Kategoria: markkinaraportti

1.12.2014 Lämmitysöljy ei vieläkään halventunut

Polttoaineen hinta viikonloppuna

Ainoa verkossa julkisena (*) lämmitysöljyn hintojaan pitävä HOK-Elanto (http://www.hok-elanto.fi/ostoksille/abc/abc-lammitysoljy/) ei vieläkään pudottanut hintaansa.

Toteanpa vain, että heidän hintansa 99 senttiä litralta on vielä täysien bonuksienkin vähentämisen jälkeen 95 senttiä litralta.

Agrimarketinkaan hinta ei ole vielä laskenut viimeisen raakaöljyn hinnanromahduksen jälkeen, mutta hinta on 2000 litralle 88 senttiä litralta ja tuhannelle litralle vain sentti enemmän.

Jos nyt on pakko ostaa lämmitysöljyä, kannattaa vertailla. Erot ovat valtavat.

(*) Kaikilla muilla hinnan saaminen edellyttää lomakkeen täyttämistä, jolloin hinnat voivat olla jokaiselle kävijälle eri.

Suomen sähkön hinta ei tänä vuonna ole ollut tuntiakaan halvempi kuin Ruotsin

Ruutukaappaus Pohjoismaisen
voimajärjestelmän tilasta (Fingrid)

Suomessa kuvitellaan, että Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkö siirtyy dynaamisesti sieltä, missä sitä on halvinta tuottaa sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan. Ehkä aivan oikein muuten, mutta tuo dynaamisuus on ollut tänä vuonna erittäin staattista.

Niiden alueiden, joihin Suomesta on yhteys, hinta ei tänä vuonna ole ollut tuntiakaan Ruotsissa alempi kuin Suomessa.

Yhteenvetona seuraavasta, voidaan sanoa, että joka ikinen tunti vuonna 2014:

FI >= SE3 >= SE1

Ja jokainen päivä (en tarkastanut tunteja):

 SE1 = SE2 <= SE3 <= SE4

Sähkö siis valuu aivan jokainen tunti Pohjois-Ruotsista Tukholmaan, sieltä Suomeen ja Skooneen. Tähän ei löydy yhtään poikkeusta tältä vuodelta.

Ruotsin sisäinen tilanne

Suomesta on siirtoyhteys kahdelle Ruotsin alueelle, Pohjois-Ruotsiin (SE1) ja Tukholmaan (SE3). Näiden välissä on alue SE2, joka ei vielä tänä vuonna ole kertaakaan ole ollut eri hintainen kuin SE1 eli se voidaan unohtaa.

Skoonen alueen (SE4) hinta on silloin tällöin reilusti muuta Ruotsia kalliimpi pienempien siirtoyhteyksien ja Saksan vaikutuksen takia, mutta se ei vaikuta Suomen hintaan. Skoonen hinta on silloin tällöin jopa Suomea kalliimpi.

Ruotsin sisäisestä tilanteesta voidaan todeta, että:

  • SE1 on aina Ruotsin halvin alue
  • SE2 on aina saman hintainen kuin SE1
  • SE3 on ollut 23 päivänä eri hintainen kuin SE1 ja aina kalliimpi
  • Kun SE3 on ollut kalliimpi kuin SE1, ero on ollut keskimäärin 0,2 c/kWh, korkeimmillaan 1,1 c/kWh (14.1.2014)
  • SE4 on eronnut SE1:stä samoina 23 päivänä kuin SE3, ja sen lisäksi 35 päivänä; ero on sama kuin SE3:een, keskimäärin 0,2 c/kWh ja maksimi on sama kuin Tukholmalla
  • SE4 ei ole ollut yhtenäkään päivänä edullisempi kuin SE3
  • Joka ikinen päivä: SE1 = SE2 <= SE3 <= SE4
Tukholman (SE3) ja Skoonen (SE4) eroaminen Pohjois-Ruotsin hinnasta jakaantuu melko tasaisesti koko vuodelle:
            kumpikin       vain Skoone
tammikuu        5               1
helmikuu                       10
maaliskuu       1               9
huhtikuu                        1
toukokuu                        1
kesäkuu        11
heinäkuu                        4
elokuu          1               5
syyskuu                         3
lokakuu         1
marraskuu       4               1

Ero Suomeen päivähinnassa

Suomesta on 1500 MW tuontiyhteys Pohjois-Ruotsista (SE1), joka on siis aina Ruotsin halvin alue. Tämä on sivuston kaavioissa aina merkitty Ruotsin hinnaksi.
SE3:sta on 1250 MW yhteys Suomeen. Vielä viime vuonna näytti siltä, että Suomesta tulee kauttakulkureitti SE1:n ja SE3:n välille, mutta näin ei ole ollut tänä vuonna, koska Suomen hinta ei ole ollut halvempi kuin SE3.
Tammi-marraskuussa olleet 334 päivää jakautuvat seuraavasti:
  • Suomen hinta on sama kuin SE1 ja SE3: 36 päivää
  • Suomen hinta on sama kuin SE3, mutta korkeampi kuin SE1: 7 päivää
  • Suomen hinta on ollut matalampi kuin SE4, mutta korkeampi kuin SE3 tai SE1: 18 päivää
  • Suomen hinta on ollut korkeampi kuin SE1, SE3 tai SE4: 273 päivää
Muita vaihtoehtoja ei ole, siis esimerkiksi hinta ei ole koskaan SE1:n ja SE3:n välissä tai hinta ei ole koskaan sama kuin SE4.
Skoonessa sähkö on siis ollut 18 päivää kalliimpi kuin Suomessa, mutta sinne Suomesta ei ole sähkönsiirtoyhteyttä eikä se siten vaikuta Suomen sähkön hintaan.
Suomen hinta on ollut tänä vuonna 0,45 c/kWh korkeampi kuin SE1-hinta. Suurin ero on ollut 2,0 c/kWh 22.10.2014. Minimi on nolla eli päivän hinta ei ole ikinä ollut Suomessa Ruotsia halvempi.
Suomen päivähinta ei ole kovin usein sama kuin Ruotsissa. Tänä vuonna se tapahtui ensimmäisen kerran 24.4.2014.
Päivien lukumäärät, jolloin hinta on jollain tavalla sama kuin Ruotsissa (päivä lasketaan ensimmäiseen sarakkeeseen, joka pitää paikkansa):

              FI=SE1  FI=SE3  FI<SE4   FI>SE*
tammikuu        0       0       0       31
helmikuu        0       0       3       25
maaliskuu       0       0       5       26
huhtikuu        3       0       0       27
toukokuu       14       0       1       16
kesäkuu         9       7       2       12
heinäkuu        0       0       0       31
elokuu          0       0       3       28
syyskuu         5       0       3       22
lokakuu         2       0       0       29
marraskuu       3       0       1       26

Ero Suomeen tuntihinnassa

Sitten vielä pikatarkistus, onko tunteja, jolloin Suomen hinta olisi ollut halvempi kuin SE3 tai SE1.
Ei ole.
Suurin ero tuntihinnassa on 7,4 c/kWh, mutta pienin ero on nolla. Suomen hinta on aina sekä SE1- että SE3-hintoja kalliimpi. FI >= SE3 >= SE1.
Tuntihinta on sama SE1:n kanssa 4108 tuntia ja SE3:n kanssa 4229 tuntia. Tunteja on kaikkiaan 8040 tuntia. Hinta on sama yli puolet tunneista, mikä on paljon paremmin kuin päivähintojen kanssa.

Marraskuun 2014 yhteeveto, lopullinen keskihinta 3,541 c/kWh

Edullisen alueen kuluttajan maksama hinta: 10,0 c/kWh

Kuukauden halvin hinta: 2,4 c/kWh (3.11.2014)
Kuukauden kallein hinta: 4,7 c/kWh (7.11.2014)

Arkipäivien keskihinta: 3,8 c/kWh
Viikonloppujen keskihinta: 3,1 c/kWh
Arki/viikonloppu: 1,23

Hintakehitys kuukauden aikana: +0,01 c/kWh/päivä

Ruotsin hinta (SE1): 3,0 c/kWh
Ruotsin hinta (SE3): 3,1 c/kWh
Suomi = Ruotsi +17%
Hintaero arkisin: +20%
Hintaero viikonloppuina: +13%
Suurin hintaero: 58% (1.11.2014)

Hinta jäi alle öljylämmityksen vertailuhinnan 3,9 c/kWh 0,4 c/kWh.
(Öljylämmityksen vertailuhinta vaihteli kuukauden aikana välillä 3,9 c/kWh – 4,0 c/kWh)
(Kuluttajahintana 10,4 c/kWh – 10,5 c/kWh)
Ero öljylämmitykseen vaihteli välillä -39% – +18%, keskimäärin -11%

Hinta 0,3 c/kWh matalampi kuin vuonna 2013
Hinta 0,2 c/kWh matalampi kuin vuonna 2012
Sähkö on viimeksi ollut halvempaa marraskuussa vuonna 2005 ja sitä ennen vuotta 2002 lukuunottamatta.
Hinta on 0,3 c/kWh matalampi kuin 2000 – 2013 marraskuiden keskiarvo.

Hinta on 0,2 c/kWh alempi kuin lokakuussa.
Hinta on 0,3 c/kWh alempi kuin vuoden 2014 keskiarvo tähän mennessä.
Marraskuu oli vuoden yhdestätoista ensimmäisestä kuukaudesta neljänneksi halvin (helmi-, maalis- ja huhtikuu olivat halvempia ja kesäkuu oli vain kahta tuhannesosaa kalliimpi).

Ennusteen tarkkuus oli huonoimmillaan 8% (1.11.2014)
Ennusteen tarkkuus oli 5% 8.11.2014 lähtien
Ennusteen tarkkuus oli 2% 17.11.2014 lähtien
Lopullinen hinta oli ennusteen 90% vaihteluvälin sisällä joka päivä.
Lopullinen hinta oli ennusteen 50% vaihteluvälin ulkopuolella kahdeksan päivää.

Suomen lämmitysöljyn hinnanlasku yhä odotuttaa itseään

Kun lehdissä kommentoidaan raakaöljyn hinnan laskua, usein jatketaan, ettei lasku koske Suomea korkean verotuksen ja euron hinnan laskun takia.

Oheisessa kuvassa on raakaöljyn hinta ja Suomen lämmitysöljyn hinta samassa kuvassa tältä vuodelta niin, että nämä kaksi vaikutusta on poistettu.

Raakaöljyn hinta kuvassa on Pohjanmeren Brent-raakaöljyn hinta euroissa. Usein lehdissä viitataan USA:n WTI-dollarihintaan, millä ei ole merkitystä Suomessa. Myös Venäjän Ural-hinta seuraa hyvin läheisesti Brent-hintaa. Brent-hinta on muutettu euroiksi kulloisenkin päivän kurssilla (myös Brent noteerataan dollareissa). Noin viikottaiset tarkistuspisteet vastaavat Suomen indeksinä käytetyn ”HOK-Elanto-ABC-hinta -5%” muutoksia.

Suomen lämmitysöljyn hinnasta on poistettu kaaviossa energiavero. Energiavero lämmitysöljylle on kiinteä, joten se ei voi joustaa raakaöljyn hinnan mukana. Kaaviossa oleva osuus sen sijaan on täysin raakaöljyn hinnasta lineaarisesti riippuva osuus lämmitysöljyn hinnasta. Energiavero lämmitysöljylle Suomessa 2014 on 0,1634 euroa/litra, josta lisäksi maksetaan arvonlisävero 24%, eli kiinteä komponentti on 0,2026 euroa litralta.

Lisäksi vielä on hyvä huomata, että kaavion käyrillä on sama skaala. Raakaöljyn hinta on välilä 50 – 100 euroa tynnyriltä ja lämmitysöljyn hinta on 0,5 – 1,0 euroa litralta.

Suhde litra lämmitysöljyä / litra raakaöljyä saavutti uuden ennätyksen 2,79. Tässä ei ole otettu huomioon verojen kiinteää komponenttia.

Raakaöljyn hinta pysyy alhaalla ja todennäkösesti vieläkin halpenee – ei taida koskea Suomea?

Jännitys kohoaa OPEC-kokouksen aattona. Suomen lehdissä on jo kovasti toppuuteltu, ettei se bensiinin hinta laske, koska dollarin hinta on noussut. Mutta se ei ole totta.

Dollarin hinta on noussut, mutta se ei todellisuudessa ole erityisemmin vähentänyt raakaöljyn hinnan pudotusta euroissa.

Voidaan pitää aika epätodennäköisenä, että OPEC pääsee yhteisymmärrykseen olennaisesta tuotannon supistamisesta. OPEC ei nykyään edusta yhtä suurta osaa öljyn tuotannosta kuin 70-luvun ”öljykriisissä”. Vähentämällä tuotantoa, OPEC vain vähentää omaa vaikutusvaltaansa.

Kun tämä asia tulee selväksi kaikille, raakaöljyn hinta tulee jatkamaan laskuaan. Jotkut asiantuntijat odottavat jopa 60 dollarin tasoa. Nyt hinta on vakaantunut 80 dollarin tasolle, ja laskua kesäkuun 115 dollarin tasosta on kolmanneksen verran.

Jos OPEC pääsee yhteisymmärrykseen öljyn tuotantorajoituksista, odotettavissa on hidasta hinnan nousua.

Vuoden lopussa Suomessa on veronkorotus, joka nostaa esimerkiksi lämmitysöljyn hintaa kolme senttiä litralta. Hinnanlasku, joka ei ole vielä päätynyt lämmitysöljyn hintaan on paljon tuota kolmea senttiä enemmän, lähempänä kymmentä senttiä.

Kesäkuussa eurolla sai 1,36 dollaria, nyt 1,25. Onhan tuokin jonkinlainen pudotus, mutta silti tynnyrin saa nyt 63 eurolla, kun kesäkuussa hinta oli 84 euroa. Pudotusta öljyn hinnassa euroissa on neljännes.

Enpä kehtaisi sanoa julkisuudessa tällaista: [1]

Teboilin huoltoasema- ja automaattiliiketoiminnan johtajan Henrik Tuuloksen mukaan yksi syy siihen, miksi bensa ei halpene raakaöljyn malliin, on valuutta. Bensiini ja diesel myydään kuluttajille euroilla.

Punainen: raakaöljyn hinnanlasku euroissa
Sininen: Suomessa toteutunut lämmitysöljyn hinnanlasku (sama skaala)

[1] http://www.tekniikkatalous.fi/energia/raakaoljy+halpenee+mutta+se+ei+juuri+nay+tankatessa++miksi/a1031424