Ennuste romahtaa lähelle öljylämmitysrajaa, 5,4 c/kWh

Helmikuu 2012, perustuu hintatietoihin 15.2. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 6,5 c/kWh, viimeisin hinta 4,0 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 5,4 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 5,3 – 6,4 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 5,3 – 7,9 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 25%

Jos oletetaan, että alkukuun pakkaskauden aiheuttama poikkeuksellinen hinnannousu on takana, mallissa olevat alkukuun keskiarvon painottaminen on harhaanjohtavaa. Siksi ennusteessa on nyt hieman uskottavammalla tavalla painotettu uusinta tilannetta, ja ennusteeseen tuli melko kova korjaus alaspäin, pudotus 5,8 kWh:sta 5,4 kWh:iin. Tämä on takaisin kuun alussa ennustetulla tasolla.

 Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. Ennusteenantopäivänä (kello 13.30 jälkeen) tiedetään seuraavan päivän sähkön hinta, ja siksi toteutunut hinta on yleensä yhtä päivää ennustetta pidemmällä.

Ennuste toteutuu, jos loppukuun sähkön keskihinta on 4,2 c/kWh eli viimeisen viiden päivän tasolla. Lyhytkin kova pakkaskausi riittää nostamaan tuota reilusti, mutta sääennusteessa näitä ei ole näkyvissä.

Öljylämmitysrajan alittaminen on hyvin lähellä. Noin neljänneksen todennäköisyydellä alitamme vielä tason 5,3 c/kWh, jolloin sähköllä lämmittäminen muuttuu öljyllä lämmittämistä halvemmaksi.

Painetta hinnan pudottamiselle on yhä, sillä Suomen keskiviikon hinta on Pohjoismaiden korkein (Viron jälkeen).

Hintaennuste laskee vielä, 5,8 c/kWh

Helmikuu 2012, perustuu hintatietoihin 14.2. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 6,7 c/kWh, viimeisin hinta 4,2 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 5,8 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 5,4 – 6,7 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 5,3 – 8,4 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 22%

Tiistain hinta tuntuu niittaavan hinnan alas, mikä tuo ennusteeseen pienen pikakorjauksen alaspäin. Tiistain hinta on kuun alhaisin arkihinta, 4,2 c/kWh. Mikäli tuo hintataso säilyisi, kuukauden hinta olisi hyvin lähellä öljylämmitysrajaa 5,3 c/kWh. Yllättävä pakkaskausi kuitenkin nopeasti tuhoaisi tuon hintatason ja lasken öljylämmitysrajan saavuttamisen todennäköisyydeksi 22%.

 Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. Ennusteenantopäivänä (kello 13.30 jälkeen) tiedetään seuraavan päivän sähkön hinta, ja siksi toteutunut hinta on yleensä yhtä päivää ennustetta pidemmällä.

Pohjoismaiden kallein sähkö tiistaina on Kööpenhaminassa, mikä on yllättävää, koska Jyllannin sähkö on Suomen sähköä edullisempaa.

Sää leutonee, ennuste laskee, 6,0 c/kWh

Helmikuu 2012, perustuu hintatietoihin 13.2. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 6,9 c/kWh, viimeisin hinta 5,0 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 6,0 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 5,5 – 7,2 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 5,4 – 8,5 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 19%

Hinta tuntuu pikku hiljaa palautuvan kylmästä kaudesta ja palailevan leudomman ilman tasolle. Viime kuun hinnoista ollaan kuitenkin kaukana. Ennuste laskee 6,0 c/kWh (viimeksi 6,4 c/kWh). Ennusteeseen päästään, jos loppukuun keskiarvo on 5,2 c/kWh.

 Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. Ennusteenantopäivänä (kello 13.30 jälkeen) tiedetään seuraavan päivän sähkön hinta, ja siksi toteutunut hinta on yleensä yhtä päivää ennustetta pidemmällä.

Todennäköisyys hinnan jäämisestä alle sähkölämmitysrajan 5,3 c/kWh on noussut 19%:iin (viimeksi 14%). Tähän päästään, jos loppukuun keskiarvo on alle 4,0 c/kWh.

Kymmenen päivän sääennusteen (*) keskiarvolämpötila on -5 C eli lämpöisempää kuin monina halpoina tammikuun päivinä. Sää on kuitenkin sikäli omituinen Euroopassa, että Müncheniin luvataan seuraavaksi kymmeneksi päiväksi vielä keskimäärin pakkasta, mutta esim. Hampuriin ei. Saksa saattaa yhä tarvita enemmän sähköä kuin tavallisesti ja on valmis ostamaan sitä Pohjoismaista hyvään hintaan.

(*) 10-päivän sääennuste yr.no Tampereelle, joka oletetaan Suomen ”asutuskeskipisteeksi”

Ennuste yhä 6,4 c/kWh

Helmikuu 2012, perustuu hintatietoihin 11.2. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 7,4 c/kWh, viimeisin hinta 4,3 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 6,4 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 5,8 – 7,7 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 5,4 – 9,0 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 14%

Lauantain hinta laski pitkästä aikaa kunnolla alas, 4,3 c/kWh. Kuitenkaan tälläkään hinnalla ei päästä vielä viime kuun tasolle, jolloin arkihinta oli (viimeistä päivää lukuunottamatta) korkeintaan tällä tasolla. Kehitys lähinnä vahvistaa jo edellisen ennusteen hinta-arvauksen 6,4 c/kWh. Ennusteeseen päästään, jos arkihinta laskee tasolle 5,5 c/kWh loppukuun aikana. Mikäli alkukuun kylmyyspiikki uusiutuu vielä tässä kuussa, hinta nousee kuitenkin paljon korkeammalle.

 Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. Ennusteenantopäivänä (kello 13.30 jälkeen) tiedetään seuraavan päivän sähkön hinta, ja siksi toteutunut hinta on yleensä yhtä päivää ennustetta pidemmällä.

Jotta sähkön hinta jäisi alle perinteisen sähkölämmitysrajan 5,3 c/kWh, loppukuun keskihinnan olisi laskettava keskimäärin hintaan 4,0 c/kWh. Lasken tämän todennäköisyydeksi enää 14%. Ennuste 6,4 c/kWh on tosin aika lähellä rajaa, jolla yösähköllä kannattaa lämmittää, mutta minulla ei ole tarkempaa arviota yösähkölämmityksen hinnasta tällä hetkellä. Tässä kuussa sähkö on ollut yhä melko halpaa öisin ja hintaa ovat vetäneet ylös päiväsähkön hintapiikit.

Tässä kuussa sähkö on ollut arkisin miltei kaksi kertaa kalliimpaa kuin viikonloppuina. Keskimääräisenä kuukautena ero on vain 10%. Hintaa nostavat siis poikkeukselliset hintapiikit, jotka esiintyvät vain arkisina kuormitushuippuina. ”Normaali” sähkön hinta ei ole noussut ollenkaan niin paljon.

Kymmenen päivän sääennuste (*) ennustaa leutoa viikonloppua ja sen jälkeenkin keskimäärin selvästi alle kymmenen asteen pakkasia. Tuollaisella säällä voisi toivoa arkilukemien pysyvän kuuden c/kWh alapuolella.

(*) 10-päivän sääennuste yr.no Tampereelle, joka oletetaan Suomen ”asutuskeskipisteeksi”

Ennuste nousee rajusti, 6,4 c/kWh

Helmikuu 2012, perustuu hintatietoihin 9.2. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 7,6 c/kWh, viimeisin hinta 7,1 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 6,4 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 5,8 – 8,0 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 5,3 – 9,3 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 15%

Alkukuun optimismini on alkanut rapista ja hinta tuntuu jäävän korkealle. Edes tiistain lämmin päivä ei saanut hintoja kunnolla alas. Hintoja saattaa nostaa tilapäisesti pari seisoksissa olevaa hiilivoimalaa, mutta en laske kovin paljoa sen varaan.

Ennustehintaa on korjattu nyt reilusti ylöspäin, melkein sentillä. Mallista on mm. poistettu viime kuun hinta mahdollisena loppukuun hintana ja toivon sen nyt kuvaavan paremmin loppukuun tilannetta.

Jotta sähkön hinta jäisi alle perinteisen sähkölämmitysrajan 5,3 c/kWh, loppukuun keskihinnan olisi laskettava tasolle 4,2 c/kWh. Lasken tämän todennäköisyydeksi 15%. Tosin öljynkin hinta on juuri noussut pari prosenttia (referenssihintana HOK/ABC kesälaatu 1,142 €/l).

 Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. Ennusteenantopäivänä (kello 13.30 jälkeen) tiedetään seuraavan päivän sähkön hinta, ja siksi toteutunut hinta on yleensä yhtä päivää ennustetta pidemmällä.

Euroopan kilpailuviranomaiset ovat tehneet tarkastusiskun Nordpoolspot-pörssiin [1]. Yritystä epäillään kilpailun rajoituksesta erityisesti yhteistyössä vastaavan ranskalaisen pörssin kanssa. Tämä ei suoranaisesti liity kauppaa käyviin yhtiöihin, mutta varmasti nekin ovat mukavasti varpaillaan muutaman kuukauden.

Alan luopua toivosta, että sääennuste voisi kertoa mitään loppukuun sähkönhinnasta. Eilen kymmenen päivän sääennuste (*) oli todella kylmä, mutta tänään se on taas korjattu sellaiseksi, että parin kylmän päivän jälkeen tulee paljon leudompaa viikoksi – keskimäärin -5 asteen tienoilla. Eroa peräkkäisten päivien 10 päivän sääennusteiden keskilämmössä oli kymmenkunta astetta. Talvella suuret lämpötilan vaihtelut ovat tyypillistä, koska ei ole enää avovettä, joka varastoi lämpöä. Lämmitystarve kuitenkin tulee suoraan ulkolämpötilasta asteina, joten sähkönkulutuksessa kymmenen astetta on valtava ero.

Vesivarastoista oli tammikuun lopussa kulutettu vasta viidennes maksimimäärästä. Vesivoimalat ovat täysillä hinnasta riippumatta, koska niiden on kulutettava vesivarannoista ennen kevättulvia helmi-maaliskuussa noin kolme viidesosaa.

Hiilivoimala Meri-Pori 1 on rikki ainakin 6.-9.2. Se edustaa noin viittä prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Hanasaari B on myös öisin huollossa, mutta sen kapasiteetti ei ole merkittävä.

Keskiviikon sähkön hinta on Suomessa Pohjoismaiden kalleinta. Muut Pohjoismaat ovat hiukan Suomea kalliimpia. Huomattavaa on, että Virossa sähkön hinta on jopa kolmanneksen halvempaa.

Torstaina kalleinta on Skoone-Kööpenhamina-alueella, Suomi-Tukholma hieman halvempaa, Vesituotantoalueet melkein senttiä halvempia, ja Viro halvin.

(*) 10-päivän sääennuste yr.no Tampereelle, joka oletetaan Suomen asutuskeskipisteeksi (esim. astepäivissä keskisäänä käytetään Jyväskylää, mutta se ei ota asutuksen keskittymistä huomioon)

(1) Bloomberg: Nord Pool Raided as Part of European Power-Exchange Competition Probe

Ensimmäinen epävarma hintaennuste 5,6 c/kWh

Helmikuu 2012, perustuu hintatietoihin 6.2. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 7,5 c/kWh, viimeisin hinta 7,6 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 5,6 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 5,0 – 7,5 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 4,7 – 9,4 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 30%

Sähkön hinnasta ei vielä voi sanoa mitään oikeasti varmaa – paitsi sen, että kallis alkukuu varmasti pitää hinnan korkeammalla kuin viime kuussa. Mitään perustavanlaatuista syytä hintojen pysymiselle korkealla pakkasjakson mahdollisen loppumisen jälkeen ei ole. Ennustehinta onkin sellainen, että se olettaa hinnan palaavan viime kuun lopun tasolle alle viiden sentin, kun pakkaset lauhtuvat viikon sisällä. Pahimmassa tapauksessa hinta voi nousta paljonkin siitä. Hinta 7,5 c/kWh on vielä 50% vaihteluvälin sisäpuolella.

 Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. Ennusteenantopäivänä (kello 13.30 jälkeen) tiedetään seuraavan päivän sähkön hinta, ja siksi toteunut hinta on yleensä yhtä päivää ennustetta pidemmällä.

Kymmenen päivän ennuste on muuttunut radikaalisti joka päivä pakkaskaudella. Tällä hetkellä kymmenen vuorokauden ennusteessa (*) on kolme päivää, jolloin pakkanen on -20 astetta. Muulloin pakkanen on kuuden ja kolmentoista pakkasasteen välillä. Tämä on olennaisesti kylmempää kuin vielä eilisessä ennusteessa. Tukholmassa lämpötila nousee paljon lähemmäksi nollaa, millä on loppujen lopuksi suurempi vaikutus Suomenkin pörssihintaan kuin Suomen lämpötilalla.

Vesitilanne vaikuttaa vielä hyvältä, ja voimalat joutuvat kuluttamaan kaikki varastonsa parissa kuukaudessa ennen kevättulvia.

Tuulituotanto on ollut Suomessa marginaalista, korkeintaan pari promillea kulutuksesta. Tanskassakin tuotanto on ollut vähäistä, mutta sääennuste lupaa Jyllantiin seuraavaksi 10 päiväksi kohtuullista, tyypillisesti hieman alle 10 m/s tuulta.

Puolet Suomen sähkönkulutuksesta tehdään tällä hetkellä hiilivoimaloilla. Pienikin kulutuksen lasku todennäköisesti palauttaa sähkön hinnan ennustetasolle.

Maanantaina sähkö Pohjoismaissa on vaihteeksi selvästi halvinta Virossa. Skoone-Kööpenhamina on hiukan muuta Pohjolaa kalliimpi. Jyllanti ja suurin osa Norjaa taas on hieman pohjoismaista keskitasoa halvempaa. Tämä melko luonnollinen tilanne, mutta se on ollut aika harvinainen viimeisen kuukauden aikana.

(*) 10-päivän sääennuste yr.no Tampereelle, joka oletetaan Suomen asutuskeskipisteeksi (esim. astepäivissä keskisäänä käytetään Jyväskylää, mutta se ei ota asutuksen keskittymistä huomioon)