Kategoria: markkinaraportti

Vuoden 2014 tuntihintojen jakautuma lokakuun loppuun mennessä

Tuntien lukumäärä eri kategorioissa puolen sentin kilowattitunnilta välein (pörssihinta).

Kun nyt lauantain ja sunnuntain välissä on vuoden viidenneksi halvin tunti, on hyvä hetki katsoa vuotta taaksepäin ja katsoa, minkälaisia tuntihintoja vuoden 2014 kymmenenä ensimmäisenä kuukautena on ollut.

Vuoden kallein tunti on maksanut 12,1 c/kWh ja se oli 2.6.2014 keskipäivällä. Muutkin kalleimmat tunnit keskittyvät touko-kesäkuun vaihteeseen. Vasta viidenneksi kallein tunti oli keskitalvella, 14.1.2014 18.00 – 19.00 10,0 c/kWh. Sijat 8 ja 9 menevät syyskuun loppuun, 25.9.2014 19.00 -21.00 9,2 – 9,3 c/kWh. Kolmisenkymmentä kalleinta tuntia kaikki liittyvät näihin kolmeen ajanjaksoon. Vain viisi kolmestakymmenestä kalleimmasta tunnista oli talvella.

Yli yhdeksän sentin tunteja on ollut vain 13 kappaletta. 8,0 – 8,99 c/kWh 51 kappaletta. 7,0 – 7,99 c/kWh 86 kappaletta. 6,0 – 6,99 c/kWh 239 kappaletta. Yhteensä yli kuuden sentin tunteja oli vain viisi prosenttia vuoden tunneista, yksi kahdestakymmenestä.

Tuntihinnat järjestettynä jonoon suuruusjärjestyksessä.

Vuoden kaikki halvimmat tunnit ovat olleet aamuyöllä. Vuoden halvin tunti on maksanut 0,7 c/kWh ja se oli 27.10.2014. Viisi kuudesta halvimmasta päivästä on ollut loka-marraskuun viikonloppuöitä. Sitten tulee 15.3.2014 ja 21.3.2014, jolloin oli pari reilun sentin hintaista aamuyön tuntia. Sijalla yhdeksän on 13.4.2014, 1,3 c/kWh. Juhannuksen halvin tunti on vasta 11. halvin, 1,4 c/kWh. Vappupäivän jälkeisenä sunnuntaina 1.6.2014 oli 19. halvin tunti, 1,5 c/kWh. Noin puolet halvimmista tunneista oli talvella, mikä on yllättävää.

Alle kahden sentin tunteja oli 25. Tästä noustiin nopeasti, sillä kahdella alkavia tunteja oli 533 eli 7% kaikista tunneista.

Valtaosana tunneista hinta alkoi kolmosella. Näitä oli 3387 kappaletta eli puolet kaikista (46%). Näistä noin puolet oli alle 3,5 c/kWh (1588 vs. 1799). Puolet kaikista tunneista maksoi alle 3,40 c/kWh ja puolet siis yli (mediaani).

95% tunneista hinta oli välillä 2,1 – 6,2 c/kWh. 50% tunneista hinta oli välillä 2,9 – 4,0 c/kWh.

Kuluttajahintoina

Kahtena kolmesta tunnista pörssihinta oli 3,0 – 4,5 c/kWh. Kuluttajahintana tämä on 9,3 – 11,1 c/kWh. Yhtenä tuntina kolmestatoista hinta oli alle 9,3 c/kWh, halvimmillaan 6,4 c/kWh. Yhtenä tuntina neljästä hinta oli yli 11,1 c/kWh, kalleimmillaan 20,6 c/kWh.

30-40 prosentin nipistys lämmityskuluissa ei ole mahdollista

Motivan tiedote tänään tuo ilosanomaa:[1]

”Jo lämmitysjärjestelmää ja huonelämpötiloja säätämällä lämmityskustannukset voivat pienentyä tehokkaasti – jopa 30 – 40 prosenttia ilman suuria remontteja.”

Ja lehdet ovat toistaneet uskollisesti tuota sanomaa.

30 – 40 prosentit säästöt lämmityksessä eivät vain ole mahdollisia ellei tuuli suoraan puhalla talon läpi. Ja tuon korjaamista sanoisin suureksi remontiksi.

Motivan oman ohjeen, jonka olen itse laskenut näissä artikkeleissa suunnilleen oikeaksi, mukaan, yhden asteen huonelämmön pudottamisella voi säästää viisi prosenttia lämmityskuluissa.(*)

40 prosentin säästö lämmityskustannuksiin saadaan siis pudottamalla sisälämpö kahdeksalla asteella, esimerkiksi 25 asteesta seitsemääntoista asteeseen.

Paitsi, että 17 astetta on liian kylmää ihmisille, lämpötilan pudottaminen 17 asteeseen ei ole suositeltavaa kosteuden takia. Jos kotona on missään kohdassa ilmaa, joka on 25 asteista ja sen suhteellinen kosteus on 60% – eli normaalia ja mukavan tuntuista huoneilmaa kerrostaloasujalle – sen kastepiste on 17 astetta. Tämä siis tarkoittaa, että tässä ilmassa on absoluuttisesti niin paljon vettä, että joutuessaan ympäristöön, joka jäähdyttää sen 17 asteiseksi, ilmasta lirahtaa ympäristöön puhdasta vettä. 100% kosteus tuhoaa todella nopeasti peruuttamasti kaikki rakennus- ja sisustusmateriaalit ympäristössään. Missään kohtaa asuntoa lämpötila ei saisi olla niin kylmä, että on mitään vaaraa suhteellisen kosteuden noususta sataan prosenttiin.

Voisiko sitten lämmitysjärjestelmän säätö tuoda tämän suuruusluokan etuja? Tuskin. Jos jossain on paikallisesti kuumempi, siihen pätee tuo 5% sääntö: yksi ylimääräinen aste talon ulkoreunustalla nostaa tuon kohdan energiankulutusta viisi prosenttia.

Veden lämmityksen osuus energiankulutuksesta on 10 – 20% eli sieltä ei saa 40% säästöjä, vaikka lakkaisi käyttämästä lämmintä vettä.

Aalto-yliopiston tutkimuksissa [2] lamppujen vaihtamisesta energiansäästölampuiksi ei mittauksin kyetty testitalossa havaitsemaan kokonaisenergiankulutuksen vähentymistä, koska lamppujen – kuten kaikkien kodin sähkölaitteiden – energia muuttuu loppujen lopuksi kuitenkin lämmöksi täsmälleen samalla hyötysuhteella kuin sähköpatteritkin.

(*) Tuo sääntö pätee hämmästyttävän hyvin kaikkialla, koska pohjoisessa yhden asteen säästö on prosentuaalisesti pienempi, mutta se saadaan suuremman osan vuotta. Myös perusfysiikka tukee tuota sääntöä, koska lämmönsiirto tason seinien lävitse on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon. Kotona tarvitaan sama energia ylläpitämään 25 astetta sisällä, kun ulkona on viisi astetta, kuin jos halutaan ylläpitää 20 astetta, kun ulkona on nolla astetta.

[1] http://www.motiva.fi/ajankohtaista/motivan_tiedotteet/2014/seuraa_ja_saada_saasta_jopa_satasia_sahkolammityslaskussa.6881.news

[2] http://www.ece.hut.fi/enete/Masters%20thesis-MDegefa.pdf

24.10.2014 Lämmitysöljyn hinnassa sähköntappopudotus, 91 – 95 senttiä litralta

Raakaöljyn hinta ja lämmitysöljyn hinta
(Punainen ja sininen ovat mahdollisimman samassa skaalassa)

Raakaöljyn hinta on noussut viikossa melkein viisi prosenttia.

Pelästyitkö? Ei kannata, sillä lokakuussa raakaöljyn hinta on laskenut viisitoista prosenttia, joista kuluttajahintoihin on siirtynyt vasta viitisen prosenttia. Kuluttajahinnoilla on vielä varaa pudota viisi prosenttia. Nyt tapahtunut raakaöljyn hinnannousu on erittäin maltillista ja suurin osa siitä johtuu euron hinnan laskusta.

Vertailuhinta(*) laskee perjantaina(**) 2,3% hintaan 0,947 euroa litralta. Tämä pudotus vaikuttaa aika dramaattisesti vertailuhintaan sähkölämmityksen kanssa. Tähän hintaan kuluttaja saa 90% hyötysuhteen kattilassa lämpöä hintaan 10,5 c/kWh (vastaa pörssisähkön hintaa 4,00 c/kWh edullisella alueella). Tämä ei vielä ole halvempaa kuin viimeaikaisen sähkön keskiarvo, mutta halvankin arkipäivän kalliit aamupäivän ja illan tunnit ovat varmasti tuon hinnan yläpuolella.

Viime viikolla oli kaksi päivää, jolloin öljylämmitys oli keskimäärin sähkölämmitystä halvempaa. Uudella rajalla niitä on kolme.

Agrimarket on ollut viimeaikaisten hintavertailujen halvin, ja sen perjantainen hinta on 0,918 euroa litralta (1000 litraa) ja 0,908 euroa litralta (2000 litraa). Agrimarket on tullut markkinoille vasta tänä vuonna, joten siitä ei ole pitemmän ajan vertailukelpoisia tietoja.

Agrimarketin halvimmalla hinnalla vertailu muuttuu jo mielenkiintoiseksi, sillä siihen hintaan öljyllä lämmitäminen on halvempaa kuin lokakuun keskihinta. Sillä tuotettu lämmityskilowattitunti maksaa enää 10,1 c/kWh vastaten sähkön pörssihintaa 3,7 c/kWh.

Jos vertaa raakaöljyn hintaa vastaavaa pitkäaikaisen keskiarvon mukaista hintaa (litran lämmitysöljyä hinnalla saa 2,16 litraa raakaöljyä), lämmitysöljyn hinnan pitäisi Suomessa nyt olla 0,88 c/kWh. Tällä hinnalla lämmityskilowattitunti maksaa enää 9,8 c/kWh, jolloin pörssisähkön hinnan pitäisi olla 3,4 c/kWh. Silloin Ruotsinkin halpa hinta alkaa olla jo rajalla.

Jos lämmitysöljyn hinta olisi pudonnut vastaten raakaöljyn hintaa 16.10.2014, tasolle 0,84 euroa litralta, silloin lämmityskilowattitunti maksaisi 9,3 c/kWh

                 e/l    c/kWh pörssi  
     HOK-Elanto  0,95   10,5   4,0
     Agrimarket  0,91   10,1   3,7
     Raakaöljy   0,88    9,8   3,4
     R.ö. 16.10. 0,84    9,3   3,0
     HOK 1.10.   0,99   11,0   4,4
     HOK 1.9.    1,00   11,1   4,5
     HOK 1.8.    1,01   11,2   4,6
     HOK 1.1.    1,04   11,6   4,8
     HOK 1.1.13  1,06   12,1   5,0
     HOK 21.8.12 1,16   12,9   5,9

(Vanhemmatkin hinnat on laskettu vuoden 2014 sähköverolla ja ALV:lla.)

(*) Vertailuhinta on HOK-Elannon ABC-lämmitysöljyn myyntihinta, josta on poistettu viiden prosentin bonus. Silloin hinta on ollut samaa luokkaa kuin muiden toimittajien keskiavo. Tämä hinta on ainoa, jonka saa avoimesti tarjouksena netistä. Hinta ei vaihdu toimituskoon mukaan, joten HOK-Elannon hinta on vertailukelpoisin minimitoimituserässä 1000 litraa.

(**) Hinta verkossa laskee hyvin usein perjantaina juuri ennen työpäivän loppumista. Hinta saadaan tilastoihin halvaksi mahdollisimman monena päivänä ja mahdollisimman harva voi ostaa tuohon hintaan.

Valtio vie sähkön hinnasta nyt 41%

Vuosi sitten kauhistelimme, että vuonna 2014 ensimmäistä kertaa valtio tulee saamaan sähkön hinnasta enemmän kuin tuottajat. Vuonna 2015 valtio tulee olemaan suvereeni ykkönen ja vie sähkön hinnasta 41%.

Sähkön tuottajalle sähkön hinnasta siirtyy vain reilu kolmannes, 36%.

Paikallinen sähköyhtiö saa piuhojen ylläpidosta 22% sähkön hinnasta. Sekin tuntuu paljolta, mutta on vain reilu puolet valtion saaliista.

Sähkön myyjän (”välittäjä”) palkkio on mitätön. Esimerkissä on Helsingin energian pörssisähkön välityshinta 0,17 c/kWh. Kyllä silläkin kuukausittaiset laskut tuntuvat tulevan perille.

Kuvassa ei oteta kuukauden perushintoja huomioon, mutta ne eivät vääristä paljon sähköä käyttävän kuluttajan tilannetta.

Vuoden 2015 tyypillinen sähkön hinta 5,91 c/kWh + 1,24*pörssisähkön hinta

Pörssisähkön hinnalla tulee vuonna 2015 olemaan entistä vähemmän tekemistä kuluttajan maksaman hinnan kanssa valtion kiinteiden verojen noustessa 0,43 c/kWh.

Pieni muutos sähkön kiinteässä osassa muuttaa valtavasti sitä, mikä sähkön hinnan pitäisi olla pörssissä, että sähkö olisi öljyä halvempaa. Sähkön hinta nousee verotuksen noston takia 3,5% ja öljyn hinta 2,7%. Tuo ero vaikuttaa vastaavan pörssisähkön hintaan yllättävän paljon.

Syyskuussa 2014 sähkön matalin hinta oli 3,2 c/kWh ja kallein hinta 4,7 c/kWh. Kumpikin olivat poikkeuksellisia päiviä ja suurin osa päivistä oli paljon lähempänä mediaania 3,8 c/kWh. Luulisi, että kallis päivä, joka on 1,5 c/kWh (47%) halvimman yläpuolella, olisi paljon kalliimpi kuluttajallekin. Ei ole. Valtava ja yhä kasvussa oleva kiinteä hintaosa hävittää hintaerot kuluttajahinnassa ja vastaava hintaero kuluttajahinnassa on ensi vuonna vain 19%.

pörssihinta     kuluttajahinta

              2013   2014   2015
              ——————
3,2 c/kWh      9,2    9,5    9,9
4,7 c/kWh     11,1   11,4   11,7
              ——————
ero            1,9    1,9    1,9
prosentteina   21%    20%    19%

47% nousu pörssihinnassa nostaa kuluttajahintaa noin 20%, ja tämä ero on pienentynyt prosenttiyksiköllä joka vuosi. Valtavan suuri osa päivähinnoista on mediaanin ympäristössä, jossa kuluttajahinnan heilunta on hyvin pientä.

Vuonna 2015, kun sähkövero nousee arvonlisäveron kanssa 0,43 c/kWh, sähkön hinnan kiinteä osa tulee nousemaan tasolta 5,56 c/kWh tasolle 5,99 c/kWh – mutta koska sähköyhtiön provisio on pudonnut 0,08 c/kWh, (*) laskennassa käytetään näillä näkymin hintaa 5,91 c/kWh:

Sähkön tyypillinen kuluttajahinta on 5,91 c/kWh + 1,24*pörssihinta
Esim: Sähkön hinta pörssissä 3,9 c/kWh + ALV 24% (0,94 c/kWh)
 + Sähköyhtiön provisio 0,17 c/kWh (Helen, päiväsähkö, sis ALV)
 = 5,01 c/kWh (sähkön myyjän ilmoittama kuluttajahinta)
 + Sähkön siirto 2,95 c/kWh (Caruna, päiväsähkö, sis. ALV, tilanne 19.10.2014)
 + Sähkövero, CO2-maksu ja huoltovarmuusmaksu 2,79 c/kWh (kiinteä, sis ALV)
(sähkön siirtäjän ilmoittama kuluttajahinta: 5,74 c/kWh)
 = 10,75 c/kWh
Vuoden 2014 vastaava laskelma on:

Sähkön tyypillinen kuluttajahinta on 5,56 c/kWh + 1,24*pörssihinta
Esim: Sähkön hinta pörssissä 3,9 c/kWh + ALV 24% 0,94 c/kWh
 + Sähköyhtiön provisio 0,25 c/kWh (Vattenfall, päiväsähkö, sis ALV)
 = 5,09 c/kWh (sähkön myyjän ilmoittama kuluttajahinta)
 + Sähkön siirto 2,95 c/kWh (Fortum sähkönsiirto, päiväsähkö, sis. ALV, tilanne 1.12.2013)
 + Sähkövero ja huoltovarmuusmaksu 2,36 c/kWh (kiinteä, sis ALV)
(sähkön siirtäjän ilmoittama kuluttajahinta: 5,31 c/kWh)
 = 10,4 c/kWh

Vuonna 2013 sähkövero oli 0,2 c/kWh + ALV edullisempi.

(*) Aiemmin laskennassa käytetyllä Vattenfallilla ei ole enää kuluttajien pörssisähkötuotetta, joten sähköyhtiön provisio on vaihdettu Helsingin energian 0,08 c/kWh halvempaan. Tämä on ollut vertailujen halvin hinta.

15.10.2014 Lämmitysöljyn hinnan pitäisi olla 0,87 euroa litralta (nyt 0,99 euroa litralta)

(Käyrät pyrkivät olemaan samassa skaalassa siten,
että suhteellinen muutos kummasakin on melko sama)

Lehdistö on heräillyt öljyn hinnan laskuun enkä ole kommentoinut vähään aikaan, koska suuri osa laskusta tapahtui ennen kuin lehdistö huomasi asiaa ollenkaan.

Nyt kuintekin raakaöljy on laskenut yllättävän paljon lisää – ja se mitä lehdistö ei huomannut, että euron hinta on alkanut taas nousta dollaria vastaan. Siksi raakaöljyn hinta euroissa on romahtanut lisää.

Edellisen kerran, kun lämmitysöljyn vertailuhinta kuluttajille (HOK-Elanto-ABC -5%) muuttui 6.10.2014, raakaöljyn brent-hinta oli 92 dollaria tynnyriltä, ja eurolla sai 1,251 dollaria. Nyt 14.10.2014 päätöskurssit olivat 85 dollaria tynnyriltä ja eurolla saa 1,266 dollaria. Valuuttakurssi on parantunut 1,2% ja raakaöljy on halventunut dollareissa 7,8%.

Yhteensä raakaöljyn hinta on pudonnut euroissa yhdeksässä päivässä 8,9%.

Ja tämä oli jo silloin voimakkaan laskukauden jälkeen. Eikä silloinkaan lämmitysöljyn kuluttajahinta vastannut raakaöljyn laskenutta hintaa.

Tämän päivän tilanne lämmitysöljyn kuluttajahinnan ja raakaöjyn hinnan välillä on aika absurdi. Öljyn myyjän katetta kuvaava indeksi on korkeampi kuin koskaan.

Pitkäaikainen keskiarvo on ollut, että lämmitysöljy maksaa 2,16 kertaa raakaöljyn hinnan. Aikaisemmin indeksi on käynyt kerran 2,30 tienoilla. Nyt indeksi on 2,46.

Lämmitysöljy maksaa kuluttajalle yhä 0,99 euroa litralta. Oikea hinta nykyisen raakaöljyn hinnan valossa olisi 0,87 euroa litralta.

Jos lämmitysöljyn hinta putoaa tasolle 0,87 euroa litralta, öljylämmityksen hinta (90% hyötysuhde) vastaa suoraa sähkölämmitystä sähkön kuluttajahinnalla 9,6 c/kWh. Tällöin sähkön pörssihinnan pitää olla alle 3,3 c/kWh ollakseen kilpailukykyinen.