Suomen sähköntuotanto on ydinvoimalan verran liian pieni varavoimankin kanssa kovimmilla pakkasilla

Nordpool on tehnyt selvityksen Pohjoismaiden varavoimakapasiteetista.

Suomen tilanne on valitettavasti Pohjoismaiden huonoin. Suomen piikkikulutus talvella (määritelmä: pahin talvi kymmenestä) on 15000 MW. Suomen normaalituotanto on kuitenkin vain 12800 MW ja reservi 1600 MW. Normaalitilanteessa sähköä on saatava ulkomailta 2200 MW ja reservienkin ollessa käytössä vielä 600 MW eli esim. reilusti yhden Loviisan reaktorin verran.

Olkiluoto 3 ei riitä tekemään Suomesta omavaraista sähkön tuotannon suhteen.

Muissa Pohjoismaissa tilanne on parempi, jopa Tanskassa. Siellä normaalitilanteessa olisi tuotava 1000 MW, mutta omat reservit ovat 1050 MW eli plussalla ollaan.

Norja on plussalla kaikissa olosuhteissa. Pahimmassakin tilanteessa se pystyy vielä viemään 1700 MW. Tämän lisäksi varakapasiteettia on 1200 MW.

Ruotsi ei ole kaikissa oloissa plussalla ilman varakapasiteettia. Varakapasiteetin kanssa se on kuitenkin 1700 MW plussalla pahimmallakin pakkasella.

Ja kaikki tämä tietysti edellyttäen, että mikään ei ole rikki.

Raportti toteaa lohdullisesti, että tällaisessa tapauksessa sähköstä tulee niin kallista, että todennäköisesti käyttö pienenee.

Iran-sopimuksen vaikutus lämmitysöljyn hintaan Suomessa

Brent-öljyn hinta nousi viikon loppupuolella tasolta 107 dollaria tynnyriltä tasolle 111 dollaria tynnyriltä. Syynä tähän oli pelko Iran-neuvottelujen epäonnistumisesta.

Iran-neuvottelut loppujen lopuksi päättyivät onnellisesti väliaikaseen sopimukseen, mutta lopullista tulosta ei ole julkistettu.

On siis vielä epäselvää, että kuinka suurelta osin Iranin öljyntuonti EU:n alueelle vapautui. Jos tuonti olisi täysin vapautunut, merkitys öljyn hintaan olisi erittäin suuri.

On kuitenkin todennäköistä että ainakin viikon lopun nousu palaa nopeasti takaisin ensi viikon alussa.

Aikaisemmin annetut ennusteet lämmitysöljyn hinnasta ovat siis yhä ennallaan voimassa.

Sähköä ilmasta?

Hesari pääsi hömppäkategoriaan kirjoituksellaan ”Keksintö mahdollistaa kännykän lataamisen satelliittien langattomalla ”hukkaenergialla””.

Ihan mielenkiintoinen tekniikka, mutta viitatussa tieteellisessä artikkelissa ei kyllä ole jälkeäkään hesarin otsikon johtopäätöksestä. Sähkömagneettisesta säteilystä tuotetusta tasajännitteestä kylläkin, mikä on jo sinällään mielenkiintoista.
En väitä lukeneeni artikkelia kunnolla, mutta yhteenvedon faktat ovat:
  • Ilman tietyntaajuisesta sähkömagneettisesta säteilystä on saatu huipputekniikalla talteen 36,8%
  • 70 ohmin hyötykuormaan on saatu aikaan 7,3 V jännite
  • Käytetty säteilyenergia on ollut testeissä +25 dBm (Kuva 6.) mikä on samaa luokkaa kuin kännykän maksimilähetysteho antennista kiinni mitattuna. Esimerkiksi kotonani tukiasema kuuluu noin -100 dBm teholla, joka on tuhannesmiljardisosa kännykän lähetystehosta.
  • Siirrettyä tehoa artikkelissa ei ole mainittu ja itse sain hieman erilaisia arvoja eri tavalla laskien. Kuitenkin +25 dBm vastaa 316 mW tehoa ja jos tuosta saadaan kolmannes talteen, kyseesä on 100 mW luokkaa oleva teho. Yksi kWh siirtyy siis 10000 tunnissa eli reilussa vuodessa.

Että sellaista.

http://www.hs.fi/tiede/a1384222974558

http://dukespace.lib.duke.edu/dspace/bitstream/handle/10161/8006/1.4824473.pdf?sequence=1

http://en.wikipedia.org/wiki/DBm

Autoihin sähköistyksen mukana lisää painoa – kuinka käy jalankulkijan?

Sähköautot ovat melkoisesti tavallisia autoja painavampia. Jos hetkessä kaikki autot vaihdettaisiin sähköautoiksi, lisääntyisivätkö tappavat jalankulkijaonettomuudet?

Nissan Leaf -sähköauton paino on noin 1500 kiloa. Vastaavan Toyota Yaris 5-ovisen hatchback-auton paino on vain 1100 kiloa.

Akut tekevät sähköautosta melkoisen painavan eikä sähkömootorikaan ole olennaisesti polttomoottoria kevyempi.

Auton liike-energia on suoraan verrannollinen auton painoon.

Sähköauto on jalankulkijalle tavallista autoa vaarallisempi kohdattava.

Vastaako Suomen sähkön hinta kulutusta?

Viime aikoina vuorokauden kallein sähkö on usein ollut 19.00 – 20.00. Onko sähkö kulutus tuolloin Suomessa erityisen korkea?

Torstain 24.10.2013 sähkö oli kalleinta aamupäivällä, mutta illalla oli toinen kallis piikki.

Yllätyksekseni sähkön kulutuksen muutos vastaa melko tarkoin hinnan muutosta. Eniten sähköä tuona samana päivänä kului illalla 19.00 – 20.00.

Päivällä, jolloin hinta sattui olemaan vielä korkeampi kulutettiin tasaisen paljon sähköä, mutta ei aivan yhtä paljoa kuin illalla.

Illan piikkiä tasaa se, että Ruotsissa vastaava kulutuksen nousu on usein tuntia myöhemmin (aikaero).

En kuitenkaan aivan suoraan keksi, miksi Suomessa arkipäivänä kulutetaan eniten sähköä 19.00 – 20.00.

Ainakaan yritysten taloudellinen aktiviteetti ei näy Suomen nykyisessä sähkön kulutuksessa. Iltapäivien sähkön kulutus on paljon alempi kuin iltaisin. Ihmisten normaali työssäkäyntiaika ei näy sähkön kulutuksessa minkäänlaisena erona.

Sähkön hinnassa muutokset ovat paljon kovempia kuin kulutuksessa. Kulutuksen pienikin muutos näkyy hinnassa paljon enemmän. Esimerkiksi ero kulutuksessa kello 18 ja 19 välillä on alle prosentti, mutta hinta muuttuu yli kymmenen prosenttia.

Lämmityskausi vs. valaisukausi

Suomessa lämmityskausi on noin yhdeksän ja puoli kuukautta. Jäljelle jäävänä kahtena ja puolena kuukautena aurinko hädin tuskin laskee etelässä pariksi tunniksi ja pohjoisessa ei ollenkaan. Valoisa aika osuu vielä ihmisten lomakauteen, jolloin harva on kotona pitämässä valoja päällä.

Aina, kun Suomessa tarvitaan sisävalaistusta, tarvitaan myös lämmitystä.

Valaistukseen käytetty energia menee Suomessa käytännössä aina hyötykäyttöön asuntojen lämmitykseen.