Energiamarkkinaviroston hupaisa tulossopimus 2012

Sattuipa silmiini Energiamarkkinaviraston tulossopimus 2012.

Virkamiehet ovat näköjään luvanneet melko mahdottomia:

”Siirtokapasiteetin riittävyyttä sekä siirtorajoitusten hallinnan optimaalisuutta markkinoiden kannalta mitataan sen perusteella, kuinka suuren osan ajasta Suomi muodostaa  sähkön tukkumarkkinoilla  oman  hinta-alueen. 

Tavoitteena on, että Suomi muodostaisi  vuonna  2012 oman hinta-alueen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla korkeintaan 10 % ajasta. Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat merkittävästi vesivoiman tarjonta pohjoismaisilla markkinoilla ja sähköjärjestelmän keskeisten siirtoyhteyksien käytettävyys.”

Ymmärtääkseni aina, kun Suomen ja Ruotsin sähkön hinta eroaa, Suomi on ”muodostanut tukkumarkkinoilla oman hinta-alueen”.

On siis luvattu, että Suomen ja Ruotsin hinta on sama 90% ajasta vuonna 2012!

Pikaisesti päivätasolla katsottuna näin oli viimeksi 29.7.2012. Jo yksinomaan tämä riittää polttamaan virkamiesten bonukset. Heinäkuussa hinta oli sama monina päivinä, mutta muuten tilanne on ollut todella harvinainen.

Syyskuussa ei olla kertaakaan oltu lähelläkään tilannetta, jossa Suomi olisi samaa hinta-aluetta muiden Pohjoismaiden kanssa. Yhtenä päivänä hinta on ollut jopa kaksinkertainen Ruotsiin nähden.

Se aika, jonka Suomi on ollut päivätasolla samaa hinta-aluetta muiden Pohjoismaiden kanssa on lähempänä kymmentä prosenttia kuin yhdeksääkymmentä prosenttia. Tosin virkamiehet laskevat öiden hiljaiset tunnit hyväkseen, jolloin päästään vähän lähemmäksi tavoitetta. Esimerkiksi ensi yönä on kaikesta huolimatta kolme tuntia, jolloin Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat.

Niiden parin vuoden aikana, kun olen hintoja tarkemmin seurannut, en ole kertaakaan törmännyt edes yhteen tuntiin, jolloin Suomen hinta olisi Ruotsia halvempi.

Mitä ihmettä sähkömarkkinavirasto voi tehdä niin kauan, kun myyjänä on käytännössä kaksi yritystä, joista toinen on pörssin säännösten alainen voitontuottokone? Fingridinkin saama rahoitus tulee suurelta osalta pullonkaulatulosta, joka perustuu siihen, että Suomen ja Ruotsin hintaero on mahdollisimman suuri.

Suomen voimalaitokset

Keräsin sähköpörssin vikailmoituksissa mainitut Suomen voimalaitokset listaan. Tälle listalle päästäkseen voimalaitoksen täytyy tuottaa sähköä yli 100 MW.(*)

Näistä ilmoituksista myös selviää, kuka myy ko. voimalan tuotannon pörssiin. Joissakin voimaloissa on paikallinen omistaja tai jaettu omistus, mutta sähköpörssissä näkyy vain yksi myyjä, joka on myös yleensä suurin omistaja. Käytän tässä myyjästä lyhennysnimeä ”kartelli”.

Voimalaitos               Kartelli      Tyyppi     Sähkö  Elspot
                                                     MW     MW
Alholmens Kraft (Pietarsaari) PVO       Bio/hiili    237    
Forssa Reserve Power Plant    Fingrid Kaasuturb.     300    
Haapavesi                     PVO       Turve/bio    154    
Hanasaari B (Helsinki)        Helen     Hiili        220    100
Inkoo                         Fortum    Hiili       1000   
Keljonlahti (Jyväskylä)       Jyv. E.   Bio          190    
Kemijoki                      Fortum    Vesi         800    
Kristiina 1                   PVO       Öljy         210    
Kristiina 2                   PVO       Hiili        240    
Kymijärvi (Lahti)             Lahti E.  Hiili, kaasu 200    
Lielahti (Tampere)            Tamp. S.  Kaasuturb.   147    135
Loviisa 1                     Fortum    Atomi        496    
Loviisa 2                     Fortum    Atomi        496    
Martinlaakso (Vantaa)         Vant. E.  Kaasu, hiili 195    
Meri-Pori (Pori)              Fortum    Hiili        565    
Mertaniemi 2 (Lappenranta)    Lapp. E.  Kaasu        144    
Mussalo 2 (Kotka)             PVO       Kaasu        238    
Naantali                      Fortum    Kivihiili    256    
Naistenlahti 1 (Tampere)      Tamp. S.  Kaasu, turve 122    
Olkiluoto 1                   PVO       Atomi        880    
Olkiluoto 2                   PVO       Atomi        880    
Oulujoki                      Fortum    Vesi         440    
Salmisaari (Helsinki)         Helen     Hiili        160    150
Seinäjoki                     PVO       Turve/bio    120    
Suomenoja (Espoo)             Fortum    Hiili, kaasu 359    
Tahkoluoto (Pori)             PVO       Hiili        235    
Toppila (Oulu)                Oulun E.  Bio/hiili    210    120
Vaskiluoto 2 (Vaasa)          PVO       Hiili        230    
Vuoksi (Imatra)               Fortum    Vesi         240    
Vuosaari A ja B (Helsinki)    Helen     Kaasu        630    150

Suomen voimalaitokset kartelleittain

Sähkön myynti pörssiin jakautuu seuraavasti kartelleittain:

  • Fortum: 4652 MW
  • PVO: 3424 MW
  • Helsingin Energia: 400 MW
  • Fingrid: 300 MW (puhdas varavoimala)
  • Muut kaupunkisähkölaitokset yhteensä: 1106 MW
Yhteensä: 9882 MW
Monien kaupunkisähkölaitosten, ennen kaikkea Helsingin energian, pörssi-ilmoituksissa oleva megawattimäärä on paljon pienempi kuin muista lähteistä saatava teho. Ilmeisesti tämä kuvastaa hyvin sitä määrää, jota ei myydä pörssin kautta. Tuo puuttuva määrä on näiden tietojen mukaan 712 MW.
Näin syyskuussa Suomen matalan ajan sähkönkulutus on 5 GW + Ruotsista tuodut 2 GW. Fortum voi siis yksinään tuottaa jo yli 100 MW voimaloillaan käytännössä kaiken Suomessa tarvittavan sähkön. Eikä Pohjolan Voimakaan kovin kaukana ole. Fortumilla ja PVO:lla on kummallakin lähes täyskäsi eri voimalatyypeissä:
  • Fortum: ydin, hiili, vesi ja kaasu (ei bio!)
  • PVO: ydin, hiili, kaasu, bio, (ei vesi)
Nämä kaksi käytännössä päättävät Suomen sähkön hinnan, eikä siinä muilla ole paljon sanomista. Ei ihme, että Suomen sähkön hinta on irtautunut muista Pohjoismaista ja jopa Baltiasta paljon korkeammaksi. Ja näitä kahta vahtimassa on kokonainen virasto!

(*) Fortumin Uimaharjun biovoimalan sähköteho on 99MW, mutta tuskin tehoa on suunniteltu sitä varten, ettei katkoista tarvitse tehdä pörssi-ilmoituksia. Joka tapauksessa, voimala putosi listalta.

Hyvästi 95E10!

Nyt se sitten tapahtui: EU päätti lopettaa biopolttoaineiden tukemisen järjettömänä ajatuksena. Tai ei ehkä ihan vielä, mutta lähiviikkoina.

Kauppalehti kertoo Reutersin uutisesta, että EU valmistelee päätöstä etanolin ja biodieselin raaka-aineiden tuotantotukien lopettamisesta vuoteen 2020 mennessä. Tieteellinen näyttö osoittaa, että kasvien käyttö saastuttaa ilmaa arveltua enemmän.

Tieliikenne saa tulevaisuudessa käyttää ruoaksi kelpaavista kasveista tehtyä biopolttoaineita korkeintaan viisi prosenttia kulutuksestaan. Tämä on täysikäännös nykyisiin tavoitteisiin, joilla yritetään nostaa biopolttoaineiden osuutta. Tämä tavoite käytännössä jäädyttää nykyisen 4,5% tason kahdeksaksi vuodeksi. EU:n tavoite 10% biopolttoaineesta tulisi täyttää kotitalousjätteillä ja nykyisin ruoanviljelyyn kelpaamattomilla alueilla. Tavoitteet iskevät toisiaan korville kuin entisen pyykkärin tissit.

Ympäristöjärjestöt tervehtivät uudistusta hurmoksellisen onnellisina.

Ei ole vaikea arvata, että 95E10-polttoaineen hinta tulee nousemaan suhteessa, todennäköisesti jopa 98E5:n ohi. Ero ei tälläkään hetkellä ole suurensuuri, jos 95E10:n huonompi polttoarvo otetaan huomioon. Vielä huonompi tulevaisuus on biodieselillä. FlexiFuel-auto muuttui juuri riski-investoinniksi.

Ympäristön ystävä tankkaa ysikasia, sanoo EU.

http://www.reuters.com/article/2012/09/10/us-eu-biofuels-idUSBRE8890SJ20120910
http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/e10-bensalle+tulossa+rajoituksia/201209257405
http://www.sahkolamppu.com/2011/11/98e5-vai-95e10.html
http://www.sahkolamppu.com/2012/05/re85n-sekoittaminen-95e10-tai-98e5.html

Vasaralamppuostoksille!

Vietin taas varhaisen ruska-ajan Lapissa ja siellä väkisin ajautuu ajattelemaan — hehkulamppukiellon järjettömyyttä.

Lapissa äärimmillään, mutta myös koko Suomessa kesällä on äärimmäisen valoisaa ja talvella äärimmäisen pimeää. Aina, kun on pimeää, myös lämmitetään. Esimerkiksi näin elo-syyskuun vaihteessa Lapissa on jo lähes pakkasasteita öisin — mutta aurinko laskee vasta lähempänä yhdeksää eli valoa vielä riittää. Lamppuja tarvitaan siis vain silloin, kun varnasti myös lämmitetään.

Energia ei katoa mihinkään. Kaikki lamppujen tarvitsema energia perimmiltään muuttuu lämmöksi. ”Huono” hehkulamppu tuottaa valoa vain pari prosenttia kuluttamastaan sähköstä. Kuitenkin kaikki loppu — ja myös suurin osa valostakin — muttuu loppujen lopuksi lämmöksi talon sisällä. Lamppu on siis sähkölämmitin, jonka lämmöstä osa käy hetken valona. Sellaisena se on siis pelkkää sähkölämmitintä järkevämpi laite.

Suora sähkölämmitys taas on järkivalinta. Nykytilanteessa sähkö on edullimpia lämmitysenergian lähteitä. Se tuotetaan tehokkaissa suurissa yksiköissä, sitä saadaan tuotettua kulloinkin edullisimmista ympäristöystävällisistä lähteistä — vesi, tuuli, hake — energian häviö toimituksissa koteihin on kohtuullinen, ja kodeissa se saadaan helposti toimitettua täsmälleen sinne, missä lämmitystä kulloinkin tarvitaan helppojen ja halpojen sähkötermostaattien ohjaamina. Sähkö on ollut tänä vuonna yksi halvimmista — jos ei jopa halvin lämmitysenergian lähde, jopa jos mukaan lasketaan kaukolämpö ja maakaasu, joiden investointikustannukset ovat paljon korkeammat.

Koska suora sähkölämmitys on järkevä lämmitysvaihtoehto, valoa tarvitaan vain lämmityskautena, ja hehkulamppu on lämmitystäkin järkevämpi lämmitin, koska se tuottaa sivutuotteena valoa — hehkulamppu on erittäin energiaystävällinen laite. Mikä oli todistettava.

Australiaa käytettiin esimerkkimaana EU-direktiiviä sorvatessa. Hehkulamput on Australiassa kielletty, koska ne kuluttavat Australiassa energiaa. Australian kylmin paikka on Tasmanian saaren eteläkärjessä oleva Hobart. Eurooppaan sijoitettuna Hobart on hieman Rooman yläpuolella (*), ja koko Australia on sitä lähempänä päiväntasaajaa. Kooltaan ja sijainniltaan Australiaa voi verrata Saharaan. Australialla ei valitettavasti ole mitään opetettavaa Suomelle energiakysymyksissä.

Turun Sanomat otti mielenkiintoisessa artikkelissa esille sen, että hehkulamppuja saa yhä, jos osaa kysyä. Rautakaupoista saa ”vasaralamppuja”, jotka ovat tärinää kestäviä hehkulamppuja. Samoin joistakin kaupoista saa ”saunalamppuja”, jotka ovat myös tavallisia hehkulamppuja. Energiansäästölamput eivät kestä kuumuutta, joten tarvitaan tällaisia ”erikoislamppuja”. Varmasti nämä erikoislamputkin ovat käytössä halvempia kuin energiansäästölamput, ja niiden elinkaaritarkastelukin kestää paremmin päivänvaloa.

Turun Sanomien artikkeli loppuu näin: ”Jos Suomen runsaat 46 miljoonaa hehkulamppua korvataan energiaa säästävämmillä malleilla, valaistukseen tarvittavaa sähköä kuluu vain viidennes entisestä.”
Pitää paikkansa, mutta ei siltikään pidä… Sähköä kuluu vain viidennes, mutta sitten sivutuotteena syntynyt lämpöenergia pitää korvata jollakin, joka voi olla hyvinkin ympäristöepäystävällisempi, tehottomampi ja kalliimpi ratkaisu. Suomessa ei pidä kutsua sähkönsäästölamppuja energiansäästölampuiksi.

Aiemmat tämän suuntaiset kirjoitukseni ovat aiheuttaneet kommentteja, että hehkulamput ovat väärässä paikassa, joten niiden energiaa ei saada talteen. Tämä ei pidä paikkaansa. Kotia voidaan pitää suljettuna laatikkona, jossa kaikki sisääntuleva energia pysyy sisällä, kunnes tulee ulos. Valaistuksen energia ei mene merkittävässä määrin valona ikkunasta ulos eikä se myöskään katoa maagisesti katosta, vaikka lamput olisivatkin katon rajassa. TKK:n tutkimus vahvistaa, että kaikki hehkulampun lämpö tulee hyödynnettyä. Tätä käsiteltiin aiemmassa kirjoituksessa, jonka kommenteissa olevan aiheeseen liittyvän lisäyksen kopioin tämän kirjotuksen liitteksi.

(*) 42° 52′ 50″, tarkemmin esim. Viterbo.

TS: Hehkulamppuja saa yhä – nyt vain eri nimillä
TS: Säännöksiä kierretään, koska hehkulamppuja tarvitaan
Talouselämä: TS: Etsitkö kiellettyjä hehkulamppuja? Löydät niitä, jos kysyt näin

Liite: Hehkulampun energia menee lämmitykseen

(kommenttinin aiemman kirjoitukseni kommenttiin)

TKK:n sähköosaston professori Matti Lehtonen lupasi tehdä aiheesta tutkimuksen. Tutkimuksesta puhutaan Helsingin sanomissa vuonna 2009:

HS: Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä

Hän sanoo: ”Hehkulamppujen lämmön merkityksestä on väitelty pitkään tutkijoiden keskuudessa. Moni on ajattelut, ettei lamppujen lämpö ole ratkaisevaa. TKK:n tutkimuksen mukaan käytännössä kaikki hehkulamppujen lämpö tulee hyödynnettyä.”

Samaa aihetta käsitteli MOT-ohjelma samana vuonna:

http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_hehkulampun_hautajaiset/kasikirjoitus

Ilmeisesti tutkimus on osa tutkimusohjelmaa, joka on julkaistu viime kesänä:

http://www.aalto.fi/fi/current/news/view/2011-05-05/


Tutkimusohjelman yhteenvetotaulukossa lukee: ”Vaihdetaan hehkulamput energiansäästölamppuihin – Sähkön säästö oli 13,62 – 17,06 % sähkön kokonaiskulutuksesta *muussa kuin
sähkölämmitystaloudessa*”. Eli se mitä tuosta negaationa voidaan päätellä on, että hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin ei vaikuta sähkölämmitystaloudessa.

Fysiikan kannalta talo on suljettu laatikko, johon sisään- ja ulosmenevät energiat ovat (pitkällä tähtäimellä) täsmälleen saman suuruisia. Olisi aika yllättävää, että olisi olennaisesti eri asia, onko lämmönlähde infrapunasäteilin katossa (=hehkulamppu) tai ikkunan alla oleva patteri.

Jos lamput esim. pattereihin verrattuna nostaisivat katon lämpötilaa asteen enemmän tavallisiin pattereihin verrattuna, niin silloin katon lämpöhukka nousisi 5% (hyvä yleissääntö: yksi aste on 5%; olen laskenut itse tämän Motivan väitteen oikeaksi). Tällöin kuitenkin ikkunan alla olevien pattereita pitkin kulkeva ilma hidastuisi, ja jos ikkunan lämpötila laskee tämän seurauksena hiukankin, tuo 5% on helppo saada takaisin. Kattoja on vain yksi, mutta seiniä on neljä.

Varsinainen tutkimus (diplomityö) asiasta löytyy:

http://www.ece.hut.fi/enete/Masters%20thesis-MDegefa.pdf

Ja sen sivulta 30:

”the expected savings of CFLs in the case of direct electric heated households was marginalized by possibly the heating effect of ILBs”

Tutkimuksessa ei havaittu, että energiansäästölamput olisivat vähentäneet sähkölämmitystalon energiankulutusta.

Mielestäni ”suljetun laatikon” malli on ainoa perusteltu kunnes toisin todistetaan.

Lämmitysöljyn ja bensiinin hinta laskenee muutaman prosentin lähipäivinä

Brent-öljyn hinta on pudonnut alle 113 dollariin tynnyriltä. Kolme päivää sitten hinta kävi miltei 117 dollarissa.

Euron arvo dollaria vastaan on puolestaan noussut 1,271 dollariin eurolta. Kolme päivää sitten se oli 1,257.
Yhteensä tuo tekee melkein viiden prosentin laskun Brent-oljyn eurohintaan.
Oletan, että tuosta tulee muutaman prosentin lasku lämmitysöljyn ja polttoaineiden hintaan lähipäivinä. Tänään on huono päivä tankata.
Sähkön hintaennuste syyskuulle on vakaa 4,0 c/kWh. Öljy olisi saman hintaista lämmityksessä, jos se maksaisi kuluttajalle 0,92 €/litra, nyt hinta on 1,17 €/litra.

Minkälaisesta tuulipuistosta Suomi saisi kaiken sähkönsä?

Sattuipa silmiini mielenkiintoinen väittely Quora-verkkopalvelussa.

James Lovelock on keskustelun mukaan kirjassaan ”The Vanishing Face of Gaia” (2009) väittänyt seuraavaa:

  • Gigawatti tuulivoimatehoa pilaa tuhat neliömailia (2600 neliökilometriä) maaseutua
  • Tuulivoimala tuottaa sähköä 25% ajasta
  • Yhden gigawatin tuulifarmin tekemiseen tarvitaan kaksi miljoonaa tonnia betonia, yhtä paljon kuin sadan tuhannen asukkaan kaupungin rakentamiseen
  • Tuon betonimäärän tekeminen vapauttaa ilmakehään miljoona tonnia hiilidioksidia
  • Gigawatti tuulivoimaa tarvitsee gigawatin varakapasiteettia, esim. samantehoisen hiilivoimalan
Mike Barnard väittää Quorassa vastaan:
  • Gigawatti tuulivoimatehoa vaatii vain 200 neliömailia (500 neliökilometriä), mutta vain yksi prosentti siitä on poissa muusta käytöstä
  • Nykyaikaiset tuulivoimalat tuottavat sähköä 35 – 47% nimellistehostaan ja myös  35 – 47% ajasta
  • Nykyaikainen tyypillinen 2,5 megawatin tuulivoimala tarvitsee vain 300 kuutiometriä betonia
  • Varakapasiteettia tarvitaan vain 4% tuulivoiman tehosta, kun tuulivoimaa on 10 – 20% verkon sähköstä (viittaa Suomessa tehtyyn tutkimuseen, mikä ei kyllä herätä Suomen tuulivoimakapasiteetilla kovin paljoa luottamusta)
Alkamatta nyt väitellä yksityiskohdista, mielenkiintoista tässä on se, että Barnardin väitteistä saadaan optimistisin mahdollinen tuulivoimaskenaario.
Minkälainen on tuulivoimapuisto, joka optimistisesti voisi tuottaa kaiken Suomessa tarvittavan sähkön?
Suomen sähkönkulutus keskitalvella on noin 15 gigawattia. Barnardin optimistisen 47% eli vielä optimistisemmin 50% sähköntuotannon nimellistehosta perusteella tarvitsemme tuulivoimaa nimellisteholtaan 30 gigawattia.
Olettakaamme, että tulevaisuudessa keksitään joku tapa säilöä hieman sähköä talteen niin, että selviämme nykyisillä ydinvoimaloilla varavoimalähteenä (nykyiset ovat yhteensä noin kaksi gigawattia eli 7% tarvittavan tuulivoiman nimellistehosta).
30 gigawattia on siis kaksitoista tuhatta 2,5 megawatin isoa tuulivoimalaa.
Barnardin optimistisella kaavalla 500 neliökilometriä per gigawatin nimellisteho tilaa tarvitaan 15000 neliökilometriä. Voimaloita on siis hieman alle yksi per neliökilometri.
Tilaa haaskaantuu tästä suoraan pois esim. viljelysmaasta yksi prosentti eli 150 neliökilometriä. Se on noin Lahden kaupungin kokoinen alue (154 km2).
15000 neliökilometriä olisi Etelä-Suomeen sijoitettuna suunnilleen alue Helsinki – Salo – Hämeenlinna – Heinola – Kouvola – Kotka – Helsinki.
Kukaan tuolla alueella ei ole viittäsataa metriä kauempana tuulivoimalasta.
(Kuva: Area calulator / Google)
Lapissa tuo alue näyttäisi hieman pienemmältä, mutta sekään tuskin edistäisi turismia. 15000 neliökilometriä Lapissa olisi suunnilleen Kittilä – Sodankylä – Kemijärvi – Kuusamo – Ranua – Rovaniemi – Kittilä.
(Kuva: Area calulator / Google)
Kahdentoista tuhannen tuulivoimalan rakentaminen veisi betonia optimistisesti 3,6 miljoonaa kuutiota. Kuutioon betonia kuluu noin 250 kiloa sementtiä, eli sementtiä tarvitaan 0,9 miljoonaa tonnia.
Suomen sementinkulutus on vuodessa kaksi miljoonaa tonnia, ja sen tekeminen tuottaa hiilidioksidia 1,6 miljoonaa tonnia. Sementintuotanto on teollisuuden mukaan Suomen hiilidioksidipäästöistä 1,5 prosenttia (Wikipedian mukaan maapallonlaajuisesti betonintuotanto aiheuttaa 5% kaikista hiilidioksidipäästöistä).
Tuulivoimaloiden rakentamiseen tarvittava betoni vastaisi siis Suomen puolen vuoden betoninkulutusta ja aiheuttaisi vajaan prosentin Suomen yhden vuoden hiilidioksidipäästöistä.
Ja tämä oli siis kaikkein optimistisin skenaario. Itse kyllä käyttäisin varmuuden vuoksi ainakin kerrointa kaksi kaikkiin näihin alueisiin ja lukuihin. Jos Suomea verrataan Amerikan keskilännen preerioihin ja autiomaihin, täällä ei todellakaan tuule.