostettava tuhatta kilowattituntia kohden ainakin 35 eurolla (Li-Pol).
Kannattaisiko sähköä varastoiva laite tehdä?
Muutaman kerran vuodessa sähköpörssissä sähköä ostavan ja myyvän yrityksen kannattaisi käyttää litium-polymeeriakkuja kuorman tasaukseen – jos akuista ei tarvitse maksaa. Sähkön hintaero vuorokauden kalleimman ja halvimman tunnin välillä ei esimerkiksi viimeisen kahdeksan päivän aikana ole ollut kolmea ja puolta senttiä kilowattitunnilta. Suurin minimi- ja maksimihinnan välinen ero oli maaliskuun 12. päivä ja se oli hieman alle kolme senttiä kilowattitunnilta. Keskimääräinen ero oli 2,2 c/kWh. Kaikkein kovimmilla pakkasilla ero voi olla paljonkin, mutta näitä päivä ei ole vuodessa kovinkaan montaa. Latauksen pitäisi maksaa todennäköisesti luokkaa yksi sentti kilowattitunnilta, että investointi maksaisi itsensäkin.
Mikäli sähkön varastointia tekee tavallinen kuluttaja, laskelmaa sotkee verot, sähkön siirtohinnat, provisiot jne. Arvonlisäveroa lukuunottamatta kuluttajan sähkön hinnan ero on kuitenkin sama kuin pörssisähkön vaihtelu. Prosentuaalisesti kuluttajan sähkön hinta vaihtelee paljon vähemmän kuin pörssihinta, mutta absoluuttisesti sentteinä kilowattitunnilta hinta vaihtelee arvonlisäverolla nostetun määrän. Kuluttajan kannattaa siis varastoida sähköä omaan käyttöönsä jo, kun hintaero vuorokauden sisällä on 2,8 c/kWh. Myös yösähkön halvempi siirtohinta lisää tätä kannttavuutta noin sentillä. Eli kuluttajan ehkä kannattaa tasata omaa kuormaansa jo noin kahden sentin vuorokausittaisilla hintaeroilla – mutta kovin muhkeisiin säästöihin tuossa ei vielä päästä. Korostan vielä, että tämäkin laskelma on optimistisin mahdollinen.
[1] Jukka Kuisma, Sähköautojen lataustekniikat (Metropolia, insinöörityö)