Negatiivinen sähkön hinta tukiaisten seuraus

Kirjoitin aikaisemmin, että sähkön negatiivinen hinta Tanskassa johtui ensisijaisesti ylitarjonnasta tuulivoimassa ja sen vuoksi hinnaksi muodostui negatiivinen hinta. Tämä on aivan totta, mutta se ei ole aivan koko totuus.

Kun valtio tukee uusiutuvaa energiaa, on järjestelmään sisään rakennettu se, että asiakkaiden halutaan käyttävän mahdollisimman paljon sähköä. Joskus jopa niin, että asiakkaalle maksetaan, että hän käyttää sähköä.

Sähköyhtiö saa korvauksen jokaisesta myydystä kilowattitunnista vaikka sähköyhtiö olisi maksanut asiakkaalle siitä, että hän huolii sen.

Suomessa on käytössä syöttötariffi. Tämän vuoden alusta se on ”enää” 8,35 c/kWh (tyypillinen pörssihinta on alle puolet tuosta). Tuulivoimalalle taataan siis hinta 8,35 c/kWh tuotetulle sähkölle riippumatta pörssihinnasta. Jos tukea ei ole rajoitettu, tuulivoimala voi myydä sähköä pörssiin vaikka hintaan -100 c/kWh ja tehdä vielä voittoa. Suomessa lainsäätäjä huomasi rajoittaa korvauksen positiiviseen markkinahintaan,(*) mutta Tanskassa ja Saksassa tuo rajoitus ilmeisesti unohtui, ja voimalat saavat syöttötariffinsa vaikka hinta olisi kuinka alhainen. Tanskassa kaikkein negatiivisin tapaus tapahtui 25.12. ja pörssi päätti leikata hinnan ”vain” tasoon -20 c/kWh, vaikka ilmeisesti vapaa hinta olisi ollut vielä alempi.

Tanskan Jyllannissa ollaan niin pitkällä, että negatiivinen sähkön hinta on säännöllinen ilmiö.

Joulun pyhien negatiivisia hintoja alueella DK1 (Jyllanti):
– 31.12.2012 kuusi tuntia, alin -6,5 c/kWh
– 30.12.2012 kolme tuntia, alin -0,4 c/kWh
– 26.12.2012, neljä tuntia, alin -5,5 c/kWh
– 25.12.2012, yhdeksän tuntia, alin -20 c/kWh
– 23.12.2012, yksi tunti, -0,001 c/kWh

Muualla Tanskassa (DK2) negatiiviset luvut eivät ole yhtä suuria, mutta tunteja on melkein yhtä monta.

Ilmiö ei ole vain pohjoismainen, vaan myös Saksassa sähkön hinta on ollut negatiivinen yhtä aikaa Tanskan kanssa. joulupäivän aamuna Saksan sähkön hinta oli jopa yhden tunnin -47 c/kWh.

Ruotsin läpi negatiivinen sähkön hinta ei kuitenkaan kulkeudu meille saakka.

Tuulivoiman aiheuttamat hintahäiriöt vahvistuvat tuulivoiman osuutta suuremmaksi, koska esimerkiksi ydinvoimaa ei voi ajaa alas muutaman halvan tunnin takia. Ydinvoimalat ja isot hiilivoimalat joutuvat tarjoamaan pörssiin negatiivisen tuotantohinnan, jos on minkäänlaista vaaraa, että tuulivoimaloiden tuotantotuet vetävät pörssihinnan negatiiviseksi.

(*) Suomen lain sanamuoto on mielenkiintoinen: ”Sähkön tuotanto ei kuitenkaan oikeuta tavoitehintaan eikä muuttuvaan tuotantotukeen niiltä tunneilta, joina voimalaitoksen sijaintipaikan sähkön markkinahinta on negatiivinen”. Siis tuulisähköyhtiön ei kannata tarjota negatiivista hintaa, koska se menettäisi tukensa. Mutta tuulisähköyhtiö menettää tukensa myös kokonaan, jos naapurimaiden hinta pakottaa Suomen sähkön hinnan kokonaisuutena negatiiviseksi. Ehkä kuitenkin hieman teoreettinen tapaus.

Clean Techinca: Negative European Power Prices Seen Sunday Through Thursday Due To Strong Wind Power Supply
Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Maakaasuautoja liikenteessä 621 kappaletta

Autoja, jotka pystyvät käyttämään maakaasua voimanlähteenään oli vuoden 2012 lopussa 621 kappaletta. Näistä 115 toimi pelkällä maakaasulla.

Puhdasta etanolia pystyi käyttämään 1171 autoa.

Yhteensä autoja, jotka voivat käyttää jotain muuta polttoainetta kuin bensiini tai diesel oli autoista yksi tuhannesta.

Dieseliä käyttäviä autoja oli kaikista autoista 21,8%. Eli aivan tavallisia bensiiniautoja on yhä melkein kahdeksan kymmenestä autosta. Autojen keski-ikä on hieman yli kymmenen vuotta, joten kovin pian muutoksia tähän ei tule.

Trafin tiedote 2.2.2013

Suomessa myytiin viime vuonna 51 sähköautoa

Suomessa myytiin vuonna 2012 51 sähköautoa. Trafin tiedotteen mukaan sähköautoja oli vuoden 2012 lopussa tieliikenteessä 56 kappaletta.

Viime vuonnna rekisteröitiin siis suunnilleen yksi sähköauto viikossa.

51 on kutenkin 21 sähköautoa enemmän kuin vuonna 2011, jolloin sähköautoja rekisteröitiin vähän yli kaksi kuussa.
Uutisesta ei selviä, kuinka moni näistä myytiin yksityishenkilölle.

Säästäisikö pistämällä bensiiniä lämmitysöljytankkiin?

Etelä-Suomen Sanomat raportoi, että ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttosen mukaan bensiinistä on tulossa pysyvästi dieseliä halvempaa.

Lämmitysöljyhän on täsmälleen samaa ainetta kuin diesel vain väriaine lisättynä (ks. Moottoripolttoöljy ~ lämmitysöljy ~ Diesel).

Kannattaisiko siis kotilämmittäjän pistää lämmitysöljytankkiinsa bensiiniä?

Tämä lienee käytännössä supervaarallinen ajatus, niin että en laske sitä tässä loppuun asti. Bensiini on suunniteltu kaasuuntumaan ja räjähtämään ja lämmitysöljy palamaan. Samalla polttimella ei varmastikaan bensiiniä voi polttaa. Muutama huomio kuitenkin

Polttonesteiden verolaskurin ja tällä hetkellä tyypillisten halpojen hintojen mukaan:

Bensiini 95E10: verollinen hinta 1,55 €/l; veroton hinta 0,61 €/l
Diesel: verollinen hinta 1,50 €/l; veroton hinta 0,75 €/l

Eli diesel on todellakin verottomana bensiiniä kalliimpaa. Ero on merkittävä 10%.

Bensiinin ja kevyen polttoöljyn lämpöarvot eivät eroa kovin paljoa. Wikipedia antaa luvuiksi 43 MJ/kg ja 44 MJ/kg, bensiinille enemmän kuin polttoöljylle. Bensiini on kuitenkin kevyempää, joten vertailukelpoiset luvut ovat bensiini 9 kWh/l ja lämmitysöljy 10 kWh/l. Eli käytännössä tuohon tuo 10% hintaero katoaa.

Voisiko kuluttaja saada lämmitystarkoituksiin verotonta värjättyä bensiiniä? Käytännössä varmastikaan ei.

Kauppalaivat saavat käyttämästään E10-bensiinistä palautusta 0,62 €/l.

Tämä on mielenkiintoinen esimerkki siitä, että energia-alalla vanhat vakiintuneet säännöt eivät enää pidä paikkaansa.

Don’t try this at home
Kuva: Flicr Atomic Taco, CC BY

Öljyn hinta epävakaa

HOK-Elanto-ABC laski kaksi tuhannesosaa talvilaatuisen lämmitysöljyn hintaa maanantaina. Vertailuhintana kuitenkin käytetään kesälaatuista öljyn hintaa, joten tilastoihin ei tule merkintää.

Brent-öljyn hinta on noussut edellisen noston jälkeen 111,5 dollariin tynnyriltä, missä on nousua kolme dollaria. Nousua tasoittaa jälleen kerran euron kurssi, joka on noussut 1,270:sta 1,280:aan. Nousu raakaöljyn hinnassa tietänee kuitenkin lievää hinnnanousua lämmitysöljylle lähitulevaisuudessa.

Metsäteollisuuden narina taas alkoi, mutta puu kannattaa ennemmin polttaa kuin sahata

Metsäteollisuus on pistänyt tänään liikkeelle lehdistötiedotteen ”puukustannus sahateollisuudelle kestämätön”, jota Talouselämä peesaa ”Hätähuuto sahateollisuudesta: tilanne ”täysin kestämätön””.

Sähkölampun pitkäaikaiset lukijat varmaan muistavat maaliskuulta artikkelin ”Kuitupuu kannattaa polttaa sähköksi eikä tehdä paperia”.

Paperiteollisuus tekee sähköstä ja puusta paperia.

Tilannehan on tämä: paperiteollisuus ei voi olettaa saavansa puuta halvemmalla, kuin mitä se maksaa sähköstä. Siis sellaisesta sähköstä, joka tehdään puuta polttamalla.

Kiintokuutiometrissä koivua on 2500 kWh energiaa.

60% hyötysuhteella siitä saadaan 1500 kWh lämpöä.

30% hyötysuhteella siitä saadaan 750 kWh sähköä.

4 c/kWh pörssihinnalla kiintokuutiosta koivua saadaan sähköä 30 euron edestä. Sähkölämmitystä korvaamassa siitä saadaan lämpöä 60 euron edestä. Kuluttajan maksaessa sähköstä 10 c/kWh, koivukuutio korvaa kuluttajalla sähkölämmitystä 150 euron edestä.

Metsäteollisuuden tiedotteen mukaan:

Tammi-lokakuussa puuta ostettiin 23,7 miljoonaa kuutiota, mistä tukkien osuus oli 10,1 ja kuitupuun 12,8 miljoonaa kuutiota. Lokakuussa viikko-ostomäärät olivat tasaisesti yli 0,5 miljoonaa kuutiota. Mänty- ja kuusitukin kantohinnat nousivat 1 prosentin ja koivutukin hinta 2 prosenttia syyskuusta. Mäntykuidun hinta laski 1 prosentin ja kuusi- ja koivukuidun hinnat nousivat 1 prosentin. 

Mänty- ja kuusitukista maksettiin lokakuussa valtakunnallisesti keskimäärin 53–54 euroa kuutiolta. Koivutukin kantohinta oli keskimäärin 41 euroa kuutiolta, mänty- ja koivukuidun 16 ja kuusikuidun 17 euroa kuutiolta.

Ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö näillä hinnoilla mikä tahansa puu — mukaanlukien sahatukit — kannattaisi ennemmin polttaa lämmitykseen.

Kuitupuu kannattaa näillä hinnoilla jopa ennemmin polttaa sähköksi huonosta hyötysuhteesta huolimatta. Kuljetusmatkojen polttolaitoksiin voidaan myös olettaa olevan lyhyempiä kuin paperitehtaaseen.

Ydinvoimalat ovat metsäteollisuudelle kohtalon kysymys. Sähkön hinta olisi saatava painettua alle kolmeen senttiin kilowattitunnilta, jos metsäteollisuus kuvittelee saavansa puuta edes nykyhinnalla.

Linkit:
http://www.sahkolamppu.com/2012/03/kuitupuu-kannattaa-polttaa-sahkoksi.html
http://www.talouselama.fi/uutiset/hatahuuto+sahateollisuudesta+tilanne+taysin+kestamaton/a2154427
http://www.metsateollisuus.fi/juurinyt2/tiedotteet/Sivut/Puukauppatiedotelokakuu2012.aspx