20.1.2015 Caruna nostaa sähkönsiirron hintaa 27%!

Kyllä meitä öljykattilan omistajia nyt hymyilyttää.

Sähkön hinnasta vain neljännes (26%) on enää sähköä, loput ovat veroa ja siirtomaksuja.

Tämän sivuston vertailuhintana käytetään Carunan (ex. Fortum) sähkönsiirtomaksuja.

Arvatkaa paljon Caruna on päättänyt nostaa sähkönsiirtomaksujaan? 27 prosenttia! [1]

Sähkö ei tule näillä näkymin olemaan kilpailukykyinen energiamuoto vuosiin. Sorry.

Tämä on sääli, sillä sähkö on erittäin joustava energiamuoto, sitä on helppo tuottaa suurissa taloudellisissa yksiköissä ja siirto koko maahan on halpaa.

Sähkön osuus kuluttajan maksamasta hinnasta laskee kahdestakymmenestäyhdeksästä prosentista kahteenkymmeneen kuuteen, vain noin neljännekseen. Vertailuhintana on joulukuun 2015 keskihinta.

Sähkön kiinteä osuus korotuksen jälkeen nousee tasolta 6,0 c/kWh tasolle 6,8 c/kWh. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vaikka sähkö olisi pörssissä ilmaista, kuluttaja maksaa sähköstään 6,8 c/kWh.

Tällä hetkellä öljyn hinta vastaa suoraa sähkölämmitystä sähkön pörssihinnalla 1,3 c/kWh. Kun kiinteä osuus nousee 0,8 c/kWh, sähkö saa maksaa pörssissä enää 0,5 c/kWh, että sähkö olisi kilpailukykyistä. Eikä öljyn hinnanlasku ole saavuttanut lähellekään Suomen kuluttajahintoja. On hyvin todennäköistä, että öljyllä lämmittää seuraavan vuoden halvemmalla, mitä sähkön kiinteä hintaosuus on – siis ilman sähkön hintaa.

Valitettavasti asetelma saa pohtimaan, kannattaako tätä blogiakaan enää kirjoittaa. Ei ketään enää kohta kiinnosta sähkön hinta vaan se, miten öljykattiloita asennetaan.



[1] http://www.taloussanomat.fi/energia/2016/01/20/suomen-isoin-sahkonsiirtaja-nostaa-hintoja-27-ja-22-/2016733/12

Lämmitysöljy alkaa olla voittamattoman halpa lämmitysmuoto kotitalouksille

Lämmitysöljyn vertailuhintana on käytetty tällä sivustolla HOK-Elannon julkaisemaa lämmitysöljyn hintaa, koska se on ainoa lämmitysöljyn hinta, joka on saatavissa webbisivulla sitovana tarjouksena ilman lomakkeen täyttöä. Hinta muuttuu aika verkkaisesti, mikä korostuu nyt hintojen romahtamisessa. Öljyn hinta on pudonnut rajusti, mutta vertailuhinta on ollut melkein kuukauden muuttumaton. Hinta kuitenkin lopultakin päivittyi 5.1.2016, ja jälleen voidaan faktapohjaisesti taivastella, miten kallista öljy Suomessa on.

Saksassa lämmitysöljyn päivän hinta 7.1.2016 on 41 senttiä litralta. Siihen nähden hinta Suomessa on yli puolitoistakertainen. [1]

HOK-Elannon ilmoittama hinta on 73 senttiä litralta. Kun otetaan huomioon 5% bonus, jonka hinnasta saa, jos ostaa tarpeeksi, niin hinnaksi jää 70 senttiä litralta. Tämä on yleensä vastannut kohtuullisesti muiden toimittajien hintoja. Halvin hinta viime aikoina on yleensä ollut Agrimarketissa, jossa hinta tänään on 67 senttiä litralta (66 senttiä kahden tuhannen litran erissä). En kuitenkaan tällä kerralla käynyt muita toimittajia läpi.

Kaiken järjen mukaan Suomessa myytävän lämmitysöljyn verovapaan osuuden ja raakaöljyn hinnan pitäisi olla suoraan verrannollisia toisiinsa. Eli jos ostat Suomesta eurolla verovapaata lämmitysöljyä (ja maksat verot erikseen), samalla eurolla pitäisi saada suunnilleen yhtä paljon raakaöljyä. Pitkäaikainen keskiarvo oli, että yhden verovapaan lämmitysöljylitran hinnalla sai 1,35 litraa lämmitysöljyä. Nyt yhden verovapaan lämmitysöljylitran hinnalla saa kuintenkin lähes kaksi litraa lämmitysöljyä. Tämä tarkoittaa sitä, että jalostus- ja jakeluketjun katteet litrasta lämmitysöljyä ovat aivan mielettömän paljon isommat kuin vielä vuosi sitten.

Toinen tapa nähdä asia on, että suhteessa raakaöljyn eurohinnan ja verottoman lämmitysöljyn hinnan pitäisi laskea täsmälleen yhtä paljon. Näin ei kuitenkaan ole. Raakaöljyn eurohinta on pudonnut miltei kolmannekseen kesästä 2014, mutta lämmitysöljyn veroton hinta on pudonnut vain puoleen.

Suora sähkölämmitys ei erityisemmin enää voi kilpailla öljylämmityksen kanssa, koska suoran sähkölämmityksen sähkö maksaa kuusi senttiä kilowattitunnilta, vaikka itse sähkö olisi ilmaista. Öljyn hinnalla 70 senttiä litralta lämmitys maksaa 7,7 senttiä per lämmityskilowattitunti (hyötysuhde 90%). Suoran sähkölämmityksen (hyötysuhde 100%) sähkö pitäisi siis saada hintaan 7,7 c/kWh, jossa itse sähkön osuudeksi jää 1,7 c/kWh. Koska tässä on vielä arvonlisävero mukana, pörssistä sähkö pitää saada hintaan 1,5 c/kWh. Öljylämmitys on siis aina suoraa sähkölämmitystä halvempaa, kun sähkö maksaa pörssissä yli puolitoista senttiä kilowattitunnilta. Tuollaisia päiviä oli joulun pyhien aikana muutama. Jos asiaa katsoo tunnin tarkkuudella, öljylämmitystä halvempia tunteja voi keskimäärin löytää pari vuorokaudesta.

Vuonna 2015 tunteja, joiden hinta Suomessa oli alle 1,5 c/kWh oli 7860 tunnista 1260 eli 16%.

Erilaisilla lämpöpumpuilla sähkölämmityksen hyötysuhdetta voi parantaa.

Olin käsityksessä, että lämmitysöljyn verot olivat nousemassa pari senttiä vuoden vaihteessa. Hallitus näyttää kuitenkin vatuloineen korotuksen, eikä korotusta ainakaan Finlexin ajantasaisesta laista löydy. [2] Ainoa muutos vuodenvaihteessa oli nestekaasun tuleminen energiaverotuksen piiriin.

[1] http://www.heizoel24.de/charts/heizoel
[2] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941472

Joulukuu 2015, Kuukauden keskihinta 2,656 c/kWh, tyypillinen kuluttajahinta 9,2 c/kWh

Joulukuun 2015 sähkön keskihinnaksi pörssissä tuli 2,656 c/kWh, mikä tyypilliselle pörssisähkön kuluttajalle tietää keskimääräistä sähkölaskua 9,2 c/kWh.

Joulukuusta tuli yksi vuoden halvimmista kuukausista. Halvempaa oli vain touko- ja kesäkuussa. Koko vuoden keskiarvo on 3,0 c/kWh, joten pörssihinta jäi tästä kymmenisen prosenttia alapuolelle.

Joulukuun sähkön kuluttajahinnasta vain 29% on sähkön hintaa. 44% menee valtiolle veroina ja paikalliselle sähkönsiirtoyritykselle jää 26%. Pörssisähkön myyjälle jää välityspalkkiota prosentin verran. Tämä on laskettu yhdistelmällä Caruna + Helen.

Ero Ruotsiin on masentavan korkea, koko kuukauden keskiarvo oli +42%, arkisin +59%. Tällä kertaa hintaero ei kuitenkaan kertaakaan noussut paljon yli kaksinkertaiseksi. Aiemmin syksyllä nähtiin jopa viisinkertaisia hintoja.

(Korjaus: Helen onkin nostanut pörssisähkönmyyntiprovisionsa, vanha oli 0,17 c/kWh ja uusi 0,24 c/kWh. Samalla osuus on noussut puolestatoista prosentista lähes kolmeen prosenttiin.)

Sähkönsiirto Ruotsista Liettuaan käynnistymässä – saattaa pudottaa Suomen sähkön hintaa reilustikin

Sähkönsiirtokapasiteetit Baltiassa
(Nordpoolspot.com, tilanne 14.12.2015)

Uusi Nordbalt-sähkönsiirtoyhteys Etelä-Ruotsin Nybrosta Liettuan Klaipedaan on valmistumassa.

Kaupallisen siirron piti alkaa keskiviikkona 9.12.2015, mutta maanantainen tulipalo Ruotsissa esti sen ainakin osittain. Nordpoolin sähkönsiirtokarttaan yhteys ilmestyi keskiviikkona, mutta toistaiseksi siirtoa ei Nordpoolin tietojen mukaan ole tapahtunut.

Siirtoyhteys on 700 MW ja nyt käytössä pitäisi olla ainakin toinen kahdesta siirtojohdosta.

Samassa yhteydessä avattiin sähkönsiirtoyhteys Liettua – Puola (Alytun – Elk), 500 MW.

Kuvioon kuuluu sekava sähkönsiirtovyyhti Venäjä-Valkovenäjä-Kaliningrad, mikä on vielä perua neuvostoajoista. Valkovenäjän sähköverkko on pitkälti Venäjän hallitsema samoin kuin Liettuan vanha verkko.

Mitä tapahtuu, jos kaikki kuluttavat maksimimäärän sähköä, ja sähkö kulkee todennäköisempään suuntaansa? Tukholman alueelta Suomeen tuleva sähkö miltei kaikki jatkaa matkaansa Baltiaan. Tästä yli puolet voidaan siirtää Latviaan ja edelleen Liettuaan. Liettua on suuri kuluttaja suljettuaan ydinvoimalansa, mutta siitä huolimatta sähköä viedään Kaliningradiin ja Puolaan (uusi yhteys) enemmän kuin mitä sähköä kulkee Virosta Latviaan.

Liettuan tilanne voidaan tulkita maksimikulutustapauksessa siten, että kaikki Valkovenäjältä Latviaan tuleva sähkö voi jatkaa Kaliningradiin ja Puolaan, ja oma kulutus katetaan enimmäkseen tuonnilla Latviasta. Siirrosta Latvia – Liettua puolet voi tulla Ruotsi-Suomi-Viro-Latvia-Liettua -reittiä ja puolet Latvian omasta tuotannosta (tai Venäjältä). Liettua tuo kolme neljäsosaa sähkönkulutuksestaan.

Suoran siirtoyhteyden Ruotsi-Liettua merkitys Suomen sähkön hintaan tulee näissä olosuhteissa olemaan huomattava. Se vähentää tai jopa poistaa sähkön virtaamisen Suomesta Baltiaan. Suurin vaikutus tullee sitä kautta, miten Venäjän on hinnoiteltava sähkönsä, jonka se myy Baltiaan.

Aivan kuvatun maksimikulutuksen mukainen tilanne ei esimerkiksi maanantaina vielä ole. Kaliningrad vie sähköä Liettuaan, ja vain neljännes Etelä-Ruotsista Suomeen tulevasta sähköstä jatkaa Viroon. Mutta sähkön virta Virosta Latvian kautta Liettuaan on lähellä maksimikapasiteettiaan. Puolet tuosta sähköstä voidaan tulkita tulleen Ruotsista Suomen kautta, mutta puolet on kuitenkin tehnyt tällä kertaa Viro omalla tuotannollaan (tai Nordpoolin ulkopuolisella tuonnilla Venäjältä).

Siirtoyhteys ei vielä näy Nordpoolspotin ”Urgent market message”-listassa. Myöskään projektin omat sivut eivät kommentoi tilannetta eikä Fingridkään ole asiasta tiedottanut. Tieto aloituksen tilanteesta löytyy toistaiseksi vain Bloombergin tiedoista [1] ja Nordpoolin ennakkotiedotteesta. [2]

[1] http://www.bloomberg.com/news/articles/2015-12-08/russia-s-power-grip-over-baltics-ending-with-billion-euro-cables
[2] http://nordpoolspot.com/message-center-container/nordicbaltic/exchange-message-list/2015/q4/no.-432015–introduction-of-litpol-and-nordbalt/

23.11.2015 Säätösähkö maksoi kaksi euroa kilowattitunnilta

Maaseudun tulevaisuus raportoi säätösähkön maksaneen maanantaiaamuna ennätykselliset kaksi tuhatta euroa megawattitunnilta eli 200 c/kWh. [1]

Tämä hinta on lisäsähkölle, joka saadaan käyttöön 15 minuutin varoitusajalla.

Tukkuhintahan määritellään tunneittain ja se on maanantaina korkeimmillaan 15 c/kWh. Kuluttajien vaihtuva sähkön hinta on yleensä sidottu tukkuhintaan, jolloin vaihtuvahintaisen sähkön kuluttajat maksavat maanantaina korkeimmillaan kolmen tunnin ajan sähköstään 25 c/kWh.

Syy on Etelä-Ruotsissa, mutta tarkkaa syytä Maaseudun tulevaisuuskaan ei tiedä. Kuten päivän hintaraportissa kerrottiin, ydinvoimala Oskarshamn 3 (1400 MW) on rikki eikä Ruotsissa tuule (vaikutus SE2-alueella hyvään tuuleen verrattuna 1000 MW). Tämä ei kuitenkaan ole niin poikkeuksellista, että sen pitäisi rikkoa hintaennätyksiä.

[1] http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/s%C3%A4hk%C3%B6n-hinta-kipusi-huimaan-enn%C3%A4tykseen-1.133204