Kategoria: markkinaraportti

16.9.2013 Lämmitysöljyn hinnassa pieni pudotus

Lämmitysöljyn vertailuhinta on pudonnut puolisen prosenttia, tasolta 1,092 €/l tasolle 1,087 €/l.(*)

Raakaöljyn hinta on samana aikana pudonnut puolitoista prosenttia.

Lämmitysöljy oli aikaisemmin hieman keskiarvoa edullisempi verrattuna raakaöljyn hintaan, mutta nyt sen hinta on noussut noin pitkäaikaiseen keskiarvoon, lämmitysöljy on 2,15 kertaa kalliimpaa kuin raakaöljy.

Sähkölämmityksen vertailuhinta säilyy tasolla 5,5 c/kWh. Tuon hintainen pörssisähkö lämmittää suoralla sähkölämmityksellä samalla hinnalla kuin vertailuhintainen lämmitysöljy 90% hyötysuhteella.

Raakaöljyn hinnan odotetaan pysyvän noin nykyisellä tasolla. Syyrian tilanteen rauhoittuessa voimme odottaa lievää laskua. Euron arvoa tilanteen rauhoittaminen on nostanut (suurin osa viimeisen viikon raakaöljyn halpenemisesta johtuikin euron arvon noususta eikä raakaöljyn dollarihinnan laskemisesta).

(*) Vertailuhinta on HOK-Elanto-ABC:n julkaisema halvin lämmitysöljyn hinta -5% bonus. http://www.hok-elanto.fi/ostoksille/abc/abc-lammitysoljy/

9.9.2013 Lämmitysöljyn hinta nousi odotetusti

Kuten lauantaina ennustettiin, lämmitysöljyn hinta nousi maanantaina reilusti, 1,8%. Entinen HOK-Elanto-ABC-vertailuhinta oli 1,073 €/l ja uusi 1,092 €/l (toimittajan sivulla olevista hinnoista on poistettu 5% bonus.

Raakaöljyn hinta on kuitenkin pudonnut lauantaista jonkin verran. Euron arvo on noussut 1,318:sta dollarista 1,3259:ään dollariin. Brentöljytynnyrin hinta taas on pudonnut 116:sta 114:ään dollariin.

Toimittajan katetta kuvaava indeksi siis nousi kerralla 2,04:stä 2,09:ään, mikä on kuitenkin vieläkin alhainen arvo. On siis odotettavissa, että lämmitysöljyn hinta nousee lisää.

Öljyllä tehtävän lämmityksen hinta vastaa nyt pörssisähkön hinnalla 5,5 c/kWh tehtävää suoraa sähkölämmitystä. Nousua on yksi kymmenys.

7.9.2013 Raakaöljy kalleinta kahteen vuoteen

Brent-raakaöljy maksaa nyt 116 dollaria tynnyriltä, mikä on vielä pari dollaria enemmän kuin maanantaina. Hinta on dollareissa korkeimmillaan kahteen vuoteen (mutta ei euroissa). Lämmitysöljyn ja raakaöljyn hinta ei ole ollut näin kaukana toisistaan ainakaan vuoteen.

Hinnan nousun takana on yksinkertaisesti yksi Venäjän presidentti Putinin lause: ”tuemme Syyriaa vaikka USA hyökkäisi sinne”.

USA:n ja Euroopan lehdistö on hymistellyt, että Putin on ilmeisesti harmittomasti päästään vialla. Meidän suomalaisten pitäisi tietää toisin.

Osansa hinnan nousussa voi olla myös kymmenkunnalla suurella venäläisellä sotalaivalla, jotka ovat matkalla Syyriaan, ja joista suomen lehdistö on unohtanut mainita.

Myös euro on heikentynyt dollaria vasten (1,318 tällä hetkellä, oli kaksi viikoa sitten lähes 1,34). Yhdessä tämä on nostanut raakaöljyn hinnan euroissa aivan pilviin.

Raakaöljyn hinta euroissa on nyt noussut 29.7. tarkastuspisteen jälkeen:

  2.9. jälkeen:  +2,0%
  27.8. – 2.9.:  +4,4%
  13.8. – 27.8.: +0,6%
  29.7. – 13.8.: +1,8%
  ——————–
  yhteensä       +8,8%

Lämmitysöljyn hinta on noussut, mutta ei läheskään yhtä nopeasti kuin raakaöljyn hinta. Vertailuhinta litra ABC lämmitysöljyä / litra raakaöljyä on nyt alempana kuin kertaakaan reilun vuoden tarkkailuaikanani: 2,04.

Odotan hinnan nousevan pian nykyiseltä tasolta 1,07 €/l tasolle 1,13 €/l ja mahdollisesti rekyylinä hieman ylikin (ABC-hinnassa otetaan huomioon 5% bonus).

Ellet usko, että USA perääntyy selvästi ja pian aikomuksestaan hyökätä Syyriaan, tällä hetkellä on viimeinen hetki tilata syksyn lämmitysöljyt vaikka hinta onkin jo paljon korkeammalla kuin vasta pari viikkoa sitten. Kuluttajahan saa lämmitysöljyn tilaushetken hinnalla, yritykset joutuvat maksamaan toimituspäivän hinnan.

Rämistäjät haluavat nostaa lämmitysöljyn hintaa

Kuva: Wikipedia (Public domain)

Talouselämä-lehti on uutisoinut lämpöpumppuyhdistyksen tiedotteen. [1]

Eipä siinä mitään. Lämpöpumput säästävät lämmityksessä niissä paikoissa mihin ne sopivat. Erityisen mukava niillä on jäähdytellä kesällä mihin muut lämmitysmuodot eivät veny.

Metsään kuitenkin mennään seuraavassa:

Hirvosen mielestä Ruotsi olisi hyvä esimerkki Suomelle. Ruotsi nosti lämmitysöljyn verot dieselin tasolle, ja lämpöpumppujen myynti räjähti.

”Suomessahan tällaista keskustelua ei ole edes uskallettu käydä. Miksiköhän?” Hirvonen kysyy.

Julistanpa siis keskustelun avatuksi.

Suomessa viimeiset kaksi vuotta sähkö on ollut jopa suorassa sähkölämmityksessä edullisempaa kuin polttoöljy. Olisi aika hullua odottaa, että jotain tapahtuu, jos lämmitysöljyn veroja vielä nostetaan.

Korkeasta hinnasta huolimatta polttoöljyä ei ole vaihdettu suoraan sähkölämmitykseen. ”Miksiköhän?”, Esa kysyy.

Huoltovarmuuden kannalta on aivan mahtavaa, että ihmisillä on puolen vuoden lämmitys varastossa. Suomalaiset puutalot homehtuvat helposti peruuttamattomasti pilalle. Paikat täynnä lastulevyä ja jäähtyvässä talossa on sataprosenttinen kosteus… Keski-Eurooppalaiset kivitalot ovat aivan eri juttu. Ne eivät eristä kunnolla, mutta eivät myöskään homehdu kerrasta pilalle.

On siis yhteiskunnan etu, että jotkut jäärät ylläpitävät öljylämmitystä, vaikka se onkin jo nyt kalliimpi kuin muut vaihtoehdot. Vastuulliset kansanisät voisivat jopa harkita lämmitysöljylle veroetua, etteivät kaikki vaihda siitä heti pois. Lämmitysöljyn toimitusinfrastruktuuri on saatava pidettyä hengissä.

Jos vaihtoehtoja etsitään, suora sähkölämmitys on käytännössä ilmainen investointi. Yhden kunnollisen lämpöpumpun hinnalla saa 10-20 sähköpatteria. Sähköpatterin jälkiasennus on se, että pistää töpselin seinään. Monella pienellä patterilla saadaan paljon tasaisempi lämpötila kuin parilla lämpöpumpulla. Tasainen lämpötila on erittäin olennainen energiansäästön kannalta, koska huonelämpötilaa voidaan pudottaa monta astetta ilman, että syntyy vedon tunnetta. Energiankulutus vähenee yli 5% / pudotettu aste.

Lämpöpumppujen kestosta ja huoltotarpeesta meillä ei ole vielä kunnollista käsitystä. Oma lämpöpumppuni rämisee pahasti ja ilmeisesti sille pitäisi tilata huolto – mutta kannattaisiko se saman tien uusia kokonaan reilun viiden vuoden iässä, kun huoltomiehen paikalle raahautuminen kuitenkin maksaa jo olennaisen osan pumpun hinnasta?

Minulla on epäilykseni siitä, maksavatko kaikki tällä hetkellä asennettavat pumput itseään ikinä takaisin.

Ilmalämpöpumput tarvitsevat eniten sähköä, kun ulkona on kylmä – eli sähköä tarvitaan muutenkin eniten. Suoralla sähkölämmityksellä sähkön tarve nousee lineaarisesti – kun ulko- ja sisälämmön ero nousee kaksinkertaiseksi, lämmityksen kuluttama sähkö nousee kaksinkertaiseksi. Ilmalämpöpumpuilla kulutus nousee enemmän kuin lineaarisesti: kovilla pakkasilla ne eivät toimi läheskään yhtä tehokkaasti kuin tavallisesti ja oikein kovilla pakkasilla olisi halvempi lämmittää suoralla sähkölämmityksellä.

Tämä tarkoittaa sitä, että lämpöpumpun käyttäjä tarvitsee kaikkein eniten sähköä juuri silloin, kun se on kaikkein kalleinta. Vastaavasti, kun öljylämmittäjä toteaa, että sähkön hinta nousee, hän vaihtaa sähkölämmityksestä öljylämmitykseen. Sähköverkon kuormitus putoaa juuri silloin, kun sen pitääkin.

Aivan täydellinen ratkaisu tämä sisäilman bakteereja pöllyttävä rämistinkään ei siis ole. Eikä ainakaan peruste nostaa lämmitysöljyn hintaa.

[1] http://www.talouselama.fi/uutiset/kova+vaite+lampopumput+vahentavat+paastoja+enemman+kuin+tuulivoima++ja+ilman+tukiaisia/a2202623

2.9.2013 Lämmitysöljyn hinta nousee, mutta ei yhtä paljon kuin raakaöljyn hinta on noussut

Yhdysvaltain päätöksen olla hyökkäämättä välittömästi Syyriaan on jo laskenyt öljyn hintaa. Kuitenkin tilanne ehti jo nostaa hintaa viitisen prosenttia pystysuoraan ylös, eikä hinta ole vielä palautunut kuin hiukan.

Vertailuhintana käytetty HOK-Elanto-ABC-hinta nousi maanantaina 0,9% mikä ei kuitenkaan täysin kompensoinut raakaöljyn hinnan nousua.

Raakaöljyn hinnan nousua on kiihdyttänyt myös euron arvon putoaminen viikossa 1,25%.

Lämmitysöljyn hinta / raakaöljyn hinta on nyt 2,08, mikä on poikkeuksellisen vähän. Sen alapuolella on tänä vuonna käyty vain kaksi kertaa ja siitä on tultu pikaisesti ylös. Siis joko raakaöljyn hinta tulee alas tai sitten lämmitysöljyn hinta nousee pikaisesti uudelleen.

Yhteenvetona viikon muutos on:

Lämmitysöljyn nousi tasolta 1,063  €/l tasolle 1,073 €/l. Lämmitysöljyn vertailuhinta nousee tasolta 5,3 c/kWh tasolle 5,4 c/kWh. Tällä raakaöljyn hintatasolla lämmitysöljyn ”luonnollinen hinta” olisi yli 1,10 €/l.

Viime vuonna oli havaittavissa, että lämmityskauden alussa öljyn myyjät parantelivat katteitaan, joten edessä saattaa olla kovakin lämmitysöljyn hinnankorotus.

Elokuun 2013 yhteenveto: 4,347 c/kWh (10,7 c/kWh)


Elokuun lopullinen sähkön hinta on

4,347 c/kWh. Eli pyöristettynä juuri ja juuri 4,3 c/kWh. Tyypillisenä kuluttajahintana tämä on 10,7 c/kWh. Kuun alussa ennustettu 4,2 c/kWh osui hyvin toteutuneeseen eli hinta on tilastollisesti normaali.

Tämän vuoden elokuun sähkön hinta on hieman korkeampi kuin viimevuotinen, mutta hieman matalampi kuin toissavuotinen.

Sähkön hinta on ollut tänä vuonna erittäin tasainen. Kuukausihinnat ovat olleet jatkuvasti 3,9 – 4,5 c/kWh.

Minulle ei ole vielä selvinnyt, miksi elokuu on jatkuvasti keskimääräistä kalliimpi kuukausi. Kylmä kuukausi se ei vielä ole – verrattuna esimerkiksi maalis-huhtikuuhun, jotka ovat yleensä halvempia kuukausia (ei tänä vuonna – mutta tänä vuonna tammi-helmikuu oli elokuuta halvempi). Ilmeisesti takana on se, että Ruotsissa kulutuetaan vesivarat maksimiteholla loppuun keväällä.

Elokuussa mielenkiintoisinta oli seurata, kuinka Ruotsin hinta nousi loppukuusta Suomen tasolle. Suomen hinta oli alkukuussa jopa yli 40% Ruotsin hintaa korkeampi, mutta loppukuussa ero katosi. Eron katoaminen johtui hinnan noususta Ruotsissa, mikä ilmeisesti lähinnä johtui siitä, että sähkönsiirtokapasiteettia Norjan halvimmilta alueilta Ruotsiin ja toisaalta Pohjois-Ruotsista Etelä-Ruotsiin oli huollossa.

Ylempi Suomen hinta, alempi Ruotsin.

Kuukausitasolla ero Ruotsiin jäi kahdeksaan prosenttiin (0,30 c/kWh).

Ruotsalaiset tuskin pitävät siitä, että heidän sähkönsä hintaa nostaa kysyntä Suomesta. Vielä vähemmän he tulevat pitämään siitä, että Suomen hallitus on nostamassa Ruotsin sähkön hintaa pistämällä veroja vesi-, bio- ja ydinvoimatuotannolle pörssihintaa nostavasti. Saammepa nähdä, mitä ruotsalaiset keksivät kostoksi (olen ollut toistakymmentä vuotta ruotsalaisessa yrityksessä töissä, joten on turha kommentoida, etteivät ruotsalaiset sellaista tee).

Viikonlopun ja arkipäivän välinen hintaero oli taas korkea: viikonloput olivat 22% arkipäiviä halvempia,

Vuorokauden keskihinta ylitti öljylämmityksen hinnan 8.8. ja 22.8., ja oli lisäksi samanhintaista 7.8., 9.8. ja 28.8.

23.8. lähtien hintoja nosti pari kymmenystä Meri-Porin hajoaminen. Kallein päivä oli kuitenkin 8.8., mihin ei löytynyt erityistä syytä. Tuonti Venäjältä oli käytännössä nolla 10.8. asti.

8.8. lyötiin monta ennätystä: se oli vuoden kolmanneksi kallein päivä ja hintaero Ruotsiin oli vuoden toiseksi suurin (+41%).

Ennuste onnistui elokuussa erinomaisesti. Ennakkoennuste 4,2 c/kWh ei ollut kuin kymmenyksen väärässä. Kuun alussa sähkön hinta oli hetken niin alhainen, että ennuste oli 5-8% väärässä muutaman päivän, mutta sen jälkeen ollut alle viiden prosentin päässä oikeasta kuukauden keskihinnasta. Ennuste oli 3% tarkkuudella oikein 6.8. ja sen jälkeen. 15. – 20. päivä oli jakso, jolloin hinta oli matala ja ennuste oli yli 2% väärin, mutta kokonaisuutena ennuste oli 2% tarkkuudella oikein 18 vuorokautta. 1% tarkkuudella ennuste oli oikein 9 vuorokautta, mutta lopullisesti 1% tarkkuus saavutettiin vasta 27.8. Saman tien löydettiin kuitenkin lopullinen keskihinta muutaman tuhannesosan tarkkuudella.