Kuluttajan pörssisähkön hinta ja energiansäästö
Vertailuhintana käytetty HOK-ABC-öljynhinta laski tänään puolella sentillä. Hinta on ollut 23.3. lähtien 1,189 e/l, mutta se laski nyt hintaan 1,184 e/l.
Laskelmia ei ole vieläkään päivitetty, vaan sähkön vertailuhinta (pörssihinta, jolla kuluttaja maksaa sähköllä lämmittämisestä yhtä paljon kuin öljyllä lämmittämisestä) on laskelmissa yhä 5,8 c/kWh. Öljy on nyt 2% kalliimpaa, joten vertailuhintakin on noussut vastaavasti.
Tarkemmat tiedot lämmitysöljy-sivulla.
Netcycler ilmoitti muutama päivä sitten jakavansa Nokian puhelimiin (2 mm liitin) sopivia polkupyörän ”dynamo” -latureita ilmaiseksi.
Ajatus on mielenkiintoinen – voiko polkupyörällä todellakin ladata järkevästi kännykän. Hieman epäilen, mutta ei sitä koskaan tiedä. Itselläni ei kuitenkaan tuolla liittimellä olevaa puhelinta ole.
Ilmeisesti nuo ilmaiset laturit ovat menneet, mutta nyt niitä on kategoriassa ”vaihdetaan” vaikka kuinka paljon. Avainsanalla ”fillarilaturi” noita löytyy tällä hetkellä vaihdettavaksi 56 kappaletta.
Jos olet kiinnostunut kokeilemaan ekologista kännykkälaturia, kannattaa tutustua sivustoon.
 |
| Kuva: Flickr Caveman Chuck Coker (CC BY) |
Lauantain Earth Hour -tempauksen vuoksi tutkitaanpa jälleen kerran, mitä hyötyä on lamppujen sammuttamisesta Suomessa maaliskuussa. Earth hour on siis lauantaina 31.3.2012 kello 20.30–21.30.
Suomessa lämmityksen lasketaan alkavan, kun ulkolämpötila laskee alle seitsemääntoista asteeseen. Silloin normaalissa talossa sisälämpötila laskee alle 21 asteen ilman lämmitystä.[1] Weather Underground -palvelun mukaan marraskuun viimeisen päivän lämpöennätys Helsingissä on ollut +10 astetta (vuonna 2008). Eli toisin sanoen, Helsingissä ei ole ikinä ollut maaliskuun viimeistä päivää, jolloin lämmitystä ei olisi tarvittu. Eipä sellaista voi siis sanoa olleen koko Suomessakaan.(*)
Silloin, kun taloa lämmitetään, energiankäytön suhteen on aivan sama tuleeko lämmitys sähkölampuista tai esim. kaukolämmöstä.
Fysiikassa vallitsee energian häviämättömyyden laki. Taloon tulee sisään täsmälleen sama määrä energiaa kuin talosta tulee uloskin. Energiaa tulee taloon sisään:
Ulos taas menee energiaa:
Mikäli talossa on edes kohtuulliset termostaatit, kaikki talon sisällä sähkölaitteiden kuluttama sähkö muuttuu lämmöksi, joka identtisesti vähentää lämmitysenergian tarvetta.
Voimme vähentää sähkönkäyttöä sammuttamalla lamput, mutta energiankulutus säilyy aivan samana.
Erotukseksi pelkkään lämmitykseen käytetystä energiasta, laitteiden käyttämä sähköenergia tekee yleensä jotain hyödyllistä ennen kuin muuttuu lämmöksi. Siksi sähkölaitteiden sähköenergia on useimmiten ympäristöystävällisempi tapa lämmittää taloja kuin pelkkään lämmitykseen käytetty energia.
Yksi argumentti, jota voi käyttää sähkölamppuja vastaan on se, että muut lämmitysmuodot ovat ympäristöystävällisempiä tai taloudellisempia kuin sähkölämmitys. Tämä ei tällä hetkellä pidä paikkaansa. Kaikkia energiamuotoja säädellään raskaalla verotuksella, joten meillä on oikeus olettaa, että halvin energia on se, jonka valtio on kokonaistaloudellisella harkinnallaan todennut meille parhaaksi. Siksi ympäristöystävällisyyden harkinnaksi riittää energiamuotojen hintojen keskinäinen vertailu.
Öljylämmitys on tällä hetkellä noin 30% kalliimpaa kuin sähkölämmitys (12,5 c/kWh vs. 9,6 c/kWh). Öljylämmitystalossa jokainen sähkölampun kuluttama euro säästää 1,30 euron öljylaskun. Ja sähkölämmitys on aivan varmasti ympäristöä säästävämpää kuin öljylämmitys.
Kaukolämpötalossa vertailu on hieman tiukempi. Energiateollisuuden tilastojen mukaan kaukolämmön keskihinta Suomessa oli vuoden alussa (1.1.2012) tyypilliselle pientalolle 8,6 c/kWh. Öljyn hinta on noussut tuon jälkeen noin 15%, joten todennäköisesti tuo on noussut. Eli teoriassa kaukolämpö on kymmenen prosenttia halvempi kuin suora sähkölämmitys (9,6 c/kWh). On kuitenkin useita paikkakuntia, joissa kaukolämpö on pientalolle suoraan kalliimpi kuin sähkölämmitys: Hausjärvi, Inkoo, Siuntio, Upinniemi, Veikkola, Nokia, Inari, Saariselkä, Karjaa, Suomu, Karkkila, Sipoo, Keuruu, Lempäälä, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Lammi, Laukaa, Tervakoski, Tikkakoski, Toijala, Turenki, Uurainen, Lohja, Mäntsälä, Oulunsalo, Lumijoki, Kristiinankaupunki, Reposaari, Ylläs, Sastamala, Hartola, Kaarina, Naantali, Hammaslahti, Mynämäki, Reijola, Rääkkylä ja Sotkamo. Kaukolämmön liittymismaksut ovat kovat ja sen tarvitsema lämmönvaihdin on yllättävän kallis kapistus ja se on uusittava 15-20 vuoden välein. Lisäksi yösähkö on hinnaltaan noin senttiä päiväsähköä halvempaa, joten yösähkö on täsmälleen saman hintaista kuin keskimääräinen kaukolämpö.
Kaukolämpöargumenttikaan sähkövalojen sammuttamiselle ei ole kovin vahva. Kulut sähkölamppulämmitykselle ja kaukolämmölle ovat 10% tarkkuudella samat eikä aina kaukolämmön eduksi.
Lämpöpumpputalossa (ilma-ilma) sähkön suora hinta lämmityksessä on lämpöpumpun hyötysuhteen verran suoraa sähkölämmitystä halvempi. Hintaa kuitenkin tasaa laitteiston pienempi käyttöikä. Kokemusta näistä laitteista on vielä sen verran niukasti, etten tee sen tarkempia laskelmia. Vaikka lämpöpumppu säästäisikin puolet sähkön hinnasta verrattuna sähkölampun lämmitykseen, on muistettava, että sähkölamppu tekee tuolla puolikkaalla hyödyllistä työtä: mahdollistaa normaalin elämisen kaamoksessa ja yössä, mahdollistaa lukemisen, tuo tunnelmaa ja estää masennusta. Kuinka paljon olet tuosta valmis maksamaan?
Valittu Earth Hour lauantaina kello 20.30 – 21.30 ei ole kovin mielekäs. Lauantain sähkön hinta on tässä kuussa ollut yli 30% halvempi kuin arkihinta. Valittu aika on vuorokauden kulutukseen nähden melko keskihintainen: lauantain sähkökiukaat on jo sammutettu eikä lämmitys yötä varten ole vielä täysillä. Sähkölämmitteiselle kotitaloudelle maaliskuun lauantai-illan normikulutus on noin kaksinkertainen vuoden keskiarvotuntiin. Ei-sähkölämmitteiselle kotitaloudelle sähkökiukaat nostavat normikulutuksen 18.00 – 20.00 melkein kolminkertaiseksi ei-sähkölämmitteisen talon vuoden keskiarvotuntiin nähden, mutta kello 20 jälkeen tämä vaikutus on jo melkein poissa. Tänä vuonna oletettavasti tuon kellonajan sähkön pörssihinta tulee olemaan vain noin 2,5 c/kWh (kuluttajahinta 8,2 c/kWh) eli yli senttiä alempi kuin kuukauden keskimääräisen tunnin pörssihinta.
Ulkovalojen sammutus on energiataloudellisesti järkevää. Se on melkein ainoa tapaus, jossa sähkönsäästö on myös energiansäästöä. Tosin muistan lukeneeni tutkimuksista, joiden mukaan lisääntyneiden liikenneonnettomuuksien ja ryöstöjen takia ulkovalojen sammutuksen hyödyt ovat kansantaloudellisesti olemattomia. Kaksi vuotta sitten Earth Hour -tapahtuman vuoksi Uudessakaupungissa kuoli yksi moottoripyöräilijä.[4]
Valojen sammutusta voi pitää mukavana yhteisöllisen uskonnon harjoituksen ilmentymänä. Vähän samaan tapaan kuin itsenäisyyspäivän kynttilät ikkunanlaudalla. Hyvästä karnevaalista turha tiukkapipoisuus kannattaa unohtaa eikä muutama uhrikaan paljoa haittaa. Sääli vain, että tapahtuman varjolla levitetään myös fysiikan totuuksien vastaista propagandaa.[2]
[1] Astepäiväluku ja lämmitystarveluku (Etelä-Suomen prosessisysteemi Oy)
[2] Helsingin uutiset: Earth hour näkyy katukuvassa
[3] Energiateollisuus: Kaukolämmön hinnat tyyppitaloissa eri paikkakunnilla
[4] US: Valot sammuivat – mies kuoli
(*) Mistään ei selviä, kuinka pitkältä ajalta Weather underground -palvelun historiatiedot ovat ja ehkä Ahvenanmaalla on voinut olla lämpöisempää – en tarkastanut. Mutta keskitytään 99%:iin Suomesta.
PS. Osa artikkelista on ilmestynyt jo aiemmissa blogiartikkeleissa.
 |
| Taormina, Sisilia Kuva: Flickr gnuckx, CC BY |
Katselin netissä lomahuoneistoja Italian Sisiliasta, ja huomioni kiinnittyi sivuilla oleviin mainintoihin energiatodistuksista. Lähes kaikkien asuntojen kerrotaan olevan energialuokkaa G, energiankulutus yli 175 kWh neliöltä vuodessa (classe energetica G).
Tuollainen energiankulutus on aivan normaalia harvalle rintamamiestalolle Suomessa. Mutta Etelä-Italiassa tuo kyllä tuntuu liiottelulta.
Todennäköisin selitys tälle on, että Italiassa nuo energiankulutussertifikaatit sivuutetaan ilmoittamalla suoraan, että talo on huonoimmassa energialuokassa. Jos asuntovälitystoimiston mainoksessa ei ole mainittuna energiasertifikaattia, siitä voi saada 1000 – 5000 euron sakon tämän vuoden alusta lähtien [1].
Toisaalta italialaiset asunnot voivat olla hyvin energiasyöppöjä. Talvet ovat kosteita eikä taloissa ole minkäänlaista eristystä. Lattiat ovat kylmää kiveä. Ulko-oven alla oleva rako tukitaan sitä varten erityisesti tarkoitetulla tekstiilimakkaralla. Energiankulutukseen laskettaneen myös jäähdytys kesällä ja lämpimän veden tuotanto (en ole varma kuinka nuo todistuksessa otetaan huomioon), mikä kyllä nostaa energiankulutuksen suomalaiselle tasolle. Energia on Italiassa kalliimpaa kuin Suomessa, joten sähkölasku tulee olemaan kovempi kuin mitä suomalainen arvaisikaan.
Tästä siis opimme, että energiatodistuksia ei tulla etelän kulttuurimaissa ottamaan kovin vakavasti. Toisaalta, kun ilmoituksissa alkaa näkyä oikeita energiankulutustodistuksia, on mielenkiintoista miten ne vertaantuvat suomalaisiin energiatodistuksiin.
[1] http://www.certificatienergia.it
PS. Tämä on kahdessadas artikkeli tässä blogissa!
Suomi on oikeastaan aika onnekas ollessaan eri aikavyöhykkeessä Ruotsin kanssa. Pahimmat sähkön kulutushuiput ovat tunnin eri aikaan ja yhteydet yleensä riittävät tasaamaan tämän sähkön hinnassa.
Saksan sähkön hinnan luulisi olevat melko erilainen kuin Suomen sähkön hinnan. Näin ei kuitenkaan ainakaan tänään sunnuntaina 25.3.2012 ole. Puolet vuorokaudesta sähkön hinta on käytännössä sama Suomessa ja Saksassa.
 |
| (Klikkaa suuremmaksi) Ajat Keski-Euroopan aikaa SE1 = Pohjois-Ruotsi, DK1 = Kööpenhamina, DE = Saksa (Aikaa kello 2-3 ei ole tänä päivänä olemassa kesäaikaan siirtymisen vuoksi) |
Saksan sähkön hinnassa on syntynyt viimeisen parin vuoden sisällä uusi ilmiö: aurinkoenergiaa kerätään niin paljon, että iltapäivisin sähkön hinta putoaa radikaalisti. Toisaalta sitten öisin hinnat ovat nousseet parin vuoden takaisesta lähinnä ilmeisesti siitä syytä, että perinteiset sähköntuottajat keräävät katteensa yön sähköstä, kun ne ennen keräsivät katetta tasaisesti koko vuorokauden.[1]
Nämä ilmiöt näkyvät selvästi oheisesta kaaviosta. Kello 13-17 Suomen aikaa Saksan sähkön hinta on jopa senttiä alempi kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Illalla taas hinta on senttiä korkeampi – kuluttaja ei taida keskimäärin hyötyä tuosta aurinkoenergiasta. Tanska seuraa alkuillasta Saksan hintaa ylös, mutta palaa puoleenyöhän mennessä takaisin vesisähköntuottajien hintatasoon.
Tässä kuussa Suomessa on ollut niin erikoiset hinnat, ettei vastaavaa kaaviota kannata tehdä tämän kuun arkipäivistä. Sunnuntai on hyvä päivä tehdä tämä kaavio, koska rajallinen siirtokapasiteetti maista toiseen vaikuttaa mahdollisimman vähän ja näemme ilmiöitä, joita arkipäivänä peittyvät muun satunnaisuuden alle.
Yhteenvetona voisi todeta, että Suomi on saavuttanut Saksan hintatason ja ylittääkin sen. Tämä tekee omituiseksi keskustelun siitä, että Suomen kautta pitäisi toimittaa sähköä Venäjältä Saksaan. Sähköä harvoin siirretään kalliimmasta halvempaan suuntaan. Samoin Suomessa kannattaa herätä Saksan aurinkosähkön vaikutuksiin Suomen sähkön hintaan. Yölämmityksestä voi tulla suhteessa entistä kalliimpaa.
