Kuluttajan pörssisähkön hinta ja energiansäästö
”En nyt kuitenkaan väheksyisi tavallisten ihmisten ympäristötekoja. Saahan niillä hyvän omantunnon, joka on tärkeä asia ihmisten hyvinvoinnille.”
Toivoo ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.
Omasta puolestani toivosin, että järjen käyttö olisi sallittu ja jossain määrin jopa pakollista. Useimmilla tavallisen ihmisen ympäristöteoilla ei ole todellakaan mitään rationaalista perustetta.
Törmäsinpä muutamaan ilmastonmuutoskriittiseen suomalaiseen blogiin:
http://ilmastorealismia.blogspot.fi/
http://ilmasto.wordpress.com/
http://ilmastohuijaus.blogspot.fi/
Hyviä näkökulmia, joihin kannattaa tutustua.
Itsehän en varsinaisesti ota asiaan kantaan muuten kuin siten, että maapallon laajuuisen järjestelmän ollessa niin monimutkainen ja ainutkertainen kuin se on, me emme voi tieteellisesti ennustaa tulevaisuuden ilmastoa. Mikään mennyt aikasarja ei ole tae tulevaisuudesta.
Tyhmiin väitteisiin voi kuitenkin aina puuttua.
 |
| Lähde: National Renewable Energy Laboratory |
Amerikassa on herännyt keskustelua siitä, että FOX-uutisissa ollut väite ”Saksa on menestyneempi aurinkoenergiamaa kuin USA, koska Saksassa on enemmän auringonpaistetta” on aivan ilmeisesti väärä. Kaikkein huonoimmat osat manner-USA:ta ovat yhtä hyviä kuin parhaat osat Saksassa.[1](*)
Meidän kannalta olennaisempaa on kuitenkin ymmärtää, missä Suomi on tässä keskustelussa.
Etelä-Suomessa aurinkosähköä saadaan noin 1000 kWh/vuosi/m², Keski-Suomessa 900 ja Pohjois-Suomessa 800.[2]
Olemme siis oheisen kuvan asteikon ulkopuolella. Edes missään osassa Alaskaa ei saada niin vähän aurinkoenergiaa, kuin Suomessa.
Niissä paikoissa, jossa todella kannattaa rakentaa aurinkoenergiaa (oranssit osat kartassa) saadaan aurinkoa 2,5-kertaisesti Suomeen verrattuna.
[1] Fox News Claims Solar Won’t Work in America Because It’s Not Sunny Like Germany
[2] http://www.finnwind.fi/aurinkoenergia
(*) FOX-uutisten maine on Euroopassa muutenkin kyseenalainen, mutta tutkitusti erityisesti suurin osa USA:n republikaaneista uskoo siihen ja seuraa sitä laajasti.
Suomen puusektorin teollisuus on jatkuvasti valittamassa sitä, että puu on liian kallista. Voi olla, ettei teollisuus saa tuotteitaan kaupaksi, mutta kalliin puun syy se ei ole.
Öljyn hinnan nousun yksi vaikutus on se, että puun nykyinen ostohinta paperitehtaisiin ei ole yhtä paljon kuin puun polttoarvo.
Oletetaan, että sinulla on yksi kiintokuutiometri (eli vain puu lasketaan) jo hiukan kuivunutta mäntyä (kosteus 20%). Klapeina tuo on kaksi ja puoli (”irto”)kuutiota ja energiaa siinä on 2025 kWh.[1] Parhaassa täysin vedettömässä koivussa olisi samassa määrässä noin 2600 kWh ja huonoimmassakin märässä sekalehtipuussa on 1700 kWh. Käyttäkäämme laskelmissa tasan kahta tuhatta kilowattituntia.
Jos sinulla on mahdollisuus polttaa tuo kuutio puuta lämmitykseksi, polta ihmeessä. Oletko ajatellut, miksi valtio on niin hanakka kieltämään puun pienpolton? Tietenkin siksi, että se on todella järkevää ja valtio menettää siinä valtavasti verotuloja – sinulta. Jos poltat puuta varaavassa takassa tai levinuunissa, polton hyötysuhde on 70% luokkaa. Tällöin saat lämmitykseen mäntykuution 2000 kilowattitunnista 1400. Jos tuo lämmitys korvaa suoraa sähkölämmitystä, säästät nykyhinnoilla kymmenen senttiä kilowattitunnilta eli 140 euroa. Öljylämmittäjä säästää enemmän. 1400 kilowattituntia vähemmän lämmitystä tarkoittaa 156 litraa vähemmän öljyä (litrassa öljyä on 10 kWh, öljykattilan hyötysuhde 90%). Nykyhinnalla 156 litraa öljyä maksaa 168 euroa.
Paperitehdas ei ole kovin kiinnostunut kuutiostasi, mutta jos sinulla on metsällinen puuta, voit myydä sen paperitehtaalle. Hinta ei kuitenkaan ole lähelläkään 168 euroa kuutolta eikä edes 140 euroa kuutiolta. Paperitehdas maksaa tyypillisestä ”kuitupuusta” noin 30 euroa kiintokuutiolta, jos se toimitetaan heidän pihalleen – ja vain puolet siitä, jos he käyvät kaatamassa puut. Ja tuosta rahasta sinä maksat verot. Kuitupuu on sellaista puuta, joka on tarpeeksi isoa, että se pinoutuu nätisti, mutta ei kelpaa sahattavaksi kunnon lankuiksi. Sahat ostavat ”tukkipuuta”, josta maksetaan jopa 60 euroa kiintokuutiolta sahan pihalle toimitettuna.
Mitä siis sinun kannattaa tehdä kaikkein kauneimmille sahapuillesi? Pistää uuniin. Tukkipuunkin arvo sinulle poltettuna on moninkertainen siihen nähden, mitä saat siitä sahalle toimitettuna. Syynä tähän on tosin ensisijaisesti se, että sinun ei tarvitse maksaa itse kuluttamastasi puusta arvonlisäveroa eikä muitakaan veroja ja kuluja.
Mutta vaikka voimala maksaakin verot, kulut ja voitot, olisiko sillä silti varaa maksaa sinulle parempaa hintaa kuin paperitehtailla? On. Ainakin kuitupuun osalta.
Nykyaikainen sähkövoimala tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Jos oletamme, että voimala tuottaa 30% hyötysuhteella sähköä ja 30% hyötysuhteella lämpöä, kiintokuutiostasi mäntyä syntyy 600 kWh sähköä ja 600 kWh lämpöä. Nämä ovat malko pessimistisiä hyötysuhteita, ja odottaisin että hyvin toimiva voimala pystyy paljon parempaankin.
Voimalaitos saa 600 kWh:sta sähköä tukkumarkkinoilla tällä hetkellä noin 4 c/kWh eli sähkönä mäntykuutiosi arvo on 24 euroa.
Sähkövoimalat eivät maksa veroja polttoaineistaan, joten tukkuhinta on puhtaasti puu + tuotantokustannukset + voitot.
Lämmön hintaa on vaikeampi arvioida, koska kaukolämpövoimalat myyvät lämpönsä itse loppuasiakkaille, eikä kilpailtua tukkumarkkinaa ole. Kaukolämpö ei kuitenkaan ole ollut viime aikoina yhtään suoraa sähkölämmitystä halvempaa, joten voimme olettaa kaukolämmön tukkuhinnan saman arvoiseksi kuin sähkönkin, 24 euroa.
Tuotetun sähkön ja lämmön lisäksi valtio tukee uusiutuvan energian tuotantoa. Jos puuvoimala hyväksytään syöttötariffin piiriin (sen on tuotettava myös lämpöä), se saa sähköstään taatusti 8,35 c/kWh.[2] Jos puuvoimalan hyötysuhde on riittävä, tähän tulee vielä 2 c/kWh korotus, yhteensä siis 10,35 c/kWh. Mikäli tukkuhinta on halvempi (on!), veronmaksajat maksavat erotuksen. Puuvoimala saakin siis mäntykuutiostasi tulevasta 600 kWh:sta sähköä 62 euroa eikä 24 euroa!
Valtio maksaa voimalaitokselle 38 euroa tukia puusta, josta paperitehdas maksaa sinulle 30 euroa!
Kun siis lämpö ja veronmaksajien tukema sähkön hinta lasketaan yhteen, voimalaitos saa kuutiostasi vähintään 86 euroa.
Tavarasta, josta paperitehdas maksaa 30 euroa pihalle toimitettuna sähkövoimala saa tukkuasiakkailtaan 86 euroa. Maksaako siis puukuutiosi polttaminen 56 euroa, jolloin sähkövoimalalla ei ole varaa maksaa sinulle yhtä paljon kuin paperitehdas? Tuskin.
Vaikka sähkövoimala ostaisi parasta tukkipuuta 60 €/kiinto-m³, sille jäisi 26 euroa sen polttamisesta. Sekin todennäköisesti kannattaa.
Sähkövoimalaitos on paljon pienempi yksikkö kuin paperitehdas. Se on siis todennäköisesti paljon lähempänä sinua kuin lähin paperitehdas. Sinun on paljon halvempi toimittaa kuutiosi lähimpään voimalaitokseen kuin paperitehtaaseen.
Mikäli paperitehtaat eivät kykene maksamaan puusta tämän enempää, ne pitäisi välittömästi kieltää kansantaloudelle vahingollisina negatiivisen lisäarvon pajoina. Mikäli öljyn hinta nousee yhtään, tilanne muuttuu yhä paljon pahemmaksi.
[1] http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
[2] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101396
[3] http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Puunhinta/Koko-maa (käytetty arvo 30€/kiinto-m³ on hankintakauppa/kuitupuu/koko maa)
Tässä artikkelissa olevat luvut on pyöristetty niin, että puun poltto näyttää mahdollisimman epätaloudelliselta.
Joukko vaikutusvaltaisia järjestöjä esitti tänään vetoomuksen, että Suomen hallitus luopuisi windfall-veron valmistelusta.[3]
Windfall viittaa ”tuulentuomiin” voittoihin esimerkiksi vesivoimaloille, kun niiden ei tarvitse ostaa samanlaisia päästöoikeuksia kuin hiilivoimaloiden.
 |
| Sähkön kansainvälinen pörssikauppa |
Sähkön hinta voidaan jakaa kahtia: tuottajapuolelle ja kuluttajapuolelle.
Välissä on sähköpörssi, missä sähkö myydään tunneittain vaihtuvaan hintaan. Tuo hinta on vahvasti kansainvälinen. Viime vuosina Suomi ei ole voinut päättää omaa hintatasoaan kuin erikoistapauksissa – ja aina hieman muita ylöspäin. Suomessa käytetystä sähköstä viidennes tulee suoraan ulkomailta, lähinnä Ruotsista.(*)
Alun perin sähkön kansainvälinen pörssikauppa oli helppoa: oli sovittu, että voimalat saivat raaka-aineet verottomana [2], ja eri tuotantotapojen sähkön tuottajat kilpailivat aidoilla tuotantokustannuksillaan naapureiden kanssa.
Sitten tuli hiilidioksidihömpötys. Hiilivoimalat joutuvat ostamaan kansainvälisiltä markkinoilta päästöoikeuksia. Tällöin niiden kilpailukyky putosi päästöjen verran. Päästöt eivät ole kiinteähintaisia, vaan ne huutokaupataan.
Tähän tietysti Suomen valtio heräsi suomalaisen kateusparadigman perusteella. Vesivoimalat saavat tällä tavalla aivan ansiotonta tuloa – windfall-tuloa. Kyllä vesi- ja atomivoimaloidenkin pitää maksaa päästöoikeuksien verran veroja, vaikkeivat päästöjä tuotakaan.
Oman nerokkaan tukimenetelmänsä ovat saaneet tuulivoimalat. Ne saavat sähköstään aina takuuhinnan (10,53 c/kWh vuonna 2012). Suomessa tajuttiin estää negatiiviseen hintaan myynti, mutta Saksassa ja Tanskassa ei. Isoimmat tuulivoimamaat myyvät häikäilemättä tuulivoimaa negatiiviseen hintaan. Tuet tulevat kunhan vain sähkö jollekulle kelpaa.
Eikä tämä jää tähän. Vielä niin kauan kuin tuulivoimaa on vähän, aina päällä olevat hiili- ja ydinvoimalat ovat mukavaa tasaista sähköntuotantoa. Kun tuuli- ja aurinkovoiman määrä kasvaa, hiili- ja atomivoimalat pitäisi sulkea siksi aikaa, kun uusiutuvaan energiaa on riittävästi. Käytännössä tämä on mahdotonta, joten nuo voimalat joutuvat myymaan sähköä ympäri vuorokauden alihintaan. Ne eivät saakaan kannattavaa hintaa sähköstään, joten ne ajetaan kokonaan alas, ellei valtio ala maksaa perusvoimatukea. Tätä tukea puuhataan jo Englannissa.
Jos Suomi onnistuu lisäämään sähköntuotannon veroja, se tietysti nostaa sähkön hintaa Suomessa. Vai nostaako? Meillä on kapasiteettia tuoda noin puolet kesällä käytetystä sähköstä ja kolmannes talvella käytetystä sähköstä. Emme ole tälläkään hetkellä käytännössä koskaan naapureitamme halvempia, joten emme vie sähköä vaan tuomme sitä valtavasti. Keskitalvella meillä ei ole tarpeeksi omaa kapasteettia, vaan luotamme siihe, että saamme naapureistamme usean ydinvoimalan verran sähköä. Koska kuitenkin olemme pörssissä, meillä ei ole mitään keinoa vaikuttaa oman sähkömme hintaan. Jos voimalaitoksemme eivät kykene tuottamaan sähköä kilpailukykyiseen hintaan, ne eivät saa sähköään kaupaksi, vaan se korvataan ruotsalaisella, venäläisellä ja virolaisella sähköllä.
Jos Suomi onnistuu nostamaan sähkönsä hinnan muita pohjoismaita korkeammaksi, saako Suomen valtio sen hyötynä itselleen? Ei saa. Se raha, jonka suomalaisest maksavat sähköstään enemmän kuin ruotsalaiset, on niin sanottua pullonkaulatuloa, joka jaetaan Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöiden välillä. Tämä raha on EU-säännösten mukaan korvamerkitty Suomen ja Ruotsin sähköyhteyksien parantamiseen. Valtio ei tuon rahan käytöstä päätä. Vuosi sitten, kun näitä pullonkaulatuloja oli enemmänkin, niitä kertyi noin kolmesataa tuhatta euroa päivässä.[2]
Jos voimaloille tulee ylimääräisiä veroja, ne yksinkertaisesti pistävät lapun luukulle – tai todennäköisemmin valtio maksaa niille ylimääräisiä tukiaisia, jotka kompensoivat windfall-veron.
(*) Esimerkiksi tänä vuonna tähän mennessä tuonti on ollut keskimäärin 2061 MW ja kulutus 11340 MW eli tuonti on ollut 18% kulutuksesta. Fenno-Skan 1 -yhteys Ruotsiin ei ollut käytössä tammikuussa.
[1] http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960225 ”Esityksessä muutettaisiin energiaverojärjestelmää siten, että sähkön energialähteiden verottamisesta luovuttaisiin ja siirryttäisiin lopputuotteen eli sähkön verottamiseen.”
[2] http://www.sahkolamppu.com/2012/03/suomen-sahkontuotannon-surkea.html
[3] http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/jarjestojen_vetoomus_suomen_haettava_kasvua_windfallvero_olisi_karhunpalvelus-10433
Sähkön tuntihinnoittelu on alkamassa tavallisillakin kuluttajilla. Mistä siis nopeasti voisi arvioida, onko pörssisähkö todennäköisesti nyt kallista vai halpaa?
Oheinen kuva on yksi lähtökohta arvioida sähkön hintaa.
Kuva perustuu tammikuun 2012 sähkön hintaan. Siinä on tunneittain tieto siitä, onko sähkö ollut tuona tuntina keskimäärin kuukausihintaa kalliimpi vai halvempi -20% – +20%. Esimerkiksi 5% tarkoittaa sitä, että sähkö on ollut tuona tuntina 5 % – 9,99 % kuukausikeskiarvoa kalliimpaa.
Jos onnistut siirtämään astianpesukoneen käynnistämisen tummanpunaiselta tunnilta tummanvihreään tuntiin, säästät sähkön hinnassa yli 40%.
Ympyrät kuvaavat kellon viisareita. Aamu alkaa siis keskiyöstä ja pyörähtää myötäpäivään keskipäivään. Tästä jatkaa iltaympyrä toisen kellon pyörähdyksen.
Uloimmalla kehällä on sunnuntain hinta, toiseksi uloimmalla lauantain hinta ja sisäkehällä arkihinta.
Tämä hintajakautuma kuvaa lämmityskauden hintaa. En ole vielä verrannut sitä kovin paljoa muihin vuodenaikoihin enkä ole tarkastanut, kuinka lähellä tiedot ovat tämänvuotista tilannetta. Pikaisesti katsoen kuitenkin kuvaajan kalliit ja halvat ajat ovat tyypillisiä ympäri vuoden.
