Käyttäjätilastoja

Tämän blogin tyypillinen lukija on suomenkielinen helsinkiläinen, jonka Elisan verkkoon kytketyssä Windows-tietokoneessa on Full HD -kokoinen näyttö ja Firefox 26.0 -selain, ja joka tulee blogin etusivulle kirjoittamalla suoraan sivuston osoitteen, ja sivun lataaminen kestää 11,5 sekuntia.

Keskimäärin kävijä käy vielä toisellakin sivulla noin puolentoista minuutin kuluttua ensimmäiselle sivulle saapumisesta. Tämä toinen sivu on todennäköisimmin kuluvan tai edeltävän kuukauden hakemisto.

Aina välillä tämä tyypillinen lukija vaihtaa iPadiin tai iPhoneen, jossa yksinkertaisettu sivu lataantuu 12 sekunnissa. Jo neljännes käynneistä tehdään puhelimella tai tabletilla.

Kolmannes kävijöistä on sivustolla ensimmäistä kertaa. Nämä raukat joutuvat lataamaan uutena kaiken Blogger-alustan tarvitseman ylimääräisen töhnän, jolloin sivun lataus saattaa kestää puolisen minuuttia!

Puolet sivustolla kävijöistä on käynyt sivustolla yli kymmenen kertaa. Innokkaimat ovat käyneet sivustolla yli kaksisataa kertaa. Tyypillinen kävijä käy sivustolla alle kolmen päivän välein, mutta myös kahden viikon välein kävijoissä on pieni piikki. Muutama kävijä on käynyt sivustolla edellisen kerran yli vuosi sitten, mutta tullut takaisin.

Viidennes kävijöistä innostuu lukemaan sivuja kunnolla ja he kuluttavat sivustolla yli minuutin, joka kahdeskymmenes kävijä kuluttaa sivustolla yli kymmenen minuuttia.

Helsingin yliedustus on mielenkiintoinen, koska Helsingistä kävijöitä on enemmän kuin kaikista muista suurista kaupungeista (mukaanlukien Espoo, Vantaa ja Kauniainen) yhteensä. Se, mitä helsinkiläiset lukevat näyttää hyvin samalta kuin muukin maa. ”Helsinkiläiset” ovat selvästi aivan kunnollinen tilastollinen iso ryhmä, muutama kantakävijä ei riitä vääristämään tätä tilastoa. Eli on siis uskottava, että tästä blogista ovat eniten kiinnostuneet helsinkiläiset.

Eniten minua harmittavat nuo pitkät latausajat. Näiden raportointi on epäluotettavaa, mutta suuntaa-antavaa (joidenkin käyttäjien selain kertoo latausajan Googlelle, mutta ilmeisesti aika harvan). Sivuston latautuminen pitäisi saada nopeammaksi. Kuitenkin käytössä on Blogger-alusta, jolle ei voi tehdä mitään järkevää sivujen nopeutumiseksi.

Pudotin etusivulla olevien artikkeleiden lukumäärän kuudesta neljään. Tämä on hiukan hankalaa, koska silloin tällöin olen kirjoittanut parissa päivässä kuusikin artikkelia, ja olisi mukavaa, että kaikki paria päivää uudemmat olisivat etusivulla. Mutta nyt täytyy hillitä ja rajoittua neljään. Harkitsen vielä, olisiko kaksi tai kolme vielä parempi.

Tutkiskelin, voisiko kaavioita pienentää tai optimoida pienemmäksi. Niiden koko on kuitenkin todella pieni, 20 – 30 kilotavua. Ne voisi optimoida kolmanneksen pienemmiksi, mutta siitä ei olisi latausaikaan mitään apua.

Mainoksetkin voisi poistaa. Ne ovat kuitenkin minulle jonkinlainen perimmäinen mittari siitä, onko sivustolla ollut ihmisiä kiinnostavaa sisältöä ja merkitystä. Siksi mielelläni pidän ne siellä. Sitä paitsi Googlen mainokset ovat niin äärimmäisen optimoituja, että ne ovat hyvin nopeita verrattuna muuhun sisältöön.

Kuulisin mielelläni ihmisten kommentteja sivuston latautumisongelmista ja muista kehittämisideoista.

PS. Google analytics on kerännyt tämän tiedon anonyyminä, eikä se anna käyttööni mitään tilastotietoa, josta voisi edes pienellä arvaamisella yhdistää tietoja yksittäiseen käyttäjään. Ks. yksityisyys.

Veronkiertoa

Yle kirjoitti mielenkiintoisen uutisen Hämeenlinnassa suunnitellusta asuinalueesta, jota voitaisiin lämmittää Vanajavedessä olevalla lämmönvaihtimella.[1]

Sinänsä kiehtova aihe, jota on täällä jo moneen kertaan käsiteltykin. Mutta mielenkiintoisin kappale on viimeisenä:

Vesilämmön tuottajana voisi toimia energiayhtiön sijaan osuuskunta, jolloin energian hinnasta jäisivät pois arvonlisävero ja energiavero.

Suomessa talous ja investointipäätökset pyörivät kahden asian välillä: verosuunnittelu vs. verottajan mielivalta. Olisi kiinnostavaa tietää, miten tämä veronkierto on ajateltu tehtäväksi. Ja vielä niin, ettei verottaja voisi sitä katsoa mitättömäksi.

Yleensä taloyhtiöt eivät ole arvonlisäverovelvollisia, eli taloyhtiö maksaa arvonlisäveron ostaessaan esim. energiaa ja yhtiövastikkeet maksetaan arvonlisäverottomina. Toinen – todennäköisesti kalliimpi – vaihtoehto on ostaa verottomana, mutta maksaa arvonlisävero jokaisessa yhtiövastikkeessa. Taloyhtiön omistamat liiketilat sotkevat tilannetta entisestään, ja taloyhtiö voi olla arvonlisäverovelvollinen vain noiden tilojen osalta.

Energiaveron väistäminen on helpompaa. Sitä ei kerätä muusta kuin ”nestemäisistä polttoaineista, sähköstä ja lämmön tuotantoon käytetyistä polttoaineista, kuten kivihiilestä, maakaasusta, polttoturpeesta ja mäntyöljystä”. Lämpöpumpun tarvitsemasta sähköstä on maksettava energiavero, mutta itse luonnosta saatavasta lämmöstä ei.

Meneekö siis verottajasta sukkana läpi ajatus, että taloyhtiöt antavat lämpöpumppaamisen omistamalleen osuukunnalle, ja osuuskunta voi täysin verottomasti pumppailla lämpöä taloyhtiöille? Maksettavaksi jää vain arvonlisävero osuuskunnalle ostetuista tavaroista ja sähköstä, ja lisäksi käytetyn sähkön energiavero ja energiaveron arvonlisävero.

Eiköhän tuohon saada aika pikainen muutos. Luonnosta saatavalle energialle on saatu vero jo mm. Espanjan aurinkopaneeliveron muodossa.[2]

[1] http://yle.fi/uutiset/lampenisiko_hameenlinnan_uusi_asuinalue_vanajaveden_energialla/7147469
[2] http://www.hs.fi/talous/a1377491258422?jako=8cff1332602d8c2f8dc68bbf9441e6c4

Lopultakin LED-lamppu, jossa riittää valoa

Löysin kiinalaisesta nettikaupasta lopultakin riittävän kirkkaan led-lampun. 7,5 W led-lamppu on tarkoitettu halogeenilampun kantaan (GU10, 230V).

Tämä lamppu on kirkas. Todella kirkas. Riittävän kirkas. Paljon kirkkaampi kuin vastaava halogeenilamppu. Lumeneja on valmistajan ilmoituksen mukaan 675-720.

Vaikka lamppu olisikin hieman epäluotettava, se on myös todella halpa. Tämä luo uskoa siihen, että led-lamput aivan oikeasti tulevat korvaamaan muut lamput – monen vuoden jälkeen, kun ne ovat olleet lupaavia, mutta lupaukset pettäviä.

Luetellaan nyt sitten saman tien tämän lampun ongelmatkin:

  • Jotkut lampun osat eivät herätä luottamusta. Yksittäiset ledit on käsin kolvattu jokainen vähen eri tavalla vinoon. Jäähdytyskenno on halpavaletun näköinen terävillä kulmilla. Mutta ne osat, joilla on oikeasti merkitystä vaikuttavat päältä päin tukevarakenteisilta.
  • Lamppu on hieman halogeenia pidempi, joten se tulee ulos valaisimesta ja häikäisee pahasti sivulle. Poikkeuksellisesti nämä ledit säteilevät myös sivulle.
  • Lamppua ei tietenkään ole mitenkään tarkastettu EU:ssa, joten järki käteen ja omalla vastuulla.
  • Toiminta-ajasta en osaa sanoa vielä mitään, laatikossa puhutaan 50000 – 100000 tunnista. Halogeenilampun toiminta-aika on tyypillisesti 2000 tuntia.
  • Jos jostain syystä haluat todella säästää sähköä, nimellisesti saman näköisen lampun saa myös kolmanneksen sähkönkulutuksella – mutta valoa on vastaavasti kolmannes. Paketin mukaan lampun energialuokka on vain B.
  • Toimitus Kiinasta ei ole kovin nopea, 2-3 viikkoa
Ja vielä hyvät puolet:
  • Hinta on kolmen erissä neljä dollaria kappaleelta sisältäen toimituskulut (hieman alle kolme euroa). Ehkei kohta olekaan hehkulamppuja ikävä.
  • Väri on hyvä lämmin valkoinen (3500K). Saatavissa on myös kylmä valkoinen (6500K).
  • Valovoima on todella paljon halogeenispottia suurempi.
230V liitännässä on hyviä ja huonoja puolia. Jännite on vaarallisempi kuin 12V, mutta lampussa on vaikeampi huijata sellaisella tavalla, että lampun kirkkaus vaihtelisi yksilökohtaisesti. Lampussa oleva virtalähde saattaa aiheuttaa radio- ja sähköhäiriöitä – tai räjähtää.
Oheisessa kuvassa on kolme lamppua valaisimessa: muutaman vuoden vanha kylmän valkoinen led-lamppu, tavallinen halogeenilamppu ja tämän artikkelin lamppu. Valitettavasti kännykkäkameralla ei tule parempaa kuvaa, mutta itse asiassa tähtikuvion koosta voi päätellä enemmän lampun kirkkaudesta kuin paremmasta kuvasta. Vanha led-lamppu on täysin himmeä ja kylmänvalkoinen – sitä kohti voi ottaa valokuvan suoraan ilman suurempia naarmuuntuneen kännykkälinssin aiheuttamia ongelmia. Halogeenilamppua (50W) kohti otettaessa valo leviää. 7,5W led-lamppua kuvattaessa kuva palaa täysin puhki.
Myyjän linkki:

Voiko suihkun lämmittää ilman vesisäiliötä?

Nykyään on muodissa hankkia joukkorahoitusta kaikenlaisille hankkeille – paitsi Suomessa, missä se on laitonta. Ehkä on hyväkin, että se on laitonta, sillä konsepti saa liikkeelle kaikenlaisia huijareita.

Yksi nerokas keksintö on sähköinen vedenlämmitin, joka ”energiaa ja vettä säästävästi lämmittää suihkuveden suoraan sähköllä ilman energiaa haaskaavaa kuumavesisäiliötä”. Keksinnön ytimenä on tehokkaasti vettä lämmittävät ”patentoidut” vedenlämmityselementit.[1]

Ehkä keksintö toimii Etelä Karoliinassa, jos putkista tuleva kylmä vesi on kädenlämpöistä. Valitettavasti vain suomalaisilla spesifikaatioilla keksintö on mahdoton.

Tehdään seuraavat taustahuomiot:

  • Normaalin suihkun veden käyttö on 12 litraa minuutissa (0,2 kg/s), vanhan suihkun jopa 20 litraa minuutissa (verkossa mainitaan tämä suositus moneen kertaan, mutta virallista lähdettä en löytänyt, kuitenkin esim.[3]).
  • Kylmän veden on oltava bakteerien kasvun vuoksi alle 20 asteista, yleensä se on selvästi alle 10 asteista [2] Suoraan porakaivosta tuleva vesi voi olla vain kolmeasteista. Itselläni putkissa seissyt lämmin vesi on 14 asteista, mikä juodessa ei tunnu raikkaalta. Kun vettä juoksuttaa, veden lämpö putoaa kahdeksaan asteeseen, mikä tuntuu raikkaalta juodessa.
  • Suihkuveden pitää olla hieman yli ruumiinlämpöistä, esim. 38 asteista (jonka tosin useat kokevat hieman kylmäksi)
  • Kuuman veden tulee säännösten mukaan olla kaikkialla vesijärjestelmässä 50-55 asteista, että se tappaa bakteerit.[2] Vedenlämmittimestä ei saa olla pitkää putkea 37 asteista vettä käyttöpaikkaan. Oikeaoppisesti lämmitys on tehtävä 50 asteiseksi ja juuri käyttöpaikassa se sekoitetaan kylmään veteen käyttölämpöiseksi.

Olettakaamme siis:

  • Haluamme lämmittää 8 asteisen veden 38 asteiseksi 12 litraa minuutissa
  • Energiankulutus on sama jos lämmitämme hieman vähemmän vettä 50 asteiseksi ja lisäämme kylmää vettä jäähdyttääksemme sen 38 asteiseksi juuri ennen suihkua – eli unohdamme tämän ongelman.
Paljonko siis tarvitaan sähköä tehdäksemme tuollainen vedenlämmitin?

Lämpötilaero on 30 astetta, vesimäärä on 0,2 kg sekunnissa. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,2 kJ/(K*kg). Laskutoimitus on:

30 K * 0,2 kg/s * 4,2 (kW*s)/(K*kg)    (J on W*s)
= 25 kW

25 kilowattia tarkoittaa noin kolmen saunan kiukaan tehoa.

Tämä valitettavasti on kotioloissa epärealistinen teho. Virtana 230 voltin sähköjärjestelmässä 25 kW tarkoittaa 109 ampeeria. Suurin kerros- ja rivitaloon saatava sulakekoko on 3*25 A, mikä ei riitä. Suurin omakotitaloon saatava sulakekoko on 3*63 A, joka voisi riittää tuollaiselle vedenlämmittimelle tavallisen talon kulutuksen lisäksi. Kuitenkin on huomattava, että kuukausimaksu nousee tällaisella sulakekoon nostolla noin seitsemälläkymmenellä eurolla ja kuluttajan on maksettava paksummat kaapelit verkkoon.[4]

Kuinka realisitinen tällainen lämmitin sitten on märkätilassa?

Lämmitin on kytkettävä kolmella 10 mm² kuparijohdolla (41 A sähkönkestävyys [5]). Yksi tällainen johto vastaa noin viittä tavallista rakennuksen sähköjohtoa ja on tutumpi esimerkiksi 12 V autohifiasennuksista.

Sitten meillä on se pieni ongelma, että 50 mA riittää tappamaan suihkussa olevan ihmisen.[6] En henkilökohtaisesti suhtautusi kovin luottavaisesti lämmittimeen, joka kuluttaa suihkuveden lämmittämiseen mahdollisimman lyhyellä putkella yli 2000 kertaa enemmän virtaa.

[1] https://www.kickstarter.com/projects/1132758406/heatworks-model-1-your-next-water-heater
[2] http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/vesi/legionellat/ymparistotekijat_ja_torjuntamahdollisuudet
[3] http://www.isannointiliitto.fi/asuminentaloyhtiossa/asuminentaloyhtiossa/energianeuvontaaasukkaille/taltutakylpyhuoneenvesipeto/
[4] http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-siirto-ja-liittymat/FSS_Verkkopalveluhinnasto_1.6.2013_fi.pdf
[5] Wikipedia: sähköjohto
[6] Wikipedia: vikavirtasuojakytkin

Kinkun paisto ei näy sähkön kulutuksessa eikä hinnassa

Ilta-Sanomat on kaivanut taas naftaliinista vuosittaisen uutisensa, jossa ”Kiukaat ja uunit hehkuvat jouluna – jyrkkä piikki energiankulutuksessa”.

Kun tuo ”jyrkkä piikki” ei näkynyt mitenkään Suomen kulutuksessa viime vuonna eikä se kyllä näy tänäkään vuonna.

Tässä vuoden 2012 joulun sähkönkulutus:

Kuvasta on kyllä hyvin vaikea keksiä, missä kinkunpaiston ”jyrkkä piikki” on.

Sama tilanne on toistumassa tänäkin vuonna:

Kaavio ulottuu aatonaatton, joka on arkipäivä. Edes sen sähkönkulutus ei ole normaalin arkipäivän tasolla, mitä kuvassa edustaa perjantai. Jouluaattona tulee olemaan paljon arkipäivää pienempi sähkönkulutus ilman mitään mystisiä kulutuspiikkejä.

Jos vielä katsotaan tarkemmin aatonaattoa, siinä ei ole mitään yllätyksiä. Seuraavassa kuvassa on aatonaaton kulutus sinisellä ja sähkön hinta tunneittain punaisella. Kulutus ja hinta menevät yllättävänkin hyvin päällekäin. Yöllä hinta laskee vielä kulutustakin enemmän, aamulla on hintapiikki, mutta kulutus ei nouse. Alkuiltana kulutus nousee hieman, mutta hina enemmänkin. Yleensä tämä tarkoittaa, ettei Venäjältä tule halpaa sähköä, kun he tarvitsevat sen itsekin. Illalla kulutus on hieman hintaa ylempänä, mikä saattaisi kuvastaa tätä kuuluisaa kinkunpaistopiikkiä. Mutta sellaiseksi se on aika pannukakku.

Ja sähkölämmitystaloissa kannattaa muistaa, että kinkunpaisto menee lämmitykseksi ja käytännössä yksi yhteen pois pattereiden kulutuksesta. Öljylämmitystaloissa tilanne on vielä parempi, koska kinkunpaistossa syntyvä sähkölämmitys on edullisempaa kuin öljylämmitys.

http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288635097100.html
http://www.sahkolamppu.com/2013/08/puolet-suomalaisista-joustaisi-sahkon.html
http://motiva.fi/koti_ja_asuminen/nain_saastat_energiaa/jouluiset_energiansaastovinkit