Tammikuun lopullinen kuukausihinta 4,159 c/kWh

Tammikuun lopullinen pörssisähkön kuukausihinta on 4,159 c/kWh. Pörssi laskee sen Ruotsin ajassa, joten Suomen ajan mukaisessa hinnassa saattaisi olla eroa muutama sadasosa.

Kuukausi oli hankala ennustettava. Se jakautuu neljään aivan erilaiseen jaksoon.

Ensimmäisen viikon hinta oli vakaa ja matala. Venäjältä saatiin halpaa sähköä, mikä pudotti Suomen sähkön hintaa, vaikka Venäjän sähkö ei olekaan pörssissä. Suomen hinta kuitenkin pysyi sitkeästi Ruotsin hinnan yläpuolella, eli määräävä tekijä oli kuitenkin Tanskan halpa tuulisähkö.

Toisella viikolla Tanskan halpa tuulisähkö loppui, ja hinta oli melko ”normaalitasolla”. Eri pohjoismaat olivat vuorotellen halvimpia. 14. päivä Suomen sähkön hinta oli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Ruotsia halvempi – tosin vain muutaman tuhannesosan.

Kolmas ja neljäs viikko olivat Suomen ulkopuolella poikkeuksellisen kylmiä. Sähkön hinta nousi Suomessakin, mutta hintaveturina olivat Norjan väestörikkaimmat alueet Oslo ja Trondheim. Saksassa oli koko maassa pakkasta alpeille asti. Yhtenä päivänä sähkön hinta nousi jopa niin korkealle, että öljylämmitys olisi ollut halvempaa. Suomen hinta oli Pohjois-Ruotsia halvempi jopa kolmena päivänä. 24. päivä ero oli jopa 0,03 c/kWh. Ero Tukholmaan oli jopa suurempi.

Viimeinen viikko olikin sitten taas halpaa. Keski-Euroopan ja Norjan pakkaset laantuivat ja Tanskasta ja Pohjois-Saksassa tuli tuulisähköä yllin kyllin. Suomen hinta taas alkoi erota Ruotsin hinnasta selvästi ylöspäin.

Täysin Suomesta riippumattomat hintaheittelyt tekivät ennustamisesta vaikeaa. Kuun alun ennakkoarvio 3,9 c/kWh ei ollut kovinkaan huono ennuste, virhe oli vain noin 5%.

10. päivä ennuste oli yhä 3,9 eli virhe oli yhä 5%. Tuota ennen, kun hinta näytti pysyvän matalalla, ennuste ehti käydä jopa 11% liian alhana.

15. päivä ennuste oli taas 4% liian korkealla. Korkeimmillaan ennuste oli 6% liian korkea 18. päivä.

20. päivä ennuste sattui olemaan vain 1% liian korkealla, mutta tämä oli lyhytaikaista, sillä ennuste ehti nousta vielä 5% liian korkealle 25. päivä.

Hyvää ennusteessa oli siis, että se oli aina 11% tarkkuudella oikein, 7% tarkkuudella oikein paria päivää lukuunottamatta. Huonoa oli se, että ennuste oli vielä 5% väärin viikko ennen kuun loppua.

Yritän lohduttautua sillä, että 5% ennuste on useimpiin tarkoituksiin riittävä eikä kovin huono tulos.

Sähkönhintaennuste 4,35 c/kWh

Ennuste on nyt pari päivää pysynyt 4,35 c/kWh välillä 4,3:n puolella ja välillä 4,4:n puolella.

Joka tapauksessa kylmyys Keski-Euroopassa on jo suurelta osalta hellittänyt, ja ensi viikolla odotetaan sateista plussäätä koko Keski-Eurooppaan. Sade ei sähkön hintaa nosta, joten paineiden tuosta suunnasta pitäisi helpottaa.

Esimakua tästä saadaan lauantaina, jolloin hinta on alin sitten kuudennen päivän, 3,8 c/kWh.

Sähkö tulee nyt taas Tanskasta ja Virosta ja muut kuluttavat enemmän kuin tuottavat. Tanska on 0,15 c/kWh halvempi kuin muu Pohjola. Kallein sähkö löytyy lauantaina jälleen Oslosta, mutta vain muutaman tuhannesosan erolla Suomi-Ruotsi-alueeseen. Saksakin on Suomea, Ruotsia ja Norjaa halvempi, 3,7 c/kWh.

Saksassa ilmeisesti halpa sähköntuotanto riittää lauantain lämmitykseen ja muuhun kulutukseen. Sää ei nimittäin ole vielä lauantaina lämmennyt Saksassa, vaan on sikäläisittäin erittäin kylmä (Berliini -12C, München -5C). Tämä kuitenkin lupailee laskeneita sähkön hintoja loppukuuksi.

Raakaöljyn hinta on ennallaan uutisoinnista huolimatta

Talouselämä uutisoi tänään kello 17.51 ”Raakaöljyn hinta jatkaa nousuaan seitsemättä viikkoa”. Uutinen on sinänsä totta, mutta kärsii kahdesta suomalaisten uutisten perusongelmasta: ne ovat aina sen verran myöhässä, että sykli on jo ohi, ja uutinen on otettu Amerikasta ajattelematta tippaakaan Suomen tilannetta.

On totta, että WTI-öljyn hinta on noussut seitsemän viikkoa. Tuo öljy on kuitenkin tukevasti keskellä USA:n mannerta Oklahoman Cushingissa, eikä sitä sieltä saa logistisesti millään merkittäviä määriä ulos muuhun maailmaan. WTI on ollut tärkeä indeksi, mutta se on viime vuosina taantunut USA:n sisäiseksi indeksiksi, jolla ei ole mitään arvoa USA:n ulkopuolella. Ero muussa maailmassa tärkeimpään brent-indeksiin on ollut kymmeniä prosentteja. Jopa USA:n hallitus on alkanut tilastoida öljyn hinnan brent-indeksissä.

Suomen öljyn hinnalle WTI-indeksillä ei pitäisi olla mitään merkitystä.

Brent-indeksi taas ei ole noussut dramaattisesti. Se kävi syksyllä tasolla 105 dollaria barrelilta, oli kaksi viikkoa sitten 110 dollaria barrelilta, ja se on noussut viimeisen kahden viikon aikana tasolle 113 dollaria barrelilta.

Euron hinnan nousu suhteessa dollariin on kompensoinut tämän nousun.

Jos tilannetta verrataan maanantaihin, perjantaina öljy maksoi euroissa 84,2 euroa barrelilta, missä on maanantaihin nähden nousua vain 0,2%. Vuoden alussa öljy maksoi euroissa 85,6 euroa barrelita eli merkittävästi enemmän. Euro on tänään arvokkaampi dollariin nähden kuin kertaakaan yhteentoista kuukauteen, 1,346. Se on uutinen.

Marraskuusta asti öljyn hinta on heilunut 83 ja 86 euron välillä barrelilta ilman selvää suuntaa.

Ehkä kyseessä on ennustettu tilanne, että WTI- ja brent-indeksit ovat lähentymässä toisiaan. Lähentyminen olisi tapahtumassa siten, että WTI-indeksi nousee brentin tasolle. Tätä on odotettu, koska ensimmäinen öljyputki, jolla öljyä voi siirtää Meksikonlahdelle Cushingista on tulossa käyttöön. Ennen nuo putket toimivat vain toiseen suuntaan. Ostamalla WTI-öljyä ja myymällä se Euroopassa on voinut ja voi yhä tehdä voittoa luokkaa 20% öljyn hinnasta. Kumpikin ovat aivan samanlaista vähärikkistä öljyä.

Voimme siis jatkaa öljyn kulutusta pelästymättä Talouselämän otsikoita. Raakaöljyn hinta on ennallaan eikä ole mitään erityistä syytä odottaa sen hinnan nousevankaan lähitulevaisuudessa. Ja sitä paitsi, viime keväänä WTI-indeksikin oli kymmenen prosenttia korkeammalla kuin nyt ”seitsemän viikkoa nouseena”.

Lämmitysöljyn hinnassa pieni tarkastus ylöspäin

Vertailuhintana käytettyä HOK-Elanto-ABC-hintaa nostettiin maanantaina hiukan. Uusi hinta on 1,141 €/l eli vertailuhintana käytetty 5% bonuksella alennettu hinta on 1,084 €/l.  Korotusta kummassakin on kaksi sadasosaa.

Öljylämmityksen vertailuhinta pörssisähköön pyysyy tasolla 5,5 c/kWh. Öljylämmitys on siis yhä merkittävästi suoraa sähkölämmitystä sähkön pörssihinnalla kalliimpaa (tammikuussa noin 4,2 c/kWh).

Raakaöljyn hinta oli koko viime viikon hyvin tasainen, mutta nyt maanantaina se on hieman noussut.

Laskin ensimmäistä kertaa suhdeluvun öljyn vertailuhinta / raakaöljyn hinta (Brent). Syyskuun alun jälkeen tämän luvun keskiarvo on ollut 2,17.

Eli jos esimerkiksi raakaöljy maksaisi 0,50 €/l ja suhdeluku olisi 2,2 niin öljyn vertailuhinta olisi 1,10 €//l.

Vuoden kaksi ensimmäistä viikkoa suhdeluku oli noin 2,10. Viime viikon suhdeluku oli 2,19 eli lämmitysöljy oli kallista, kuten kirjoitinkin. Tämän viikon suhdeluku on 2,16 eli olemme suunnilleen viimeisen puolen vuoden keskiarvossa.

Syyskuun alun jälkeen korkein suhdeluku on ollut 2,26 lämmitykauden alussa lokakuun loppupuoliskolla. Matalin oli vuoden alussa ollut 2,10. Lämmitysöljyn jalostamo/toimittaja on tinkinyt katteestaan (suhdeluku alle 2,15) syyskuun alkupuolella ja joulukuun puolivälistä loppiaiseen.

Raakaöljy on nyt halvempaa kuin kertaakaan syksyllä – ABC:n lämmitysöljyn tämänpäiväinen hnnannosto selvästi tätä vastaan

HOK-Elanto-ABC nosti tänään lämmitysöljyn hintaa noin prosentilla. Edellinen hinnantarkistus oli viikko sitten. Raakaöljyn hinta on kuitenkin laskenut viikon takaisesta noin kolme prosenttia.

Viikko sitten raakaöljyn hinta oli 111,4 dollaria barrelilta ja eurolla sai 1,308 dollaria. Öljy hinta oli siis 85,2 euroa barrelilta.

Tällä hetkellä euro on noussut rajusti dollaria vasten. Raakaöljyn hinta on laskenut hieman eli se on 110,6 dollaria barrelilta, mutta eurolla saa jopa 1,335 dollaria. Öljyn hinta euroissa on siis enää 82,8 euroa barrelilta.

Tämä on matalin raakaöljyn eurohinta sen jälkeen, kun aloin ottaa näitä lukuja ylös elokuun lopussa.

Suomen sähkön tuonti Venäjältä alkuvuonna

Anonyymin kommentin perusteella aloin tutkiskella tuota tuontia Venäjältä. Tilanne on siis se, että alkuvuoden matalat hinnat ainakin osittain johtuvat siitä, että Venäjällä on ollut koko alkuvuoden pitkät pyhät.

Fingridin tilastoista näkyy, että tuonti on ollut (yli) täyden kapasiteetin eli noin 1500 megawattia koko alkuvuoden. Keskiviikkona tämä putoaa 400 megawattiin, mutta ainakaan vielä keskiviikkona tällä ei ollut vaikutusta sähkön hintaan (sähkö on hiukan halvempaa kuin tiistaina, Ruotsin perässä).

Tuonnin on tarkoitus palata suureksi vielä ainakin joiksikin ajoiksi (keskiviikkona 11.00-14.00 ja 20.00-).

Tuonti Venäjältä ei suoraan vaikuta pörssihintaan, koska pörssisähköä tuodusta 1500 megawatista on vain 100 megawattia. Toki se vaikuttaa siten, että suuret ostajat tuovat sähkönsä halvalla Venäjältä eikä heidän tarvitse ostaa tuota 1400 megawattia pörssistä. Mutta epäsuoran vaikutuksen vuoksi Venäjän halpakaan sähkö ei pudota Suomen sähkön hintaa Ruotsin hinnan alapuolelle, vaan voitot menevät suurostajien taskuun.

Siirto Ruotsista on yhä aika paljon Venäjän tuontia suurempaa. Kapasiteetti Ruotsista on 2240 megawattia, vaikka Tukholman alueelle menevästä kaapelista on yhä rikki 550 megawattia.

Yhdessä Venäjältä ja Ruotsista siis tuodaan jopa 4300 megawattia, kun vain kaikki kaapelit olisivat kunnossa. Kaksi ja puoli Olkiluoto kolmosta. Suomen sähkön kulutus on tällä hetkellä noin 12000 megawatin tienoilla, joten yli kolmannes Suomen kulutuksesta voidaan tuoda ulkomailta.

Tuontimahdollisuutta on myös käytetty niin ahkerasti, että ei voi kuin ihmetellä, missä on Suomen voimalaitosten kilpailukyky, ja ettei kukaan ole tippaakaan huolestunut siitä.

Koska Venäjän sähkön hinta on ilmeisesti asettumassa pysyvästi vielä Suomen sähkön hintaa kalliimmalle tasolle, verkkoyhtiöt selvittävät sitä, että sähköä voisi oikeasti myös viedä Suomesta Venäjälle. Tällä hetkellä tekninen mahdollisuus on vain tuontiin. Tämä tarkoittaa sähkön vientiä Suomen läpi Ruotsista Venäjälle – päinvastoin, kuin poliitikot vielä vähän aikaa sitten kuvittelivat. Tämä voi tapahtua vuoden 2014 alusta. Vaikutus Suomen hintaan ei voi olla muuta kuin nostava.

Kuka muistaa vielä vuoden 2005 itkun, kun venäläiset yrittivät vetää uuden 1000 megawatin ”halpakaapelin” Venäjältä Kotkaan? Hallitus ei antanut kaapelille lupaa eikä sitä koskaan tehty. Kaapelin arvioitiin laskevan Suomen sähkön kuluttajahintoja joitakin prosentteja.

Fingrid: tuonti Venäjältä alkuvuonna
Nordpoolspot: two-way trade on Russia – Finland 400 kV interconnections
Nordpoolspot: SE3-FI-kaapelin tilanne 
Sähkön tuonti/vientikeskustelua: Loviisan sanomat 2009
Kotkan merikaapeli: Talouselämä 2005Talouselämä 2005, Wikipedia