Kategoria: markkinaraportti

Raakaöljyn hinta on erittäin alhainen

Uutisissa otsikoidaan monta kertaa useammin öljyn hinnan nousseen kuin laskeneen. Totuus kuitenkin on se, että raakaöljyn hinta on nyt erittäin alhainen.

Meille merkittävimmän Brent-raakaöljyn hinta on pudonnut 44 dollariin tynnyriltä. Libyan sodan jälkeen raakaöljy ei ole ollut näin halpaa kuin elokuun lopussa muutaman poikkeuksellisen päivän.

Vaikka eurolla saa enää 1,08 dollaria, ja kolme viikkoa sitten 1,14 dollaria, silti raakaöljyn hinta on pudonnut euroissakin viisi prosenttia kolmen viikon aikana.

Euroissa Brent-öljyn hinta kävi lähellä nykyistä tasoa tammikuun loppupuoliskolla, mutta silloin eurolla sai 1,16 dollaria.

Tähän tietysti sopii mahdollisimman huonosti, että vertailuhintana käytetty HOK/ABC-lämmitysöljyn vertailuhinta nousi 76 sentistä 79 senttiin (vertailuhinnasta on poistettu bonuspalautus 5%).

Lämmitysöljyn toimittajan katteet ovat nyt korkeammalla kuin kertaakaan mittaushistoriassani. Suomessa myytävän lämmitysöljylitran verottomalla hinnalla saa 1,75 litraa raakaöljyä, kun parin vuoden keskiarvo on 1,44 ja minimi on ollut 1,21.

Öljyn hinnan ennustetaan pysyvät matalalla.

http://www.forbes.com/sites/arthurberman/2015/11/13/iea-offers-no-hope-for-an-oil-price-recovery/
https://www.morningstar.com/news/market-watch/TDJNMW_20151112268/update-oil-sinks-as-us-supplies-log-a-7th-straight-weekly-climb.html

Miksi sähköntuotanto Suomessa ei kannata?

Suomessa on 3400 MW vajaus ensi talven sähköntuotannossa. Miksi kukaan ei tuota Suomessa sähköä?

Hanasaari 2007, Antti T. Nissinen CC BY 2.0

Asian yksinkertaistamiseksi kuvitellaan seuraava tilanne.

Sinulla on hyödyke, jota on tuotettava koko ajan. Kukaan ei pysty varastoimaan sitä.

Tuottaja 1 tuottaa sitä kustannuksella 1e, mutta vain 90% ajasta. Tuottaja 2 tuottaa sitä kustannuksella 2e loppuajan. 3e on tuonnin hinta eli tuohon hintaan tuotetta on saatavilla lähes rajattomasti.

Kustannuksella 1e tekevät saavat aina tuotteen kaupaksi. Sadassa aikayksikössä halpa tuottaja tienaa 90e ja vielä vähän ylimääräistä aina, kun saa tuotteen hinnan nousemaan toimitusvaikeusten takia. Sitä enemmän, mikä enemmän muilla on toimitusvaikeuksia ja tuotteen hinta nousee.

Kustannuksella 2e tekevä saa tuotteensa kaupaksi koko ajan, jos on valmis myymään 50% tappiolla. Siksi hänen kannattaisi tehdä hyödykettä vain se 10% ajasta, kun tuottaja 1 on poissa pelistä. Kuitenkin tuotantoa on vaikea saada päälle juuri silloin, kun  tuote menee kaupaksi, siksi hän joutuu olemaan päällä 50% ajasta. Tuosta ajasta hän tekee tappiota 4/5 ajasta 1e/aikayksikkö ja saa tuotantokustannuksensa katettua 1/5 ajasta. Siksi hän on kannattava vain, jos hän saa tuotteestaan 10% ajasta hinnan, joka kattaa myös tappiot. Silloin, kun tuottaja 1 ei ole päällä, tuotajan 2 pitää saada 10% aikaikkunassa kasaan myös 40% aikaikkunan tappiot eli hän tarvitsee tuotteestaan 6e.

Tässä vaiheessa kuitenkin peliin tulee tuonti, joka rajoittaa hinnan kolmeen euroon. Siksi Tuottaja 2 ei voi saada rahojaan takaisin.

Kaiken lisäksi tuotttajaa 1 tuetaan niin, että hän tekee voittoa myös nollahinnalla tai jopa maksamalla asiakkaille siitä, että he ottavat heidän tuotteitaan tuottajan 2 tuotteiden sijaan.

Siksi kustannuksella 2e tekevä tuottaja 2 pistää tehtaansa naftaliiniin. Eikä tuotteita ole ollenkaan saatavilla 10% ajasta.

Hiilivoimaloiden tukemista valmistellaan!

Nyt se on sanottu ensimmäistä kertaa! Ruma sana niin kuin se on. Hiilivoimaloita joudutaan tukemaan.

Koska valtio tukee erilaisia huuhaaenergialähteitä, virkamiehet ovat keksineet, että hiilivoimaloiden tukeminen laitetaankin kuluttajien piikkiin.

Uutinen on ollut jo aiemmin Lännen mediassa, josta suuremmat Aamulehti ja Kaleva nyt uutisoivat.

”Lännen Median uutisessa myös kerrottiin, että viranomaiset pohtivat erityisen huoltovarmuusreservin perustamista tehopulaa helpottamaan. Se tarkoittaisi todennäköisesti sähkönkäyttäjille pientä lisämaksua, jonka avulla sulkemisuhan alla olevia voimaloita pidettäisiin varalla hätätilanteita varten.”

Kun kuluttajien hiilivoimatukiaiset kilpailevat hallituksen vihreiden tukiaisten kanssa, siitä tulee pitkä ja kallis kilpailu.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195004537583/artikkeli/fingrid+tehopulan+taustalla+on+sahkon+alhainen+tuottajahinta.html
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/fingrid-riski-sahkonjakelun-rajoituksista-kovina-pakkaspaivina-on-kasvanut/711246/

Lokakuun 2015 sähkön keskihinta 3,349 c/kWh (kuluttajahinta 10,06 c/kWh), halvinta sitten vuoden 2004

Lokakuun keskihinnaksi tuli 3,349 c/kWh (kuluttajahinta 10,06 c/kWh).

19. päivä lokakuuta arvelin, että lokakuun hinnasta on tulossa suunnilleen sama kuin syyskuussa, 3,2 c/kWh.  Hinta siis hieman ehti tuosta nousta.

Ennusteita kiusasi sentin suuruinen kirjoitusvirhe tilastoissani alkukuun yhtenä päivänä.

Kuluttajahinta pysyi loppukuun aika mukavasti nyrkkisäännöllä arkisin 10 c/kWh ja viikonloppuisin 9 c/kWh. Alkukuussa oli kuitenkin selvästi halpa jakso, jota seurasi hyvin kallis jakso.

Kallein päivä oli 8.10.2015, tukkuhinta 6,6 c/kWh, kuluttajahinta 14,2 c/kWh.

Kuukautta sävytti hurjat hintaerot Ruotsiin. Yhtenä päivänä Suomen hinta oli nelinkertainen Ruotsiin nähden. Kuukaudessa keskimäärin Suomen hinta oli täsmälleen puolitoistakertainen Ruotsiin nähden (+50%). Viikonloppuisin ero oli pieni, joten arkihintaero oli hurja +81%. Tilannetta hieman loppukuussa tasoitti Ruotsin hinnanousu. Hinta oli yli kaksinkertainen Ruotsiin nähden kuutena päivänä!

Ruotsin keskihinta oli 2,2 c/kWh. Se oli siis yli senttiä Suomen hintaa halvempi.

Suomen viikonloppujen hinta oli 39% arkipäivien hintaa alempi. Viikonloppuisin sähkön tukkuhinta oli siis yli kolmanneksen halvempi vaikka kuluttajahinnoissa ero supistuu noin kymmeneen prosenttiin (en ole laskenut tarkkaa arvoa).

Öljylämmitystä olisi tässä kuussa kannattanut käyttää kolmena päivänä (loppukuun öljyn hinnalla, hintaa ei tarkastettu alkukuussa). Nämä kolme pävää olivat aivan kuun alussa. Keskimäärin sähkön tukkuhinta oli 58% korkeammalla kuin sellainen hinta, jolla suora sähkölämmitys olisi kannattanut öljylämmitystä paremmin. Jos nyt hankkii öljynsä, on melkoisen epätodennäköistä, että ainakaan suora sähkölämmitys kilpailee talvella öljyn kanssa. Ja hieman epätodennäköiseltä näyttää, että kaikki lämpöpumputkaan pärjäisivät öljylämmitykselle.

Verrattuna aikaisempiin vuosiin, tämän vuoden lokakuu on todella halpa. Halvempaa on ollut viimeksi vuosina 2004 ja 2002.

Vuonna 2014 lokakuun keskihinta oli 3,7 c/kWh ja 2013 4,6 c/kWh. Vuosien 2000 – 2014 keskihinta lokakuussa oli 3,7 c/kWh.

Talven maksimikulutuksessa vajausta kahden Olkiluoto 3:n verran

Tekniikka ja Talous -lehti kommentoi, että Suomen sähkönkulutus on ”7 000–13 000 megawatin välillä”, ja antaa ymmärtää, ettei meillä ole mitään hätää, vaikka Ruotsin sähköntuotannosta on poistumassa 3000 MW ydinvoimaa lähivuosina.[1]

Väitetty Suomen maksimisähkönkulutus 13 000 MW kuulostaa vähältä, kun useassa paikassa on sanottu, että Suomessa on varauduttava 16 000 megawatin talvikulutukseen – ja oma tuotanto on korkeintaan vain 15 000 megawattia.

Tarkastetaanpa siis kuuden viimeisen talven sähkönkulutus.

Fingridin tilastojen mukaan talven suurin tunnin kulutus oli:

talvi 2014 – 2015: 13 494 MW
talvi 2013 – 2014: 14 228 MW
talvi 2012 – 2013: 14 043 MW
talvi 2011 – 2012: 14 304 MW
talvi 2010 – 2011: 14 804 MW
talvi 2009 – 2010: 14 320 MW

Talven maksimikulutus vaihtelee yllättävänkin paljon. Suurin oli 2010 – 2011, lähes 15 GW. Pienin kulutus oli kuitenkin viime talvena, vain 13,5 GW. Keskimäärin suunta on mennyt pienempään keskikulutukseen. Tämä vastaa lämmitystarvetta, joka sattumalta on vähentynyt[2] ilman mitään takeita, etteikö kylmiä talvia tulisi uudeelleen.

Korkein sähkönkulutus oli 18.2.2011. Silloin kello 9.00 – 10.00 sähkön kulutus oli 14 804 MW. Tuona päivänä Sallan Naruskassa mitattiin vuoden matalin lämpötila -41,8 astetta.

Maksimisähköntuotannot olivat:

talvi 2014 – 2015: 11 164 MW
talvi 2013 – 2014: 11 722 MW
talvi 2012 – 2013: 11 843 MW
talvi 2011 – 2012: 12 051 MW
talvi 2010 – 2011: 12 261 MW
talvi 2009 – 2010: 12 366 MW

Tästä selviää sellainen yllättävä tieto, että myös kykymme tuottaa sähköä kovalla pakkasella on pudonnut. Suurimmillaan sähköntuotanto oli 2009-2010, jonka jälkeen kykymme tuottaa sähköä keskitalvella on joka vuosi pudonnut. Pudotus on 1200 MW eli 1,2 GW.

Korkeimman sähkönkulutuksen tuntina 18.2.2011 tuotimme itse 2741 MW vähemmän sähköä kuin kulutimme. 2,7 GW! Sen päivän suurin vajaus oli kuitenkin jo aamuyöllä, kun tuotanto oli 11 511 MW, kulutus 14 444 MW ja vajaus 2933 MW, 2,9 GW!.

Kykymme tuoda sähköä Ruotsista on 3000 MW luokkaa, mutta Viro on viime aikoina ollut valmis maksamaan sähköstä mitä tahansa saadakseen siitä 1000 MW itselleen. Tuontikyky Venäjältä on 1000 MW luokkaa, mutta Venäjältä on harvoin saatu sähköä, kun sitä on tarvittu. Tuontikykymme on siis oikeasti tiukassa paikassa 2 GW, jos tekniikka pelaa.

Kovilla pakkasilla, kapasiteetin äärirajoilla, on lämmintä päivää todennäköisempää, että suuri voimalaitos tai siirtolinja menee rikki.

Meidän on siis aika turha tuntea oloamme kovin helpottuneeksi ennen kuin kaksi Olkiluoto 3:n kokoista perusvoimalaa (2*1,5 GW = 3 GW) on turvallisesti pyörimässä. Parempi olisi kolme. Hiilivoimaloiden suhteellisen kilpailukyvyn kurittaminen hiilen veronkorotuksella[3] saattaa olla hallituksemme suurin virhe. Ja se on paljon se.

[1] http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/ruotsin-paatos-nostaa-sahkon-hintaa-suomessa-6060078
[2] http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut
[3] http://www.edilex.fi/he/20150034

Aika tilata öljyä, epätodennäköistä, että sähkölämmitys olisi halvempi talvella

Sähkön hinta on ollut syksyn korkealla. Öljyn hinta sen sijaan on jatkanut laskuaan, ja lopultakin osa laskusta on realisoitunut Suomenkin hintoihin.

Tämän vuoksi on epätodennäköistä, että sähkölämmitys olisi öljylämmitystä edullisempaa parin viime talven tapaan.

Sähkön perinteisesti tarkastelemani vertailuhinta HOK-Elanto miinus viisi prosenttia (bonus) on 76,4 senttiä litralta. Hinta on viimeksi muuttunut 20.10.2015. Edellisen kerran tarkastelussani hinta oli elokuun alussa 6.8.2015 82,6 senttiä litralta. Pudotusta on siis kuutisen senttiä.

Raakaöljyn hinta on ollut pari viime päivää lievässä laskussa, mutta juuri tänään perjantaina euron kurssi laski reilusti, mikä tarkoittaa sitä, että maanantaina hinnat ovat kalliimmat, ellei muita muutoksia tapahdu.

Tarkastin pikaisesti tavanomaisten toimittajien hinnat (en kaikkia), ja Agrimarket vaikutti jälleen edullisimmalta. 2000 litraa maksaa 72,2 senttiä litralta.

HOK-Elannon vertailuhinnalla sähkön pitää maksaa 8,5 c/kWh, että sillä lämmittäminen on halvempaa kuin öljyllä (öljylämmityksen hyötysuhdeoletus hieman optimistinen 90%). Pörssihinnan pitää silloin olla 2,1 c/kWh, mikä on vähemmän kuin tässä kuussa yhtenäkään päivänä kahta poikkeuspäivää lukuunottamatta. Ruotsissakaan ei ole enää viime päivinä päästy näin alhaisiin hintoihin, vaikka alkukuussa tällaisia päiviä oli paljon.

Jos sama laskelma tehdään Agrimarketin hinnoilla, sähkön tukkuhinnan pitäisi pudota jo tasolle 1,7 c/kWh ja kuluttajahinnan tasolle 8,0 c/kWh.

Sähkön hinnassa oleva kiinteä kuuden sentin osuus kilowattitunnilta (verot+siirto) tarkoittaa sitä, että öljyn hinnan pudotessa näin alas, sähköllä on aika epätoivoista yrittää kilpailla öljyn kanssa lämmityksessä.

Siksipä tänä talvena öljylämmitys on erinomainen vaihtoehto, ja nyt on hyvä hetki tilata sitä. Tämä siis jos verrataan lähitulevaisuuteen, yleisennuste on, että raakaöljyn hinta pysyy joko samalla tasolla tai laskee vielä loppuvuoden aikana. Mutta joitakin merkkejä on siitä, että Venäjä saattaa siirtää Lähi-Idän pommituksensa Libyaan, mikä nostaisi öljyn hintaa.