Kategoria: markkinaraportti

24.9.2014 Lämmitysöljyn halvinta pariin vuoteen, uusi vertailuhinta 0,995 €/l

Lämmitysöljyn vertailuhinta laski keskiviikkona yli sentillä. Uusi vertailuhinta on 0,995 €/l. Näin alhana vertailuhinta ei ole ollut ainakaan kahteen vuoteen, todennäköisesti ei kertaakaan Libyan sodan alkamisen jälkeen.

Vertailuhinta on siis ainoa netissä avoimesti oleva lämmitysöljyn hinta eli HOK-Elanto-ABC:n hinta, josta on vähennetty 5% bonus. Tämä on yleensä samaa luokkaa, kuin hinnat, jotka saadaan pyytämällä tarjous weblomakkeen kautta muilta toimittajilta.

Viime viikolla (16.9.2014) lämmitysöljyn hinta nousi, mikä oli omituista, koska raakaöljyn hinta oli laskenut juuri neljä prosenttia. Nyt hinta laskee prosentin vaikka raakaöljyn hinta on noussut 1,4%.

Raakaöljyn dollarihinta ei ole muuttunut viime viikosta, se on yhä hieman alle 97 dollaria tynnyriltä. Euro on kuitenkin pudonnut alle 1,28:n mikä on nostanut raakaöljyn eurohintaa tuon 1,4%.

Lämmitysöljyn ja raakaöljyn hintojen suhde on 2,20, mikä on yli pitkäaikaisen keskiarvon 2,16. Laskun varaa on siis yhä pari prosenttia. Nyt kuitenkin on lämmitysksenaloituskausi, jolloin öljyntoimittajien katteet ovat kunnossa.

Vertailuhinta suoraan sähkölämmitykseen laskee tasolle 4,4 c/kWh mikä sekin on tietysti alin taso kahteen vuoteen.  Tämä hinta on nyt syyskuussa ylitetty neljänä päivänä eli lämmitysöljy alkaa tähän hintaan olemaan jonkinlainen haastaja suoralle sähkölämmitykselle. Viimeiseen pariin vuoteen tämä on ollut harvinainen tilanne.

PS. Huomaa, että kuvaajassa, jossa on raakaöljyn hinta ja lämmitysöljyn hinta vierekkäin, kuvaajien asteikot eivät ole vertailukelpoisia, koska oikeassa ja vasemmassa akselissa nolla ei ole samassa kohtaa. Kuvassa on nyt uusi asteikko, joka on hieman lähempänä, mutta virhe on yhä iso.

16.9.2014 Lämmityskauden alun kunniaksi lämmitysöljyn tilaajilta otetaan rahat pois

Vertailuhintana käytetty HOK-Elanto-ABC-hinta-5% nousi tiistaina (1,005 euroa litra, nousua 0,003 euroa litra). Tämä siitä huolimatta, että raakaöljyn hinta on laskenut edellisestä 11 päivän takaisesta hinnanmuutospisteestä yli neljä prosenttia eli todella paljon. (Euron kurssi on täsmälleen sama 1,296 kuin 11 päivää sitten.)

Raakaöljyn ja lämmitysöjyn hintasuhde nousee niin korkealle, että sillä on käyty yleensä pari kertaa vuodessa noin viikon ajan (2,26, keskiarvo vuoden 2013 alun jälkeen 2,16). Tänä vuonna läheskään yhtä korkealla ei ole vielä käyty. Tämä kuvastaa sitä, että lämmitysöljyn myyjä pyytää lämmitysöljystä erittäin kovaa katetta.

Viimekin vuonna korkein kate lämmitysöljystä haukattiin syys-marraskuussa.

Tällä hetkellä lämmitysöljyn hinnan ratkaisee ensi sijaisesti se, että tilauksia tehdään paljon lämmityskauden alussa. Myyjät käyttävät tätä hyväkseen pistääkseen hintaan kunnon katteet.

Suoran sähkölämmityksen ja öljylämmityksen vertailuhinta pysyy suunnilleen samana, pörssihinta 4,52 c/kWh, kuluttajahinta 11,2 c/kWh. Tällä viikolla sähkön hinta on ollut sama kuin öljylämmityksen hinta (arkisin). Arkipäivisin kannattaa käyttää öljylämmitystä tälläkin hinnalla. Ja yöllä sähkölämmitystä.

Lisätietoja lämmitysöljy-sivulla.

5.9.2014 Lämmitysöljyn vertailuhinta nousi taas yli euroon litralta

Lämmitysöljyn vertailuhinta nousi perjantaina jälleen euron yläpuolelle tasolta 0,997 tasolle 1,002 euroa litralta.

Suoran sähkölämmityksen ja öljylämmityksen vertailuhinta pysyy kuluttajahintana tasolla 11,1 c/kWh ja pörssihintana se nousee tasolta 4,45 c/kWh tasolle 4,50 c/kWh.

Edellisestä hinnantarkastuksesta 29.8.2014 [3] itse asiassa raakaöljyn hinta on euroissa halventunut melkein prosentin. Hinta kuitenkin on noussut ja laskenut erittäin voimakkaasti koko viikon.[1]
Euron putoaminen dollaria vasten tasolta 1,31 tasolle 1,29 (nousi lauantaina takaisin tasolle 1,30) tuntuu olevan helpommin kuluttajille selitettävissä hyvänä välittömänä hinnannostosyynä. Se, että raakaöljyn hinta dollareissa on laskenut halvimmalle tasolle puoleentoista vuoteen (perjantaina 100,9 dollaria tynnyriltä, viikko sitten 103,0 dollaria tynnyriltä) ei sitten tunnu kiinnostavan ketään.
Raakaöljyn ja lämmitysöljyn hintojen suhde 2,15 on hyvin lähellä pitkäaikaista keskiarvoa (2,16), eli suuria hintamuutoksia tuskin tarvitsee pelätä. Nyt saattaa olla hyvä tilaisuus ostaa öljyä sellaisilta toimittajilta, jotka haluavat pitää lämmitysöljyn hinnan hieman alle eurossa litralta.
Itse ehdin juuri tilaamaan lämmitysöljyä viime viikon vertailun halvimmalta toimittajalta [2] alle 0,99 euron litrahinnalla.
Raakaöljyn nykyistä hintaa 100 dollaria tynnyriltä pidetään Saudi-Arabialle kipurajana, jonka alle mentäessä on odotettavissa tuotannon supistuksia. Siksi ei ehkä kannata lyödä kovin paljoa vetoa raakaöljyn hinnanlaskulla syksyn aikana.

[1] http://www.sahkolamppu.com/2014/09/392014-raakaoljyn-hinta-kavi-jalleen.html
[2] http://www.sahkolamppu.com/2014/08/3182014-kaikkien-lammitysoljyntoimittaj.html
[3] http://www.sahkolamppu.com/2014/08/2982014-lammitysoljyn-hinta-putosi-taas.html

Mitä on Suomen ja Ruotsin hintaeron takana? Alustavaa pohdintaa

Tein pikaisesti pientä hahmotelmaa, miten tuota Suomen ja Ruotsin välistä hintaeroa voisi alkaa analysoida. Käytin aineistona vain syyskuun alun 3,5 vuorokautta ja vain Pohjois-Suomen siirtotietoja. Nämä tiedot eivät siis missään mielessä ole oikein eikä lopullisia vaan aivan suuntaa antavia.

Ensinnäkin, hintaeroa pitäisi syntyä vasta, kun koko siirtokapasiteetti on käytössä. Tämän varmistin seuraavasta kaaviosta.

Kertaakaan ei ole syntynyt hintaeroa, jos kapasiteetti Ruotsista ei ole täysin käytetty.

Yksi tärkeä asia ymmärtää tästä kuvasta on se, että pullonkaulatuloja voi syntyä vain, jos siirtokapasiteetti Ruotsista on 100% käytössä. Ja vain tällöin syntyy hintaeroja. Pullonkaulatulot ovat siis hintaero * maksimituontikapasiteetti, jossa tosin maksimituontikapasiteetti voi vaihdella, mutta on yleensä 2700 MW.

Miten sitten hintaero jakaantuu? Seuraavassa histogrammissa näkyy hintaerot (kuinka monta tuntia) silloin, kun tuontikapasiteetista on käytetty 100%.

(Kuvasta puuttuu yksi hintaero, joka oli hieman yli yhden sentin.)

Yllättävä tieto on se, että vaikka tuontikapasiteetista olisi käytössä 100%, useimmiten siitä huolimatta hintaero oli nolla (kolmekymmentä kuusi 56:sta tunnista). Tämä selittynee sillä, että tässä on mukana vain Pohjois-Ruotsin tuonti, Keski-Ruotsin tuonti on tuossa tapauksessa joustanut.

Mielenkiintoisempi tulos saadaan, kun verrataan hintaeroa Suomen sähkönkulutukseen. Tässä ei vaikuta se, että aineisto on vain Pohjois-Ruotsista.

Nyt maksimikulutus on alle 10000 MW, mutta talvella se voi nousta 15000 MW:iin.

Kuten odottaa sopii, hintaero nousee, mitä enemmän Suomessa kulutetaan sähköä. Tuo nousu saattaa olla jopa eksponentiaalista, mutta sen ymmärtämiseksi täytyy käydä läpi paljon suurempi aineisto. Talvella myös hintaero saattaa leikkaantua tietyn rajan yli mentyään, kun uudentyyppinen voimala kannattaa käynnistää.

3.9.2014 Raakaöljyn hinta kävi jälleen halvimmassa kolmeen vuoteen, mutta palasi takaisin

Kuva: oil-price.net

Brent-öljyn hinta kävi taas tiistaina ennätyksellisen alhana, mutta nousi takaisin lähes entiselle tasolleen keskiviikkona.

Maanantain brent-raakaöljyn hinta pyöri lähes 103 dollarin tasolla. Tiistain huonojen talousuutisten seurauksena hinta romahti 100 dollarin tasolle (päivän alin oli 100,2). Keskiviikkona tuli uutinen (väärä?) Ukrainan tulitauosta, jolloin hinta nousi takaisin 102 dollarin tienoille. Keskiviikon päätöskurssia ei vielä tiedetä, koska kaupankäynti on yhä aktiivinen USA:ssa.

Euro on ollut melko vakaa 1,310 – 1,3015 tasolla.

Hinta on viimeksi pyörinyt sadan dollarin tienoilla huhti-toukokuun vaihteessa viime vuonna. Euro oli tuolloin alempana (1,30 – 1,31), joten itse asiassa tiistain hinta 100,2 dollaria tynnyriltä on nyt euroissa hieman alempi kuin 99,9 dollaria tynnyriltä viime vuonna. Siksi halvempaa hintaa pitää hakea noin 3 vuoden takaa.

Tämä ei vielä vaikuta lämmitysöljyn hintaan, joka on pikemminkin lähiaikoina nousussa kuin laskussa.

Lisätietoja: http://in.reuters.com/article/2014/09/03/markets-oil-idINL5N0R41UT20140903

Fingridin uusin yritys välttää rakentamasta uusi siirtoyhteys Ruotsista

Fingrid julkaisi tänään tiedotteen ”Suomi yhä enemmän riippuvainen sähkön tuonnista”.

Aivan hyödyllinen puheenaihe. Ja aivan totta. Paitsi että kaikki ei ole aivan niin miltä näyttää.

Kyseessähän on Fingridin kampanja yrittää välttää rakentamasta pakollinen uusi tuontiyhteys Ruotsista. On hyvä korostaa riippuvaisuutta sen sijaan, että korostaisi sitä, ettei Suomessa yksinkertaisesti ole voimaloita tuottamaan kylmänä talvipäivänä tarvittava sähkö. Ensimmäisestä pääsee eroon lisäämällä voimaloita (ei tule tapahtumaan) ja toisesta vain sillä, että Fingrid kuluttaa parisataa miljoonaa pullonkaulatulovoittojaan uuden tuontiyhteyden rakentamiseen Ruotsista.

”Tämän vuoden tulos muodostuu ennakoitua suuremmaksi”. …Kantaverkkopalvelun hintoja alennetaan…”

Tämänkin voi tulkita yritykseksi lahjoa muut olemaan huomaamatta, että Suomen sähkön hinta on järjettömän paljon kalliimpi kuin Ruotsissa.

Aikaisemmassa artikkelissa [2] laskettiin vuoden pullonkaulatulojen olleen heinäkuun loppuun mennessä 58 miljoonaa euroa. Elokuun pullonkaulatulot olivat [3] noin 8 miljoonaa euroa eli elokuun loppuun mennssä pullonkaulatuloja oli 66 miljoonaa euroa.

Fenno Skan 2 -yhteys Ruotsista maksoi 315 miljoonaa euroa eli tänä vuonna on kerätty jo tähän mennessä viidennes seuraavan yhteyden hinnasta.

Fingridillä varmaan polttelee taskun pohjalla 66 miljoonaa ylimääräistä rahaa, ja onhan se epätoivoista yrittää jakaa se asiakkaille sen sijaan, että lisätään huoltovarmuutta tekemällä uusi siirtoyhteys Ruotsista esim. SE3-alueelta. Mutta se ei ole järkevää eikä mitä ilmeisesti EU-säännösten mukaan laillistakaan. EU-säännösten mukaan yhteyksiä on lisättävä kunnes hinta on sama yhteyden kummallakin puolella.

Sähkön kulutus on noussut niin paljon, ettei Olkiluoto 3 enää riitä täyttämään vajausta. Olkiluoto 3:n myöhästyminen on siis jo nyt erittäin huono argumentti tehdä päätöksiä. Suomen sähkön kulutus pakkaspäivänä on 15000 MW, kun Suomen voimaloista viimeistkin tehot raapimalla päästään 14000 MW:n tasolle ja normaalitaso on paljon alempi.

Miksi sitten Suomessa on muodostumassa Fingridin johdolla konsensus, että halutaan maksaa Ruotsia ja Saksaakin korkeampia hintoja? Esimerkiksi elokuussa Suomen hinta oli 11% korkeampi kuin Ruotsissa ja heinäkuussa peräti 24%. Totuus on se, että sen jälkeen, kun Ruotsista rakennetaan vielä yksi siirtoyhteys, Suomen voimaloista suurin osa ei käynnisty enää muuta kuin juuri talvipakkasilla. Ne ovat niin kilpailukyvyttömiä. Eli hyvin pian ne eivät käynnisty ollenkaan vaan puretaan pois.

Ehkä se ainoa tapa ratkaista tämä ongelma on poistaa voimaloilta täysin keinotekoisia kilpailun esteitä ja käynnistää hiilivoimalat (Inkoo) uudelleen vaikka valtion tuella. Tilanne on nyt se, että joko värjöitellään kylmässä tai tuotetaan hiukan lisää hiilidioksidia puidemme iloksi. Ei kannattaisi lämmitellä enää pissaamalla housuihinsa.

[1] http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Suomi-yh%C3%A4-enemm%C3%A4n-riippuvainen-s%C3%A4hk%C3%B6n-tuonnista.aspx

[2] http://www.sahkolamppu.com/2014/07/pullonkaulatulot-suomen-ja-ruotsin.html

[3] http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/markkinoiden_yhtenaisyys/pullonkaulatulot/Sivut/Ruotsi.aspx?showTable=1

(Päivitys kello 19.30: muutettu kaksi gigawattia megawateiksi.)