Kategoria: markkinaraportti

Hallituksen muut energiapäätökset

Hallituksen päätöksistä kehysriihessä on nyt epäsuoraa tietoa myös SDP:n kalvopaketissa (linkki Uuden Suomen artikkelista).

Sekään ei vahvista energiaverotuksen määrää, mutta siinä on pari muuta huomionarvoista asiaa:

  • LNG-infrastruktuuri rakennetaan (nesteytetyn maakaasun tuonti laivoilla lännestä kilpailemaan venäläisen ylihinnoitellun kaasun kanssa, ks. HS: Suomen pitäisi tuoda nestemäistä maakaasua laivoilla).
  • Windfall-vero toteutetaan suunniteltua pienempänä (eli se siis aiotaan ottaa käyttöön, ks. Mikä ihmeen Windfall?)
  • ”Päästökauppatulot käytetään täysimääräisenä kehitysyhteistyön rahoittamiseen” (onpas todella energiankäyttöä ohjaava ja kannustava vero)

Vielä huomautus energiaveron nostosta: sähkövero kerätään sähkön siirtokustannuksista, joka on senttihintana kiinteä. Sähkövero ei ole missään suhteessa sähkön tuotannon hintaan eli pörssihintaan. Mikä tahansa korotus sähkön kiinteään hintaan vähentää sähkön hinnan ohjausvaikutusta. Hinta on aina sama 11-12 c/kWh oli hinta pörssissä mitä tahansa. Tämä ei rohkaise investointeihin, jotka oikeasti vähentäisivät sähköverkon rasitusta.
Tällä hetkellä sähkön hinnan vakio-osuus on 5,3 c/kWh hieman paikallisesta sähköyhtiöstä riippuen. Sähkön arvonlisäverollinen pörssihinta on tyypillisesti ollut viime aikoina 5 c/kWh. Vain puolet kuluttajan maksamasta hinnasta riippuu mitenkään sähkön hinnasta pörssissä. Veronkorotuksen jälkeen senttihinnan kiinteä osa on luokkaa 5,7 c/kWh. Jos tähän lisätään vielä parikymmentä prosenttia toimintavarmuuden lisävaatimusten aiheuttamaa lisää – kaikki senttihinnan kiinteää osaa lisääviä kuluja – olemme nopeasti suhteessa kiinteä:muuttuva 7:5. Tuota varten ei olisi kannattanut investoida etäluettavia mittareita.
Kaikki laskelmani sähkön varastoinnin kannattavuudesta kokivat juuri merkittävän takaiskun.

Sähköveron nousu 0,37 c/kWh?

Hallituksen kehysriihessä sopimasta sähköveron nostosta ei ole vielä virallista tietoa. STT on Iltasanomien ja Iltalehden mukaan kertonut, että veronkorotuksella aiotan kerätä 80 miljoonaa euroa, mutta tarkkaa korotusta ei ole kerrottu.

Helsingin Sanomilla on sivullaan laskuri, jolla voi laskea oman korotuksensa ”HS:n hallituslähteiden tietojen mukaisella korotuksella” jälleen ilman tarkkoja lukuja.

Laskurista on kuitenkin helppo kokeilla, että korotus olisi 0,37 c/kWh. Tuo on iso korotus. Se vastaa kymmenesosaa sähkön pörssihinnasta.

Korotus koskee vain veroluokkaa 1 eli teollisuus on korotuksen ulkopuolella. Maatalous on ollut veron piirissä, paitsi että vero on maksettu sille viimeiset kaksi vuotta takaisin. Nyt maatalouskin Maaseudun Tulevaisuuden mukaan joutuu maksamaan täyden veron.

Sähköveron laskemista hankaloittaa se, että siihen liittyy huoltovarmuusmaksu, ja kummastakin maksetaan arvonlisäveroa. Nykyisillä hinnoilla jo nyt maksetaan valtiolle sähkön kuluttajahinnasta yli kolmannes.

Vaikuttaa siltä, että hallitus tekee kaikkensa, että öljylämmityksestä saadaan taas sähköä halvempi lämmitysmuoto.

Muutettu 23.3.: kuva lisätty, ks. Hallituksen muut energiapäätökset

18.3.2013 Tiistain sähkön hinta tunneittain

Tiistaina Saksassa on jälleen aurinkoenergian vuoksi pudotus iltapäivän hinnassa. Saksassa on kuitenkin illalla korkea piikki, mitä Pohjoismaissa ei ole. Suomen ja Ruotsin hinta eroaa vain parina tuntina aamupäivällä.

Sähkön hinta on suunnilleen ennusteen mukainen eikä ennuste muutu (4,2 – 4,3 c/kWh).

15.3.1013 Öljyn hinta reilusti alas

Öljyn hinta putosi tänään vertailuhinnasta 1,106 €/l hintaan 1,091 €/l. Tämä hinta on HOK-Elanto-ABC yhteistyön ilmoittama hinta nettisivulla -5% bonusalennus.

Viime aikoina on puhuttu paljon euron arvon putoamisesta ja öljyn hinnan kallistumisesta. Kumpikin on roskaa.

Lämmitysöljyn hintaa tarkastettiin viimeksi viime viikon keskiviikkona. Tuolloin euron arvo oli jopa pikkuriikkisen alempana kuin nyt ja raakaöljyn dollarihinta on pudonnut hinnasta 111,6 $/bbl hintaan 109,0 $/bbl.

Euroissa hinta oli 85,8 €/bbl ja nyt se on 83,4 €/bbl. Tämän alempana eurohinta on ollut tänä vuonna vain viikon verran tammikuun puolivälissä.

Lämmitysöljyn hinnalla on selvästi vielä varaa pudota. Joulun tienoilla, kun raakaöljy oli euroissa suunnilleen saman hintaista, lämmitysöljy maksoi vain 1,06 €/l.

Epäterve tuonti Venäjältä

Lehdistössä kiinnitettiin huomiota, kun tuonti Venäjältä oli 6.3. kello 8 – 10 nollilla. Tällaista ei ollut tapahtunut vuosiin.

Venäjällä on käytössä kapasiteettimaksu 2,5 c/kWh aamun ja illan kysyntäpiikien aikana. Varsinaisen sähkön hinnaksi ei tällöin paljoa jää nykyisten halpojen pörssihintojen aikana. Sähkön tuonti on tullitonta ja verotonta.

Mutta tämä ei ole ainoa omitunen asia sähkön tuonnissa Venäjältä. Seuraavassa kuvassa (*) on jokainen tämän vuoden tunti ja sen aikainen sähkön hinta Suomessa ja tuonti Venäjältä megawatteina.

Normaalisti toimivassa markkinassa sähköä tuodaan sitä enemmän mitä kalliimpaa sähkö on. Tällöin tuonti perustuu tarpeeseen. Kaikkien tuntien kuvassa pitäisi järjestyä suoralle, joka alkaa vasemmasta alanurkasta ja jatkuu oikeaan ylänurkkaan.

Suomen tuonti Venäjältä on kuitenkin täsmälleen päinvastoin. Sähköä tuodaan sitä enemmän mitä halvempaa sähkö on Suomessa. Punainen viiva kuvassa on se, kuinka tuntihinnat keskimäärin käyttäytyvät. Suhde on tilastollisesti erittäin merkittävä (p<0.001).

Tilanne 8.3.2013
Punaiset tunnit ovat 0.00 – 6.00 Suomen aikaa
Kaavio ja laskelmat tehty ohjelmalla R.

Toisaalta tämä on luonnollista. Venäjältä tuodaan ylijäämäenergiaa silloin, kun heillä on sitä. Parhaiten sitä on öisin. Erityisen hyviä ovat ne kaksi tuntia, jolloin Venäjällä kello on 21-23, mutta Suomessa vielä ruuhkatunnit 19-21.

Toisaalta tällä tuhotaan suomalaisilta perusvoimaloilta yön tuntien viimeinenkin kannattavuus. Venäjältä tuodaan joka yö sähköä tyypillisesti 1000 megawatin teholla, joka olisi voitu tuottaa aivan helposti Suomessa suomalaisella työvoimalla, maksaen suomalaiset verot ja mahdollisesti jopa suomalaisella bioraaka-aineella.

Tuonti Venäjältä painaa hintoja alas perusvoimantuotannon kannalta pahaan aikaan, mutta tuosta sähköstä ei olisi muutenkaan maksettu yli neljää senttiä kilowattitunnilta (kuvan punaiset tunnit). Eipä noista siis olisi kovin paljon ollut suomalaisten voimaloiden katteen kohottajiksi.

Mutta on aivan selvää, että sähköä ei tuoda Venäjältä sen takia, että sitä tarvittaisiin. Tuonti vaikuttaa pikemminkin hyvin epäterveeltä.

(*) Kuvassa on jätetty pois yksi tunti, jolloin sähkön hinta oli Suomessa 20 c/kWh (viime maanantai). Tuonti Venäjältä on oikeasti useimmiten samoissa lukemissa, joten kasautumat on saatu havainnollisemmiksi levittämällä tuontilukemaa satunnaisesti enintään 100 MW alas tai ylöspäin. Regressiosuoran laskennassa tuota satunnaisuutta ei ole mukana. Luottamusvälin (95%) mukaan sähkön tuonti putoaa 94 – 155 MW, kun sähkön hinta nousee yhden sentin kilowattitunnilta.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/suomi+ei+tarvinnut+sahkoa+venajalta+ensimmaista+kertaa/a884767
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/03/06/sahkontuonti-venajalta-katkesi-tanaan-ensimmaista-kertaa-ei-kannattanut/20133524/170

PS. Kuten tilastoissa yleensäkin, luvuista ei voi sanoa, mikä on syy ja mikä on seuraus. Edellä on oletettu, että tuonti Venäjältä on seuraus sähkön puutteesta Suomessa eli korkeista sähkön hinnoista. Täsmälleen saman kuvaajan voi luke myös niin, että Venäjän tuonnin lisääntyminen laskee hintoja Suomessa. Näin ei toivottavasti ole, koska tuonnista tekevät aloitteen suomalaiset – vai tekevätkö? Aineiston selittää oikein hyvin myös se, että Venäjältä pusketaan sähköä silloin kuin heille sopii aivan riippumatta Suomen markkinatilanteesta.

Helmikuun 2013 lopullinen kuukauden keskihinta 3,943 c/kWh

Helmikuun loppu jatkui tasaisen matalana noin tasolla 4,0 c/kWh. Tyypillinen kuvio eli maanantaista keskiviikkoon hinta nousi (korkeimmillaan 4,1 c/kWh), ja torstaina hinta taas lähti laskuun.

Merkillepantavinta helmikuussa oli se, ettei Suomen hinta eronnut Ruotsin hinnasta kertaakaan. Tämä toi Suomeenkin niin matalan hinnan, ettei siihen ole helmikuussa oikein viime aikoina totuttu. Keskihinta on 3,943 c/kWh (*).

Viimeksi sähkö oli helmikuussa näin halpaa vuonna 2009. Sähkö oli nyt halvempaa kuin keskiarvo 2000 – 2012, joka on 4,05 c/kWh.

Ennuste onnistui koko kuukauden erittäin hyvin. Kuun alun ennuste 4,2 c/kWh oli vain 6,5% liian korkea. Jo 3. päivä ennuste korjattiin alle 3% päähän lopullisesta, mutta nousukausi 10. päivän jälkeen nosti ennusteen uudelleen lähes 4% liian korkeaksi. Ennuste oli kuitenkin lopullisesti alle 3% liian korkea 16. päivä ja alle 2% liian korkea 18. päivä ja alle 1% liian korkea 19. päivä. Ennuste oli alle 3% väärässä 18 päivää, alle 2% väärässä 12 päivää ja alle 1% väärässä 9 päivää.

(*) Hinta on Ruotsin ajassa eli yhden tunnin siirtymä kuun alussa ja lopussa saattaa aiheuttaa Suomen hintaan muutaman tuhannesosan eron.