Earth Hour -sähkönkulutus 2013

Viime vuonna koitin arvuutella, kumpi Suomen sähkönkulutuksen kaavioista kuvasi earth hour -lauantainta ja kumpi edellistä. Earth hour oli se korkeammalla oleva kulutus.

Kannattaa myös tutustua Earth hour -spesiaaliin viime vuodelta. Lisäksi oikein suositeltavaa lisälukemista on:

Slate: Earth Hour Is a Colossal Waste of Time—and Energy

Kaivoin heti tämän vuoden Earth hour -kulutukse Fingridin sivuilta. Nämä eivät ole arvioita vaan todellinen kulutus.

Fingridin tilastoista ei täysin ilmene, onko tunnin sähkönkulutus edeltävän tunnin, seuraavan tunnin vai sen hetken kulutus. Todennäköisesti se on tuosta tunnista alkavan tunnin kulutus (siitä päätellen, että kello 21 tieto ilmestyi verkkoon 22.08). Siis Suomen sähkön kulutus Earth hour -tapahtuman aikana 20.30 – 21.30 oli:



Ei voi olla ajattelematta, että Earth hour on valittu puoliksi tunneiksi, että vertailu olisi mahdollisimman vaikeaa. Puolen tunnin kulutustietoja ei Suomestakaan tunnu julkisesti mistään saavan.

Koko vuorokauden sähkön kulutus Suomessa oli:

Ero näyttää melko samalta, mutta Earth Hour 20.00 näyttää tekevän pienen nypyn ylöspäin.

Että näkisimme tämän hieman paremmin, kerromme kummankin kertoimella, joka antaa kulutukselle kello 0:00 kertoimen 1. Tämä todennäköisesti on vähennyslaskua parempi käsittelemään lämpötilan eroista johtuvat kulutuserot.

Illan kulutus menee siististi päällekäin – lukuunottamatta Earth Hour -tunnin 20 selvää kulutuksen lisäystä.

Tunnin 20 kertoimet ovat 1,001 ja 1,018. Earth hour -kulutus oli suhteessa 2% suurempi.

Tunnin 21 kertoimet ovat 0,973 ja 0,974. Earth hour -kulutus oli suhteessa suurempi, mutta ero on rehellisyyden nimessä hirvittävän pieni.

En kokeillut eroa vähennyslaskulla, mutta tulos lienee sama.

Joka väittää, että Earth hour laski Suomen sähkönkulutusta valehtelee kyllä niin, että korvat heiluvat ja nenä kasvaa.

Aurinkosähkövalmistajilla todella ankeaa

Kuva: Spanginator, CC BY-SA

Aurinkosähkötuotteita on yritetty valmistaa Saksassa ja USA:ssa, mutta yritykset ovat pääasiassa päätyneet konkursseihin. Konkurssista on yleensä syytetty valmistuksen siirtymistä Kiinaan.

Nyt tuo konkurssiaalto ulottuu Kiinaankin. Kiinalainen Wuxi Suntech meni keskiviikkona konkurssiin noin 0,9 miljardin euron veloilla. Tehdas valmisti yli 95% Suntech-nimellä myytävistä aurinkopaneeleista. Suntech lopettaa ensi kuussa myös pienen tehtaansa Arizonassa, USA:ssa.

Lisäksi useampikin Kiinalainen valmistaja on pelastettu viime aikoina julkisella rahoituksella. Wall Street Journal mainitsee yritykset LDK Solar ja Shanghai Chaori Solar Energy Science & Technology Co.

http://news.xinhuanet.com/english/china/2013-03/20/c_132249136.htm
http://www.suntech-power.com/en/
http://online.wsj.com/article/SB10001424127887324557804578372082733827860.html

Älä maksa turhaan kuivausrummun energiansäästöstä

Kodissahan kodinkoneista vie Suomessa energiaa vain pesukone, tiskikone ja kuivausrumpu. Muut kodinkoneet ovat vain lisälämmittimiä.

Energiaa kuluttavat kodinkoneet lämmittävät vettä ja laskevat tuon veden viemäriin.

Lehdissä raportoidaan uusista lämpöpumppuperiaatteella toimivista kuivausrummuista. Näitä markkinoidaan energiaa säästävinä.

Kuivausrumpu yleensä lämmittää ilmaa, niin että pyykkien kosteus siirtyy tuohon ilmaan. Sitten tuo kosteus tiivistyy paikkaan, missä on kylmää. Tuo kylmä saadaan aikaiseksi tuulettamalla yhtä paikkaa huoneilmalla. Kertyvä vesi tiivistyy vedenkeräysastiaan.

Mikäli malttaa hetken odottaa, ainoa energia, joka ei muutu kuivausrummussa lämmöksi on se, että märkien vaatteiden huoneenlämpöinen vesi kaadetaan huoneenlämpöisenä viemäriin. Tai siis – eihän tuossakaan hukata energiaa, koska energia kului jo siinä vaiheessa, kun pesukone lämmitti vesijohdosta neliasteisena tulleen veden huoneenlämpöiseksi.

Suoraan vesijohtoon kytketyt kuivausrummut menivät pois muodista jo parikymmentä vuotta sitten.

Eli ei kuivausrumpu kuluta tälläkään hetkellä energiaa muuta kuin niinä kahtena ja puolena kuukautena vuodessa, kun Suomessa ei tarvita lämmitystä – ja pyykki yleensä kuivataan ulkona. Sähkö puolestaan on yksi edullisimpia tapoja lämmittää huoneistoja.

Iltasanomat: Lämpöpumpuille uusi mullistava aluevaltaus kodeissa?

Pohjoismaiden hintojen riippuminen toisistaan

Kävin läpi Pohjoismaiset hinnat alkuvuonna 7.3. asti ja etsin, kuinka eri maiden hinnat ovat seuranneet toisiaan. Maat todellakin ryhmittyvät samoihin hinta-alueisiin, mutta osittain yllättävällä tavalla.

Tulokset ovat oheisessa kuvassa.

(Kuva piirretty: Inkscape)

Alkuvuonna on muodostunut suuri hinta-alue, jossa sähkön hinta on melkein aina sama. Tähän hinta-alueeseen kuuluvat Suomi ja Ruotsi, mutta myös Viro ja Norja Kristinsandia lukuunottamatta.

Norjan eteläkärjen Kristiansand on erikoistapaus, joka kuitenkin seuraa Oslon ja Etelä-Ruotsin kahden alueen SE3 ja SE4 hintaa.

Etelä-Ruotsin Skoonen SE4 on myöskin paitsi isossa hinta-alueessa myös Kööpenhaminan DK1 hinta-alueessa. DK1 taas seuraa melko hyvin DK2 hinta-aluetta. DK2 (Jyllanti tuulimyllyineen) taas ei itsestään selvästi seuraa kenenkään muun kuin DK1:n hintaa. Saksan hintaa ei ollut vertailussa, on mahdollista, että jompi kumpi Tanskan alue olisi yhteydessä Saksan hintaan.

Viro ja Liettua (EE ja ELE) seuraavat toisiaan, mutta esimerkiksi Liettuan ja Suomen välillä ei ole vahvaa yhteytta.

Latvialla (LT) ei ole vahvaa yhteyttä kenenkään kanssa. Siellä sähkön hinta on kulkenut alkuvuoden aivan omia polkujaan.

Alueet on laskettu R-tilasto-ohjelmalla ja ryhmiksi on laskettu sellaiset alueet, joiden korrelaatio on suurempi kuin 0,9.

Hämmentävä tuntilaskutus 2

Helmikuun sähkölasku saapui.

Minulla on siis Helsingin energian Kotispot, jossa on siirrytty jo tuntilaskutukseen. Kirjoitin tästä kuukausi sitten, kun ihmettelin kallista hintaa.

Helmikuussakin tuntilaskutus on minulle kalliimpi kuin yleissähkö. Mutta helmikuussa tuntilaskutus on kilpailukykyinen aikasähköön nähden.

KotiSpot-sivuilla on seuraavat hintatiedot pörssisähkövaihtoehdoistani helmikuulle (ilman marginaalia):

  • Yleissähkö pienkuluttaja 4,95 c/kWh
  • Yleissähkö sähkölämmittäjä 4,85 c/kWh
  • Aikasähkö D 4,91 c/kWh (viimevuoden helmikuun jaollani 35% 4,58 c/kWh ja 65% 5,08 c/kWh)
  • Aikasähkö A 5,05 c/kWh (35% 4,66 c/kWh ja 65% 5,26 c/kWh, Aikasähkö A vain helsinkiläisille ja vantaalaisille)
  • Tuntisähköni lasku: 4,88 c/kWh (laskun 5,05 c/kWh – marginaali 0,17 c/kWh)

Minulla ei pitäisi olla erityisen suuri kulutus kalliina aikana. Kun vielä laskusta näki yösähkön osuuden, se on viime vuonna ollut huonoimmillaan syyskuussa 32% ja parhaimmillaan huhti-toukokuussa 40%.

Laskusta ei taaskaan selviä yhtään mitään. Minulla ei ole harmainta aavistustakaan sen laskutusperusteista. Ainoa, mitä laskussa lukee on ”Yleissähkö KotiSpot tuntimittaus” 3,30 €/kk + 5,05 c/kWh. Marginaalia ei ole eroteltu, ja myös tuo termi yleissähkö tuntimittauksella on hieman toisensa kumoava.

Tässä on uusi hämmennyksen aihe, mitä en aikaisemmin ole ajatellut: minun on täytynyt olla yösähkön käyttäjä sekä paikallisen sähköyhtiön että sähkön toimittajan mielestä. Aikoinaan laskin, että minulle olisi ollut edullista olla yösähkön käyttäjä vain toisen mielestä, mutta tämä ei onnistunut. Olenko vielä ”yleissähkö tuntimittauksen” käyttäjänä yösähkön käyttäjä paikallisen sähköyhtiön mielestä? Paikallisella sähköyhtiöllä yösähkön toimittaminen on noin senttiä halvempaa yöaikaan, mutta kuukausihinta on vastaavasti korkeampi. Jos käyttää vähänkin sähkölämmitystä, tämä on kannattavaa. Tämäkin täytyy tarkistaa.

http://www.sahkolamppu.com/2013/02/hammentava-tuntilaskutus.html